Kokemusasiantuntijuus on asiantuntijuutta, jota ammattihenkilöstöllä ei välttämättä ole. Kokemuksen tuoma lisäarvo kehittää palveluita sekä osaamista. Se on liikkeelle paneva voima, jonka avulla vaikutetaan ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Miksi silti kokemusasiantuntijoita ei palkata enemmän?
Kuva: Amol Tyagi / Unsplash
Tässä artikkelisarjassa tuodaan esiin kokemuksia ja näkökulmia rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden työllistymisestä sekä työssäjaksamisesta. Artikkelisarjassa kuullaan rikos- ja päihdetaustaisia kokemusasiantuntijoita ja vertaistoimijoita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
Tämä on artikkelisarjan 3.osa ja artikkelissa tarkastellaan kokemusasiantuntijoiden työllistymistä ja kokemuksia työstä. Näkökulmia avaa kaupungin erityissuunnittelija Joonas Munck ja päihdepuolen kokemusasiantuntija Harri Hyvönen.
Kokemusasiantuntijoiden asema työelämässä
Vaikka kokemusasiantuntijuus on viime aikoina vahvistunut, ei omaa, vakiintunutta asemaa ole helppoa saavuttaa ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä. Lainsäädännöllisistä tekijöistä ja ammatillisista valtasuhteista huolimatta voidaan kokemusasiantuntijoita käyttävissä työpaikoissa luoda erittäin hyvällä yhteistyöllä toimivia työrakenteita ja käytänteitä. (A-klinikkasäätiö 2021.) Päihdepuolen kokemusasiantuntija Harri Hyvösellä on näistä molemmista omakohtaista kokemusta. Hyvönen työskentelee Vantaalla täysiaikaisena kokemusasiantuntijana. Perehdytysjaksolla joissakin paikoissa tuli tunne, ettei hän kokenut itseään tervetulleeksi työyhteisöön. (Hyvönen 2022.)
Nykyisissä työpisteissään Hyvönen taas toivotettiin heti tervetulleeksi osaksi tiimiä kokemusasiantuntijuuden tuomalla lisämausteella. Hän on itse saanut muokata työnkuvaansa, johon tällä hetkellä kuuluu ryhmätoimintaa, asiakasvastaanottojen pitämistä. Työnkuvaan kuuluu merkittävänä osana myös jalkautuva työ, joka on matalankynnyksen palvelua siellä, missä asiakkaat ovat, nykyiset ja tulevat. Hyvönen saa päivittäin positiivista palautetta asiakkailta työstään ja tuntee tekemänsä työn erittäin arvokkaaksi. (Hyvönen 2022.)
Kokemusasiantuntijat Helsingin kaupungilla
Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Joonas Munckin mukaan Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluiden vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnassa on kokemusasiantuntijoille laajasti tehtäviä: kokemusasiantuntijoiden pitämistä vastaanotoista, yhteiskehittämisestä jopa johtoryhmätyöhön. Vuonna 2021 Helsingin kaupunki teki yhteistyötä 19 eri järjestön kanssa. Järjestöyhteistyö on laajaa. Yhteistyö- sekä kumppanuussopimuksia oli kymmenisen kappaletta. (Munck 2022.)
”Järjestöyhteistyöllä on iso merkitys kokonaisuuden kannalta. Ilman järjestöjä toiminta ei olisi tämänkaltaista”, Munck kertoo.
Helsingin kaupungilla eri tehtävissä toimii noin sata vertais- ja kokemusasiantuntijaa. Munckin mukaan Helsingin kaupungilla ei ole työsuhteessa yhtään kokemusasiantuntijaa, vaan tehtävistä sovitaan erilaisin sopimuksin, kuten esimerkiksi toimeksiantosopimuksella tai vapaaehtoistyön sopimuksella. Sopimuksissa on tärkeää määritellä tarkasti tehtävät sekä kaikki sopimukseen liittyvät asiat. Sopimuksen pitäisi olla selkeä sopimuksen molemmille osapuolille. (Munck 2022.)
Alussa mainitsemaamme työnhakuilmoitukseen liittyen Munck kertoi, että siihen haki yli 120 hakijaa. Koronan tuomien poikkeusolosuhteiden takia haastateltiin vain 70 hakijaa kasvotusten. Kaupunki olisi halunnut tavata kaikki hakijat kasvotusten. Helsingin kaupunki hyödynsi tilannetta erinomaisesti keräämällä kaikki halukkaat kokemusasiantuntijat Clara-asiakasrekisteriin. Näin kaupunki pystyy tarjoamaan tulevia tehtäviä heille suoraan. Lopputuloksena tehtävistä sovittiin 15:n kokemusasiantuntijan sijaan 30:n kokemusasiantuntijan kanssa. (Munck 2022.)
Työelämäharjoittelu ja kokemusasiantuntijatoiminnan läpinäkyvyys voisivat edistää työllistymistä
Erityissuunnittelija Munck tunnistaa haasteet kokemusasiantuntijoiden tuskasta, kun valmistumisen jälkeen työpaikkaa tai tehtävää ei löydy. Tämä sama ongelma ilmenee kokemusasiantuntija Hyvösen kertomana. Hyvösen kanssa kokemusasiantuntijakoulutuksesta valmistui 11 henkilöä. Hänen lisäkseen neljä heistä työllistyi koulutuksen jälkeen. Nämä työpaikat tosin olivat määräaikaisia ja osa-aikaisilla sopimuksilla. (Hyvönen 2022; Munck 2022.) Juuri kertaluontoiset ja lyhytkestoiset työt on koettu kokemusasiantuntijuuden ongelmaksi. Vaihtelevien ja epäsäännöllisten tulojen varaan on hankalaa rakentaa omaa elämää. Pahimmassa tapauksessa pirstaleiset työt voivat jopa aiheuttaa kuormitusta omaan hyvinvointiin. (Jurvansuu & Rissanen 2019.)
Hyvönen uskoo, että kokemusasiantuntijuus tulee lisääntymään lähivuosina, mutta tällä hetkellä kokemusasiantuntijat ovat ehkä hieman väliinputoajia. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tulisi ehdottomasti pitää sisällään pitkä, mielellään täysiaikainen työelämän harjoitusjakso, jotta työelämään pääsisi kunnolla tutustumaan. (Hyvönen 2022.) Toisille koulutus toimii välietappina kohti ammatillisia opintoja tai palkkatyötä, osa taas saattaa rakentaa kokemusasiantuntijakoulutuksen avulla itselleen täysin uuden identiteetin (THL 2022). Helsingin kaupungilla on positiivisia kokemuksia ammattioppilaitoksen sekä kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevien henkilöiden yhteistyöstä yhteiskehittämisen parissa.
Monet tekijät vaikuttavat Munckin mukaan vertais- ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen Helsingin kaupungilla. Vahva johdon tuki, järjestöjen yhteistyö sekä kokemusasiantuntijoiden moninaisuus muodostavat yhteisöllisen kokonaisuuden, josta syntyy pysyviä sekä työllistäviä vaikutuksia yhteiskuntaamme. Vertais- ja kokemusasiantuntijoiden toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen lisää muille tahoille ymmärrystä, informaatiota sekä selkeyttä kokemusasiantuntijoiden osallisuudesta sote-alalla. (Munck 2022.)
Kokemusasiantuntijan palkkaamisen edut
Kokemusasiantuntijuus kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä ja ammattihierarkioita. Se avaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle, jaettujen tavoitteiden luomiselle ja työyhteisöön kiinnittymiselle. Uudet yhteistyön muotojen kokeilut ja etsinnät muokkaavat kokemusasiantuntijoiden mahdollisuutta kehittyä ja osallistua päihde- ja mielenterveystyön yksiköiden aiemmin ammattilaisille rajattuihin tehtäviin. (Soronen 2021.)
Hankkeen yhteenveto
Tämä artikkeli on syntynyt osana Laurean sosionomiopiskelijoiden vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden haastatteleman kokemusasiantuntijan ja Helsingin kaupungin erityissuunnittelijan kokemuksiin ja näkemyksiin. Tekstissä tuodaan esiin jo olemassa olevia toimivia käytäntöjä ja kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön etuja.
Artikkelissa kuvatut monipuoliset työmahdollisuudet laajentavat arvokkaalla tavalla kokemusasiantuntijatyön mahdollisuuksia. Ajattelemme, että merkityksellisen asiakastyön ja kehittämistyön lisäksi kokemusääntä tarvitaan myös niihin pöytiin, jossa tehdään päätöksiä. Kuten Munck kuvaa, kokemusasiantuntijat voivat toimia esimerkiksi johtoryhmätyössä. Miksi kokemusasiantuntijoita ei silti palkata enemmän?
Kokemusasiantuntijoiden työllistymistä on pyritty edistämään kokemusasiantuntijoiden koulutuksen avulla. Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa on järjestetty täydennyskoulutusta kokemusasiantuntijoille mm. digitaalisiin taitoihin. Digitaidoissa on havaittu puutteita työelämän tarpeisiin (Kurki & Nikula 2022). Uskomme, että kyse ei ole kuitenkaan pelkästään kokemusasiantuntijoiden osaamisesta, vaan myös työelämän osaamisesta ja valmiudesta.
Ammattilaiset eivät ole välttämättä tottuneet tai saaneet koulutusta kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ammattilaisten koulutuksesta on voinut kulua aikaa ja työntekijän kouluttautuessa kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ei ole välttämättä ollut vielä tunnettua. Tarvitaan siis koulutusta myös työelämään kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja rakenteisiin. Hankkeen 1.vuotisseminaarissa (2022) kokemusasiantuntija esittikin toiveen:
”Toivon, että joskus oltaisiin sellaisessa maailmassa, että CV:hen voisi kirjoittaa sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen ja ammattitutkinnon niin, että myös kokemusasiantuntijuus olisi vahvuus, ei riski.”
Hankkeessa toivomme, että tulemme elämään vielä maailmassa, jossa kokemusasiantuntijuus olisi rakenteissa. Että jokaisella olisi esimerkiksi oikeus varata palveluissa asioidessaan aika kokemusasiantuntijalle. Jokainen meistä voi edistää tätä siten, että kysymme palveluiden tarjoajilta, onko heillä käytössä kokemusasiantuntijaa, jota voisi tavata.
Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet:
