Kokemusasiantuntijoita työllistävien organisaatioiden edustajien näkemyksiä kokemusasiantuntijoiden verkkotyöstä

Teksti | Johanna Kurki , Karoliina Nikula

Tämä on toinen osa artikkelisarjaa, jossa kuvataan Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen taustaselvityksen tuloksia. Tässä artikkelissa käsittelemme organisaatioiden edustajien näkemyksiä rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden verkkotyöstä ja verkkotyötaidoista. Hankkeen toimenpiteiden kohdentamiseksi olemme kartoittaneet myös kokemusasiantuntijoiden kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta näkemyksiä kehittämistyön pohjaksi.

Organisaatiot vastaajina

kuvituskuva.
Kuva: Lukas / Pexels

Organisaatioille suunnattuun kyselyyn vastasi 13 henkilöä. He kaikki työskentelivät tai olivat työskennelleet kolmannella sektorilla, yhdellä oli työkokemusta kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelystä myös kuntasektorilta. Vastaajista 77 % työskenteli rikostaustaisten aikuisten parissa, 69 % mielenterveys- ja päihdepalveluissa, 46 % asunnottomien, 46 % nuorien kanssa ja 31 % työn kohderyhmä liittyi naiserityiseen työhön. Vastaajista 15 % valitsi vastausvaihtoehdon “muu”, kohderyhminä maahanmuuttajataustaiset ja sote-palveluiden asiakkaat. Vastaajista 69 % oli valinnut kohderyhmistä useamman kuin yhden. Ammattilaisista 46 % oli työskennellyt KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneiden ja 54 % jonkin muun, yhden tai useamman, kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneiden kanssa (n=13). Vastaajat eivät olleet työskennelleet kouluttamattomien kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ammattilaisten näkemys kokemusasiantuntijoiden verkkotyöstä

Vastauksien perusteella kokemusasiantuntijoiden työnkuvat sisälsivät tyypillisesti useampia työtehtäviä. Vastausvaihtoehtojen perusteella 100 % vastaajista kertoi työn sisältäneen vertaistyötä, 75 % vaikuttamistyötä ja 33 % palveluiden kehittämistä (n=12). Vastaajista 17 % valitsi vastausvaihtoehdoista “muu” lisäten avoimeen vastauskenttään asiakastyön. Vastaajista 17 % ilmaisi kokemusasiantuntijoiden työn sisältäneen pelkästään vertaistyötä ja 83 % vastaajista valitsi kaksi tai useamman vastausvaihtoehdon.

Kaikkien vastaajien mukaan kokemusasiantuntijat käyttivät työssään älypuhelinta, Facebookia, Microsoft Teamsia ja sähköpostia. Muita paljon käytettyjä työvälineitä olivat tietokone (92 %), kalenteriohjelma (85 %), Instagram (85 %), Zoom (69 %), PowerPoint (62 %) ja YouTube (54 %). Eräs vastaajista lisäsi valmiiden vaihtoehtojen lisäksi työvälineiksi Padletin ja Jamboardin. Vastaajien mukaan kokemusasiantuntijat eivät käytä työssään vastausvaihtoehdoissa olleita esitysgrafiikkaohjelma Prezi:ä tai LinkedIn verkkoyhteisöpalvelua.

Vastaajista 83 %:n mukaan koronapandemialla ei ole ollut vaikutusta kokemusasiantuntijoiden työllisyyteen, 17 % koki pandemian heikentäneen työllisyyttä (n=12). Kukaan vastaajista ei kokenut pandemian vaikuttaneen positiivisesti kokemusasiantuntijoiden työllisyyteen, toisin kuin kokemusasiantuntijat itse kertoivat vastauksissaan (kts. tarkemmin Kurki ja Nikula 2022).

Ammattilaisten arviot kokemusasiantuntijoiden verkkotyöskentelytaidoista ja osaamisvajeista

Vastaajien näkemykset kokemusasiantuntijoiden digiosaamisen tasosta jakaantuivat asteikolla 5-10. Vastauksien keskiarvo oli 6,5 (n=13). Vastaukset jakautuivat seuraavasti: 5 (välttävä) 23 %, 6 (kohtalainen) 31 %, 7 (tyydyttävä) 15 % ja 8 (hyvä) 31 %. Kukaan vastaajista ei arvioinut erinomaista (9) tai kiitettävää (10) kokemusasiantuntijoiden digitaitojen tasoksi.

taulukon sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 1. Ammattilaisten näkemys työvälineistä, joiden käytössä kokemusasiantuntijat tarvitsisivat lisäosaamista. Kuvio: Johanna Kurki.

Vastaajien mukaan kokemusasiantuntijat tarvitsisivat lisäosaamista työskennelläkseen heidän organisaatiossaan. Kuviosta 1 nähdään työvälineisiin kohdistuvia osaamistarpeita, joista merkittävin oli Excel (82 % vastaajista, n=11). Lisäosaamista katsottiin tarvittavan myös kalenteriohjelman, PowerPointin, Microsoft Teams:n ja videoiden tekemisessä (64 % vastaajista). Myös tietokoneen ja sähköpostin käytössä katsottiin tarvittavan lisäosaamista (55 % vastaajista). Avoimeen kenttään yksi vastaajista mainitsi Wordin lisäosaamisen. Yksi vastaajista ei valinnut mitään vaihtoehtoina olleista työvälineistä, vaan kommentoi avoimeen vastauskenttään seuraavasti: “Tietysti kaikki mitä muutkin.”

Verkkotyöskentelytaidoista eniten lisäosaamista katsottiin tarvittavan tietoruva-asioissa (92 % vastaajista, n=13), luotettavan tiedon tiedonhakutaidoissa (69 % vastaajista), ammatillisesti verkossa toimimisessa ja medialukutaidoissa (54 %). Tietokoneen käytössä, vuorovaikutustaidot verkossa, saavutettavuus, verkkokokouskäytännöt ja esiintymistaidot verkossa todettiin myös tarvittavan lisäosaamista.

Vastauksien perusteella eniten huolta kohdistui asiakkaiden ja kohderyhmän tavoittamiseen (73 %). Vastaajista 36 % oli merkinnyt tavoittamiseen liittyvät haasteet ainoaksi huoleksi. Kokemusasiantuntijoiden osaamisesta oli huolissaan 45 % vastaajista. Vain yksi vastaajista (9 %) oli huolissaan laitteiden puutteesta. Avoimissa vastauksissa nousi esille huoli yhteistyökumppaneiden (kunnan sote-palvelut) valmiuksista etätyöskentelyyn ja ajanpuute verkkoavusteisten toimintojen kehittämiseen.

Kokemusasiantuntijoiden ja työnantajien näkemysten vertailua

Vertaillessa kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten vastauksia työvälineisiin kohdistuvista osaamistarpeista, suurimpia näkemyseroja ilmeni sähköpostin, Excelin ja tietokoneen käyttöön liittyen. Kokemusasiantuntijoista vain 3 % koki tarvitsevansa lisäosaamista sähköpostin käytössä, kun taas ammattilaisista 55 % koki sen tärkeäksi kehityskohteeksi. Tietokoneen käyttöön ja Excelin hallintaan liittyvissä osaamisen tarpeissa oli vastaajaryhmien välillä 44 % eroa ammattilaisten arvioidessa lisäosaamisen tarpeet kokemusasiantuntijoita korkeammiksi.

taulukon sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 2. Kokemusasiantuntijoilla käytössä olevat verkkotyövälineet kokemusasian-tuntijoiden ja ammattilaisten näkemysten mukaan. Kuvio: Johanna Kurki.

Kuviosta 2 nähdään kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten vastaukset kokemusasiantuntijoilla käytössä olevista työvälineistä olivat suurimmalta osin saman suuntaiset. Käytetyimpiä työvälineitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä tietokone, älypuhelin, sähköposti ja Microsoft Teams. Ammattilaisten vastauksista nousi merkittäväksi työvälineeksi myös Facebook ja kalenteriohjelma. Muita yleisiä, vastaajaryhmistä yli 50 %, työvälineitä olivat PowerPoint ja Zoom. Suurimpia eroja havaittiin Instagramin (57 % ero vastauksissa), Facebookin käytössä (34 % ero vastauksissa) sekä videoiden teossa (25 % ero vastauksissa).

Sosiaalisen median alustoihin liittyvissä vastauksissa oli hajontaa vastaajaryhmien välillä. Ammattilaiset kokivat Facebookin ja Instagramin käytön opettelun kokemusasiantuntijoita tärkeämmäksi. Kokemusasiantuntijoiden vastauksista puolestaan nousi enemmän esille TikTokin ja LinkedInin osaamisen tarve. Vastaajaryhmät olivat lähes yksimielisiä podcastien tekoon ja YouTuben käyttöön liittyvissä vastauksissa (alle 10 % ero vastaajaryhmien välillä).

kuvion sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 3. Kyselyiden kokonaisvastauksien vertailu käytössä olevista verkkotyövälineistä ja niihin kohdistuvista osaamisvajeista. Kuvio: Johanna Kurki

Osaamisvajeita ja tarpeita tarkasteltiin myös kokoamalla verkkokyselyiden molempien vastaajaryhmien tulokset käytössä olevista työvälineistä ja niihin kohdistuvista osaamisvajeista (kuvio 3). Vastauksien perusteella kokemusasiantuntijat tarvitsisivat eniten lisäosaamista videoiden ja podcastien teossa sekä LinkedIn:n ja Excelin käytössä. Kokonaistuloksien perusteella käytetyimpiin verkkotyövälineisiin; tietokone, älypuhelin ja sähköposti, kohdistui lisäosaamisen tarvetta alle 24 %. Lisäosaamisen kehityskohteiksi olivat merkinneet kokonaisvastaajista Microsoft Teamsin 35 %, kalenteriohjelman 40 % ja PowerPointin 43 % (n=40). Näkemys kokemusasiantuntijoiden digiosaamisen tasosta erosi vastaajaryhmien välillä jonkin verran. Kokemusasiantuntijoiden itsensä antamien arvosanojen keskiarvo oli 7,9 ja ammattilaisten arvioiden 6,5.

Pohdinta

Taustaselvityksen tekeminen on ollut merkityksellistä, jotta hankkeen toimenpiteitä, kuten koulutuksia ja webinaareja on pystytty kohdentamaan oikein. Organisaatioiden edustajien näkemykset ovat merkityksellisiä, koska heillä on näkemys työelämän tarpeista. Kokemusasiantuntijoiden oma ymmärrys osaamistarpeista on olennaista esimerkiksi sen osalta, miten motivoitunut on osallistumaan järjestettyyn lisäkoulutukseen. Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa on toteutettu edellä kuvattujen tarpeiden perustella lisäosaamista kokemusasiantuntijoille ja täydennyskoulutusta tullaan jatkamaan edelleen.

Mikä hanke?

Kokemusasiantuntijat verkossa on ESR-rahoitteinen REACT-EU-hanke, joka toteutetaan yhteistyönä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Valo-valmennusyhdistyksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on mm. vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kouluttautuneet rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat. Välillisenä kohderyhmänä ​ovat NEET-nuoret​, sekä sosiaali- ja ohjausalan ammattilaiset, opiskelijat​, vapautumassa olevat vangit sekä yhdyskuntaseuraamusasiakkaat​. Hanke on täydennyskoulutusta koulutetuille kokemusasiantuntijoille.

Lähteet ja kirjallisuus:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945108

Jaa sivu