Miltä sinusta tuntuisi saada palkkapäivänä viidet villasukat ja kaksi mukia? Kokemusasiantuntijan työ on henkisesti raskasta, mutta palkkioksi tehdystä työstä saattaa toisinaan saada vaikkapa mukin. Alaa kohtaan ei aina tunnu olevan arvostusta, vaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toisinaan naureskellaan, että kyllähän kaikilla meillä kokemusta on. Koulutettu kokemusasiantuntija ei kuitenkaan ole kuka tahansa, vaan erillisen koulutuksen käynyt henkilö. Tämä artikkeli on toinen osa juttusarjaa, joka on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson yhteistyötä. Artikkelisarjassa tuodaan kokemusasiantuntijalähtöisesti esiin esimerkkejä, haasteita, hyviä käytäntöjä ja unelmia liittyen kokemusasiantuntijuuteen sosiaali- ja rikosseuraamusalalla. Tässä artikkelissa keskitytään rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden näkökulmaan alasta.
Kuvaaja SHVETS production palvelusta Pexels
Kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt 2000-luvulla. Se perustuu kokemuksiin ongelmista ja ongelmista selviytymiseen. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta päihde- tai mielenterveysongelmasta joko itse niitä sairastavana, niistä jo toipuneena tai palveluiden käyttäjänä, omaisena tai läheisenä. Hän on myös käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen. (THL 2022.)
Kokemusasiantuntijatyön haasteita
Kokemusasiantuntijuuden arjessa on monia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, koulutukseen ja työllistymiseen (Kostiainen, Ahonen, Verho, Rissanen & Rotko, 2014, 7). Palkkaukseen liittyviä ongelmia ovat muun muassa töiden osa-aikaisuus, ja se, että monet työpaikat kokemusasiantuntijoilla ovat työllisyyttä edistäviä, niin sanottuja palkkatuellisia työpaikkoja. Ala on kuitenkin kasvava ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään koko ajan enemmän. Kuitenkin esimerkiksi hankkeet, joissa kokemusasiantuntijat usein työskentelevät, ovat lyhytaikaisia, jolloin elämäänsä ei voi suunnitella sitä pidemmälle.
Ei ole välttämättä mielekästä tehdä kokemusasiantuntijan työtä eläkeikään asti, jos se tarkoittaa pelkästään keikkatyön tekemistä. Keikkatyössä henkinen kuormittavuus on kova. Valmistautuminen on tehtävä omalla ajalla ja yhden tunnin luento saattaa vaatia viikon valmistautumisen. Kuitenkin palkka saattaa tulla vain yhdestä tunnista. Huomionarvoista on myös se, että valmistautuminen on tehtävä kotona. On henkisesti raskasta muistella menneisyyden traumoja yhä uudestaan, kun samassa tilassa leikkii naurava jälkikasvu. Nykyisyydestä nauttiminen ei ole niin helppoa silloin, kun mielessä pyörivät rankat kokemukset. Kokemusasiantuntijoiden mielestä ryhmämuotoinen työskentely voisi toimia pitkällä tähtäimellä paremmin. Painopiste voitaisiin siirtää toipumiselle, vertaistuelle ja terapialle. Kokemusasiantuntijan menneisyyden käsittely voitaisiin sen sijaan jättää vähemmälle. Tässä on oma vastuunsa myös työelämän edustajilla, jotka tilaavat kokemusasiantuntijoita tapahtumiin ja seminaareihin puhumaan.
Henkisesti raskasta työtä
Kokemusasiantuntijat kertovat joutuvansa työssään henkisesti koville. Töitä voi olla tarjolla hyvin epätasaisin väliajoin ja joskus pienen ajan sisään sattuu hyvin erilaisia keikkoja. Hajanaisen menneisyyden jälkeen olisi enemmän tarvetta elämän tasaisuudelle. Jokainen keikka vaatii omat veronsa, mutta työn saamiseksi oman maineen ylläpitokin voi olla ajoittain uuvuttavaa. Kokemusasiantyöhön rikosseuraamusalalla saattaisi sisältyä esim. vanginvartijoiden koulutukseen osallistumista, mutta tässä työtehtävässä välillä kokemusasiantuntijan menneisyys saattaa astua työnsaannin eteen. Osa vankilan henkilökunnasta ei vielä välttämättä koe työskentelyä kokemusasiantuntijan, eli entisen vangin kanssa luontevana. Rikosseuraamuslaitoksella on tekeillä kokemusasiantuntijatyön linjaukset, niistä on varmasti apua jatkossa kokemusasiantuntijatyön käytäntöihin ja aseman selkiyttämiseen. Kokemusasiantuntijuuden ja kokemustiedon hyödyntämisen lisääntyessä ja tunnettuuden kasvaessa myös asema ja roolit selkiytyvät. Laurea-ammattikorkeakoulussa tulevat rikosseuraamusalan sosionomit tekevätkin monella opintojaksolla yhteistyötä kokemusasiantuntijoiksi kouluttautuvien kanssa jo opintojen aikana, jolloin kokemustiedon hyödyntäminen myöhemmin työelämässä saattaa olla luontevampaa ja ainakin tutumpi asia.
