Tahtotila kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle on esitetty esim. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelmassa (STM 2022). Myös sairaanhoitopiirien strategioissa kokemusasiantuntijuus on ollut esillä. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on yleistynyt. Samalla siihen liittyy myös ratkaisemattomia eettisiä kysymyksiä, esim. koulutukseen, palkkaukseen tai alan eettiseen ohjeistoon liittyen. Tässä artikkelissa pohdimme kokemusasiantuntijuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä, jotka ovat nousseet esiin osana hanketyötä tai kokemusasiantuntijuuden kentältä.

Käsitteiden vakiintumattomuus ja koulutusten laaja kirjo

Osallisuutta ja kokemustietoa käsittelevä keskustelu on vilkasta. Siihen liittyvää kehittämistyötä on Suomessa tehty suurin harppauksin. Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa sote-alalla on yleistynyt. Taina Meriluoto esittää väitöskirjassaan, että hänen tutkimissaan hankkeissa oli pyrkimys ensisijaisesti tuottaa kokemusasiantuntijoista ”konsensushakuisia yhteistyökumppaneita”. Meriluoto on käsitellyt ilmiötä osallistavana käytäntönä, joka hänen mukaansa esitetään osana uudenlaista demokratiaa (Meriluoto 2018). Kokemusasiantuntijatoimintaan liittyvien käsitteiden käyttö on Suomessa kirjavaa. Tämä aiheuttaa haasteita yhteistyölle ja toiminnalle (Hirschovits-Gerz ym. 2019). Alaan liittyy käsitteitä kuten kokemusasiantuntija, kokemustoimija, kokemustieto, jaettu asiantuntijuus, vertainen jne. Aina ei ole selvää, mihin kaikkeen käytetyllä käsitteellä viitataan.

Kokemusasiantuntijoiden koulutusta on järjestetty lukuisten eri tahojen toimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pyrkinyt selvittämään koulutusten järjestäjien määrää ja koulutusten sisältöä ja laajuutta. (Hirschovits-Gerz ym. 2019, 3). Kokemusasiantuntijoiden koulutuksia ei ole standardoitu – tämä voi olla eettinen kysymys paitsi koulutusten toteuttajien kannalta, myös niihin osallistuvien kannalta. Kaikki eivät ylipäänsä ole yksimielisiä siitä, pitäisikö kokemusasiantuntijoita kouluttaa kokemusasiantuntijoiksi, vai olisiko parempi hyödyntää kokemusta ilman koulutusta.

KoKoA:n (Koulutetut kokemusasiantuntijat ry) linjauksen mukaan koulutusten minimi on 50 lähiopetustuntia (a 60min) jakautuen vähintään neljän kuukauden ajanjaksolle (KoKoA verkkosivut). Taiteen sulattamolla on käynnistynyt hanke, jossa tavoitteena on yhdessä eri organisaatioiden kanssa kehittää koulutuskenttää ohjaava opetussuunnitelma, sekä auttaa organisaatioita koulutuksen laatua ja vastuullisuutta kehitettäessä (Kokemuksesi on arvokas -hanke).

Valta ja palkkaus

Kokemusasiantuntijat ovat usein olleet esimerkiksi haastateltavina. Tällöin he ovat voineet pitää asiaansa ja kokemusasiantuntijuuttakin ilmiönä esillä. Haastatteluissa kuitenkin lopullinen valta siitä, mitä julkaistaan, on kirjoittajalla, editoijalla tai päätoimittajalla. Teksti ja puhe ovat valtaa, julkinen puhe ja julkinen teksti on vielä enemmän valtaa. Kuka saa äänensä kuuluviin vaikkapa Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalla: siinä täytyy olla monenlaista osaamista taustalla esim. tekstin tuottamisessa tietynlaisessa muodossa riittävän kiinnostavasti, argumentoinnin on oltava osuvaa ja reagointiketteryyden nopeaa.

Kokemusasiantuntijoiden palkkaus vaihtelee paljon vapaaehtoistyöstä aina kohtuulliseen kuukausipalkkaan ja palkkioihin. Tätä artikkelia varten Oravasaari haastatteli muutamaa kokemusasiantuntijaa liittyen palkkaukseen. THL:llä ja KoKoA ry:llä on näkemykset kokemusasiantuntijoiden palkkioista. THL:n suositus kokemusosaamisen hyödyntämisestä on, että palkkiokäytännöistä tulisi sopia yhteisesti. Tulee määritellä, onko kyse vapaaehtoistoiminnasta, palkkio- vai palkkaperusteisesti tehdystä työstä. Myös mahdolliset kulukorvaukset tulisi huomioida. Asiantuntijatyöstä tulisi maksaa koulutetulle kokemusasiantuntijalle asianmukainen korvaus. (THL 2022.) THL:llä ei ole suoranaisia palkkio- tai palkkasuosituksia tai taulukoita koulutetuille kokemusasiantuntijoille, joita työnantajat voisi hyödyntää kokemusasiantuntijoita palkatessaan (vrt. esim. yksityisten sosiaalialojen TES- palkkataulukko).

KoKoA:lla on verkkosivuilla ja esitteessään palkkiosuositukset koulutettujen kokemusasiantuntijoiden palkkausta varten. Palkkiosuositukset vaihtelevat 25e/h – 100e/h, valmistelutyöstä – vaativampaan tilaisuuteen. KoKoA perustettiin ajamaan kokemusasiantuntijoiden asiaa, edistämään kokemusasiantuntijuutta Suomessa, sekä keräämään kokemusasiantuntijat ”saman katon” alle, jotta tieto löytyisi yhdestä paikasta (Uusimaalaiset.fi; KoKoA).

Haastatelluilla koulutetuilla kokemusasiantuntijoilla, joilla oli jo useampi kokemusasiantuntijatoimeksianto takana, palkkiot ja palkkaus vaihtelivat paljon. Kaikki haastatellut olivat myös tehneet ilmaiseksi kokemusasiantuntijatöitä, palkkioksi oli annettu mm. ”työkokemusta ja villasukkia” (kts. myös esim. Helenius ym. 2022). Kuukausipalkat vaihtelivat sote-alan palkkauksen mukaisesti 2000 €/kk – 2600 €/kk.  Rahalliset palkkiot näyttäisivät haastatteluiden perusteella asettuvan KoKoA:n asettaman suosituksien mukaisiksi, tuntipalkat vaihtelevat haastatelluilla 10 €/h – 14 €/h välillä. (Anonyymit haastattelut 2022.) Palkkaus on eettinen kysymys myös tilaajan näkökulmasta, ja asia johon tilaaja voi vaikuttaa: tuleeko pyytäneeksi kokemusasiantuntijan paikalle vapaaehtoispohjalta vai suhtautuuko heidän tekemäänsä työhön siten, että pyrkii järjestämään tehdystä työstä korvauksen.

Rajat ja työssä jaksaminen

Työssä jaksaminen on tärkeää kaikille työntekijöille. Kokemusasiantuntijoilla työ saattaa perustua pitkälti omiin kokemuksiin, jotka eivät välttämättä olekaan niin positiivisia. Kun kyseessä on koulutetut kokemusasiantuntijat rajaamista ja omaa jaksamista käydään jo koulutusvaiheessa läpi. Mutta entä sen jälkeen: Tuleeko kokemusasiantuntijan itse huolehtia työssä jaksamisesta ja rajaamisesta? Aluksi kokemusasiantuntijan voi olla vaikea tai jopa mahdotonta kieltäytyä kaikesta mitä työnantaja häneltä pyytää. Syitä voi olla esimerkiksi se, että kokemusasiantuntija ei ole moneen vuoteen ollut töissä tai se saattaa olla jopa hänen ensimmäinen työpaikkansa, eikä hänellä ole tietoa työelämän tavoista. Myös tarve miellyttää työnantajaa ja kiitollisuus voivat estää kokemusasiantuntijaa rajaamasta omaa työpanostaan. Tässä myös tilaajalla voisi ajatella olevan vastuuta: yhteistoimijuudessa luodaan käytännössä kokemusasiantuntijuuden toimivia käytäntöjä ja alan arvostusta.

Haastatelluilla koulutetuilla kokemusasiantuntijoilla oli juuri edellä kuvattuja kokemuksia varsinkin ensimmäisestä työpaikastaan. Myös eriarvoisuuden tunne oli ainakin yhdellä verrattuna muihin työntekijöihin ja tästä syystä hän koki, että hänen on tehtävä enemmän töitä kuin muut työntekijät (Anonyymit haastattelut 2022). Työterveys ja varsinkin sote-alalla myös työnohjaus kuuluvat yleensä työntekijälle, mutta kaikilla haastatelluilla näin ei joka työpaikassa ollut. Myös keikkalaisena kokemusasiantuntijan voi olla hankala hahmottaa mitkä vakuutukset ja työterveys hänelle kuuluvat vai kuuluvatko ne hänelle ollenkaan. Varsinkin jos aikaisempaa työkokemusta ei ole, työelämätaidot tai työntekijän oikeudet ja velvollisuudet eivät välttämättä ole kovin tutut. Työnohjausta kokemusasiantuntijoille on järjestetty esimerkiksi hanketyön kautta (esim. Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke + Stop Huumeille + VVA yhdessä).

Rajaamisen tärkeys ja omien rajojen tunnistaminen jääkin usein kokemusasiantuntijalle itselleen. Tätä voidaan parantaa huomioimalla rajaaminen ja jaksaminen koulutuksessa, näin onneksi ainakin osassa kokemusasiantuntijakoulutuksissa tehdäänkin. Kokemusasiantuntijoiden jaksamisvastuuta olisi hyvä sisällyttää myös työnantajataholle varsinkin, kun puhutaan keikkatöistä. Työnantajat voisivat kiinnittää huomiota myös siihen, ettei kokemusasiantuntijan tarvitsisi todistella itseään työnantajalle työpaikkansa saamisen vuoksi. Tämä ei välttämättä johdu itse työnantajasta eikä välttämättä ole edes tietoista toimintaa. Kokemusasiantuntijan jaksamisen kannalta siihen voisi olla hyvä kiinnittää huomiota.

Eettisen ohjeiston puute

Eettisiä ohjeistoja kokemusasiantuntijuuteen liittyen on Suomessa vähän. Lastensuojelun Keskusliitolla on Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Ne on suunnattu kokemusasiantuntijan tilaajalle (LSKL n.d). Väestöliitolla on olemassa Maahan muuttaneet kokemusasiantuntijoina eettiset ohjeet (Väestöliitto n.d.), jotka on suunnattu järjestötoimijoille. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on laatinut useita suosituksia, myös ”Vapaaehtoistoiminnan etiikka. ETENEN kannanotto” (ETENE 2014). Sosiaalialalla on oma eettinen ohjeisto (Talentia 2017). Terveysalalla eettiset ohjeet ovat yleisiä: esim. sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla, kätilöillä, lähihoitajilla, lääkäreillä on kullakin ryhmällä omat eettiset ohjeistonsa.

Kokemusasiantuntijoilla itsellään ei ole yleisesti jaettua tai tunnistettua eettistä ohjeistoa. Sellainen voisi olla tarpeen, sillä se voisi olla paitsi hyödyllinen toimijoille, myös tehdä hyvää alalle. Eettisen ohjeiston olemassaolo osoittaa, että kokemusasiantuntijat ovat pohtineet alaan liittyviä eettisiä haasteita, tunnistavat mahdollisia pulmia ja ovat itsekin sitoutuneet alan eettisesti kestävään kehittämiseen. Eettinen ohjeisto ei yksinään ole autuaaksi tekevä asia, sillä sen lisäksi tarvitaan tietysti vielä eettistä kykyä toimeenpanna ja elää todeksi laadittua eettistä ohjeistoa. (kts. esim. Juujärvi ym. 2007).

Pohdinta

On syytä kysyä, miten kokemusasiantuntijuuden etiikkaa voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla kehittää. Taiteen sulattamon hanke on yksi hyvä tapa edistää koulutuksen standardeja. Eettisen ohjeiston kehittäminen yhteistoimijuudessa on myös tarpeen. Etiikka ei kuitenkaan ole pelkästään normatiivisia eettisiä ohjeistoja tai listauksia siitä, miten tulisi jossakin tilanteessa toimia tai jättää toimimatta. Käsitteet ovat tärkeitä ja ne muokkaavat kuvaamme todellisuudesta. Ei ole yhdentekevää, millä käsitteellä asioita kuvaamme ja nimeämme. Käsitteiden käyttöön liittyy myös valtaa – sellaista valtaa meillä jokaisella on, riippumatta siitä millaisessa roolissa toimimme. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten sanoitamme kokemusasiantuntijuutta, ja millaisia asioita siitä tuomme arjessa esiin. Palkkaukseen voimme hanketoimijoina vaikuttaa esimerkiksi siten, että jo hankkeita suunniteltaessa, niihin suunnitellaan paikka ja palkka myös kokemusasiantuntijalle – mieluiten jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Näitä asioita tutkitaan ja kehitetään parhaillaankin Laureassa osana Kokemusasiantuntijat verkossa ja VoimaProfi -hankkeita.

Kirjoittajat:

Heikki Oravasaari on Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija, KEIJO-koulutuksen käynyt kokemusasiantuntija ja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Karoliina Nikula on Laurean yliopettaja ja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen projektipäällikkö.

Artikkelia varten on kysytty kokemuksia sote-alan kokemusasiantuntijoilta. Kiitokset heille!

Mitkä hankkeet?

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa ESR osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. (Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen verkkosivu).

KEIJO-hanke (ESR) on päättynyt. Kokemusasiantuntijoiden koulutus jatkuu Laureassa työvoimakoulutuksena.  

Lähteet ja lisälukemisto:

• Anonyymit haastattelut. 2022. Useita anonyymejä kokemusasiantuntijoita. Viitattu 12.5.2022.
• ETENE. 2011. Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. https://etene.fi/documents/1429646/1559058/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf/13c517e8-6644-4fa5-8c5f-193cfdce9841
• Helenius T, Hemmilä, J.; Ihalainen, O., Laine, E., Pirttilahti H,  Seppä, J., Nikula, K. 2022. Kokemusasiantuntijuus – vapaaehtoistoimintaa vai palkkatyötä? Laurea Journal.
• Hirschovits-Gerz, T.; Sihvo, S.; Karjalainen, J.; Nurmela, A. 2019:
  Kokemusasiantuntijuus Suomessa. Selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen ja
  – toiminnan käytännöistä. Työpapaeri. THL. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138436/URN_ISBN_978-952-343-354-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Juujärvi, S.; Myyry, L. ja Pesso, K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Hygieia.
• Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen verkkosivu: https://www.laurea.fi/hankkeet/k/kokemusasiantuntijat-verkossa/ Katsottu 10.3.2022
• Kokemuksesi on arvokas -hanke: Kokemuksesi on arvokas -hanke – Taiteen Sulattamo ry Katsottu 17.5.2022.
• Lastensuojelun keskusliitto, n.d. Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Saatavilla https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2021/05/lskl-Lastensuojelun-kokemusasiantuntijoiden-eettiset-ohjeet.pdf Katsottu 17.5.2022.
• Meriluoto, T. 2018. Making Experts-by-experience. Governmental Ethnography of Participatory Initiatives in Finnish Social Welfare Organisations. JYU DISSERTATIONS 38. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Rissanen, P. & Hietala, O. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntija
  – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Saatavilla: https://www.mtkl.fi/uploads/2020/09/f27fa53c-kokemusasiantuntijaopas.pdf
• Talentia 2017. Arki, arvot ja etiikka. Talentia eettiset ohjeet (e-julkaisu.com) Katsottu 19.5.2022
• THL-verkkosivu. Kokemusosaaminen. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen
• Uusimaalaiset.fi. 2022. https://www.uusimaalaiset.fi/toimija/kokoa-koulutetut-kokemusasiantuntijat-ry/ Katsottu 19.5.2022
• STM. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 (STM 2022). Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Väestöliitto. n.d. Maahan muuttaneet kokemusasiantuntijoina: Eettiset toimintaohjeet järjestötoimijoille. Saatavilla: b6f442bb-kokemusasiantuntijat.pdf (vaestoliitto.fi) Katsottu 17.5.2022.