Paineita tuottaa myös se, että helposti tulee tunne, että on oltava koko ajan saavutettavissa. Keikkoja eli työtilauksia voi mennä sivu suun, jos puhelimeen ei vastaa iltaisinkin. Kokemusasiantuntijan yrittelijäisyys on avainasemassa ja verkostoa on luotava itse. Ei siis riitä, että kokemusasiantuntija menee työpaikalle kuin kuka tahansa rivityöntekijä vaan työtilanteet on ensin luotava itselleen.
“Välillä huomaan tehneeni ilmaishommia uupumukseen asti ja jääkaapissa on valon lisäksi niin vähän ruokaa, että juuri ja juuri pärjään.”
Kun tarkkaillaan kokemusasiantuntijan työn arvostusta, on tärkeää ottaa esille eri näkemyksiä. Työn tarjoajat mieltävät työn välillä hyväntekeväisyydeksi ja usein tuleekin tunne, että pyrkimys on kokemusasiantuntijan tietotaitoa kehumalla saada ilmaista työvoimaa. Kokemusasiantuntijoilla on myös kokemusta siitä, kuinka heidän työpanostaan ei osata hyödyntää oikein, vaan tehtävinä saattaa olla kahvinkeittoa ja kukkien kastelua. Mikäli työstä saa rahallista vastinetta, kyseessä on yleensä sama kiinteä summa riippumatta siitä, kuinka pitkään on tehnyt töitä kokemusasiantuntijana. Myös henkilöiden omat taloudelliset ahdingot vaikuttavat suuresti rahallisista palkkioista hyötymiseen. Jos kokemusasiantuntijana tehdyistä keikoista tienatut vähäisetkin rahat menevät suoraan ulosottoon tai ovat pois lääkkeiden maksusitoumuksesta, monelle ei jää motivaatiota jatkaa keikkojen tekemistä.
Huoli hyvinvoinnista
Kokemusasiantuntijoiden hyvinvointiin vaikuttaa alentavasti se, että työpanokseen ei välttämättä aina vastata oikeudenmukaisella korvauksella. Kokemusasiantuntijan työpanos annetaan toisinaan oman elämän kustannuksella, joten olisi vähintäänkin reilua saada turvattu toimeentulo. Kokemusasiantuntijat kertovat, että on vaikeaa yrittää kehittyä ihmisenä, jos ei tule kokemusta, että kannustetaan osaksi yhteiskuntaa. Taloudellisen järjestelmän hankaluus aiheuttaa osaltaan henkisiä paineita, sillä töiden kannattavuutta joutuu miettimään tarkasti.
“Tämä ala on kuin kasvava lapsi, vauvaikä on ohitettu, nyt ollaan teini-iässä. Uskon, että vielä päästään aikuisikään ja täytetään miehen mittaiset työsaappaat.”
Toivon näköaloja
Loppujen lopuksi ilmassa on myös merkkejä asenteiden muuttumisesta positiiviseen suuntaan ja voidaan ajatella, että kunhan asialle antaa aikaa, niin itsensä elättämistä varten voi saada jotain muutakin kuin villasukkia ja mukeja. Kokemusasiantuntijatyön tunnettuuden lisääntyessä ja kokemustiedon käytön yleistyttyä toivottavasti myös palkkaukseen liittyvät kysymykset selkiytyvät ja helpottuvat. Tahtotila kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle on ainakin ilmaistu esim. STM:n Aiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelmassa 2022-2026 (STM 2022).
Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen projektipäällikön näkökulmasta tällaisella artikkeliyhteistyöllä, joka on syntynyt osana hankkeen ja opintojakson yhteistyötä, edistetään erinomaisesti hankkeen tavoitteita, kuten kokemusasiantuntijalähtöistä viestintää; (tulevien) asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistoimijuutta, sekä kokemusasiantuntijuuden tunnettuutta laajemminkin. Yhteistoimijuuden on mahdollista madaltaa kynnystä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen laajemmin jatkossakin. Hankkeen näkökulmasta on merkittävää, että kokemusasiantuntijat eivät ole ainoastaan haastateltavia, vaan aktiivisia toimijoita ja vallankäyttäjiä myös sen osalta, mitä päätyy julkaistavaan tekstiin.
Tämä teksti perustuu sosionomiopiskelijoiden kokemusasiantuntijoiden kanssa käytyihin haastatteluihin. Teksti on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson välistä yhteistyötä.
Lähteet:
