Kokemuspohjaisen verkkoauttamisen mahdollisuuksia vankilassa

Teksti | Hanni Örn , Maarit Nieminen , Ronja Blomster , Taru Koli , Thua Aalto , Katri Kärkkäinen

Tarvetta kokemusasiantuntijatyöskentelylle vankilassa olisi, mutta miten sen saisi parhaiten toimimaan ympäristössä, jossa tapaamiset eivät ole itsestäänselvyys. Toimisiko vertaistuki etäyhteyksin? Onko mahdollista rakentaa luottamuksellinen suhde vangin ja kokemusasiantuntijan välille, kun toisesta näkee vain kasvot ruudulla?

kuvituskuva.
Kuva: Christin Hume / Unsplash

Artikkelisarjassa tuodaan esiin kokemusasiantuntijalähtöisesti esimerkkejä, haasteita ja hyviä käytäntöjä liittyen verkkotyöskentelyyn ja digitalisaatioon päihde- ja rikostaustaisten ihmisten arjessa. Tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan, miten etänä toteutettavaa kokemusasiantuntijatoimintaa voisi nykyistä paremmin hyödyntää vankiloissa.

Teksti on koottu Varsinais-Suomen Sininauha ry:n Vastuullisesti vapauteen -toiminnan palveluvastaavan, rikostaustaisen kokemusasiantuntijan sekä Käyrän vankilan työntekijän kokemusten pohjalta. Artikkelin ovat kirjoittaneet sosionomiopiskelijat yhteistyössä sosiaalialan lehtorin kanssa.

Varsinais-Suomen Sininauha ry:n Vastuullisesti vapauteen -toiminnalla tarjotaan tukea ja apua arkeen ja elämänhallintaan vankilasta vapautuville, yhdyskuntapalvelua suorittaville ja koevapaudessa oleville henkilöille. Käyrän vankila on Aurassa sijaitseva 81-paikkainen avolaitos. Vankilan kuntouttava toiminta valmentaa kohti elämää vapaudessa. Vankilassa tehtävän kuntouttavan työn lisäksi yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeää ja tähän kokemusasiantuntijuus toisi arvokkaan lisän. Rikosseuraamuslaitoksen sidosryhmäyhteistyön linjauksissa mainitaan kokemustiedon ja ammattilaisen tiedon toimimisesta rinnakkain ja täydentäen (Rikosseuraamuslaitos 2022). Viranomaisen ja kokemusasiantuntijan parityöskentelyä vankiloissa tulisi siis edelleen kehittää.

Järjestöt ovat jo pitkään tehneet vaikuttamistyötä rikostaustaisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Kokemusasiantuntijoiden roolia on toisaalta alettu korostamaan vasta viime vuosina. Rikostaustaisten kokemukset ovat osin toisenlaisia kuin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla ilman rikostaustaa. Vaikka kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen on yleisesti lisääntynyt huomattavasti, rikostaustaisille henkilöille järjestetään koulutusta kuitenkin vain vähän. Koulutus on tärkeää; se auttaa asiantuntijan omien kokemusten etäännyttämisessä ja vertaisena toimimiseen tulee ammattimaisempi ote. Kokemusasiantuntija voi tarjota näkökulmallaan uutta oppia ja tukea työskentelyyn – niin kokijalle kuin ammattilaisillekin. (Lindström & Rantanen 2020, 22–24.)

Ammattilaiset näkevät etätapaamisissa sekä haasteita että mahdollisuuksia – luottamuksen rakentaminen kaiken keskiössä

Varsinais-Suomen Sininauha ry:n Vastuullisesti vapauteen -toiminnan palveluvastaava, Minski Niemi, kertoo saaneensa kokemusta vankilassa toteutettavista etätapaamisista COVID19-pandemian aikana. Sen alkuvaiheessa oli kokeiltu etätapaamisia Turun vankilassa. Niemen mukaan näiden suurin haaste on luottamuksen rakentaminen. Luottamuksen rakentamiseen on olemassa kuitenkin keinoja:

”Ensimmäisellä tutustumiskerralla olisi tärkeää tavata kasvotusten ja niin, että vanki osallistuu yksin” Niemi kertoo.

Jos virkailija osallistuu, avoimuus voi kärsiä ja luottamusta on hankalampi rakentaa. Jos vankia ei päästä tapaamaan paikan päälle, on arvokasta, että tapaaminen voidaan järjestää etänä. Toimivana nähdään hybridimalli, jossa osa tapaamisista on kasvokkain ja osa etäyhteyksin. (Niemi 2022.)

Sininauha ry:n Vastuullisesti vapauteen -toiminnan palveluohjaaja Pasi Lepistö on kokemusasiantuntija. Hän opiskelee päihde- ja mielenterveystyön erikoisammattitutkintoa ja on kertonut toipumispolustaan ja vertaisena työskentelystä muille opiskelijoille. Hänellä on koulutusten myötä kokemusta kokemusasiantuntijuustyöstä, ja hän on kiinnostunut kehittämään etätyöskentelyä. (Lepistö 2022.)

Myös Lepistön mukaan etätapaamisissa on haasteena pitää huolta luottamuksen syntymisestä, yhteyden kokemisesta ja aidon kohtaamisen tunteesta, kun eleet, olemus ja toisen ihmisen kokonaisuus jäävät ruudun taa. Hänen mielestään etäyhteydet sopivat hyvin vankilatyöhön, koska vankien liikkuminen on rajallista ja vierailujen järjestäminen voi olla haastavaa. Hän on Niemen kanssa samaa mieltä siitä, että paras muoto on hybridimalli esimerkiksi niin, että ensimmäinen tapaaminen on aina kasvotusten. Yhtenä ratkaisuna joka toinen tapaaminen voi olla etänä ja joka toinen lähikäyntinä. Lepistön mielestä yksilötyöskentely etänä on ehdottomasti etäryhmää parempi tapa toimia. Etänä ryhmä voi toimia, kun esittäydytään ja esitellään toimintaa. (Lepistö 2022.)

Vangit toivovat yksilöllistä vertaistukea, mutta etätoteutus herättää epäilyksiä

Yksi artikkelin kirjoittajista työskentelee Käyrän vankilassa ja hänen kokemustensa mukaan vangeilla on vielä ennakkoluuloja etätoteutettavia kokemusasiantuntijatapaamisia kohtaan. Epäilystä herättävät etäyhteyksien vieraus, tapaamisten luottamuksellisuus ja salassapidon riittävyys sekä yhteyden luominen tuntemattomaan henkilöön etäyhteydellä. Tapaamisia toivotaankin sellaiseen tilaan, missä ulkopuolinen ei varmasti kuule keskustelua.

Kokemusasiantuntijan voisi esitellä etänä ryhmälle esimerkiksi vankilassa järjestettävän kurssin yhteydessä. Muutoin vangit toivovat henkilökohtaisia tapaamisia kokemusasiantuntijan kanssa, sillä etäryhmässä voi olla hankala puhua omista asioista. Vertaistukea vangit pitävät kuntoutumiselle tärkeänä, eikä aiheista ole pulaa: huumeet, alkoholi, peliriippuvuudet, väkivalta, rikollinen elämäntapa tai mielenterveys.

“Ongelmia riittää ihan joka alan kokemusasiantuntijoille”, eräs vanki on todennut.

Ympäristö vaikuttaa siihen, miten hyvin ihminen kykenee rentoutumaan ja kertomaan vaikeistakin asioistaan. On siis merkityksellistä kiinnittää huomiota etätapaamisten fyysisiin puitteisiin. Käyrän vankilassa vanki voi osallistua yksin etätapaamiseen. Käytettävissä on rajoitetuin oikeuksin asiointikoneet, joihin työntekijä avaa yhteyden. Vankilassa on myös kodinomainen työhuone.

Vankien ennakkoluuloja etävertaistyöskentelyä kohtaan olisi mahdollista hälventää esimerkiksi niin, että kokemusasiantuntijat esittäytyvät vankilan lähiryhmille etäyhteyksin. Myös henkilökunnan tekemä motivointityö on suuressa roolissa. Jo nyt esimerkiksi Kelan ja sosiaalitoimistojen kanssa asioitaessa käytetään videoyhteyksiä, jotta vangit tottuvat niihin. Käytännön asioiden hoitaminen etäyhteyksin voi madaltaa kynnystä keskustella etänä myös kokemusasiantuntijan kanssa.

Etätapaamiset voivat vahvistaa digiosallisuutta

Digiosallisuuden edistämisellä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022) pyritään siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi digitaaliseen maailmaan. Digiosallinen ihminen löytää sopivat digitaaliset keinot lisätä hyvinvointiaan ja hyödyntää digiosaamista työelämässä, opinnoissa sekä vapaa-ajalla. Hän osaa käyttää ohjelmia ja sovelluksia tietoturvallisesti sekä tuntee digitaaliset oikeutensa ja velvollisuutensa. Digiosallisuus edellyttää palvelujen käyttäjälähtöistä suunnittelua ja hyvää saavutettavuutta sekä ammattilaisten digivuorovaikutustaitoja.

Digi- ja väestötietovirasto teki vuonna 2020 laajan digitaitokartoituksen: osaamattomuutta on paljon, vaikka monen suomalaisen digitaidot ovat hyvät. Esimerkiksi omien digilaitteiden puuttumisen takia digitaidot ruostuvat tai niitä ei edes opita. (Valtioneuvosto 2020.)

Vankilassa digitaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeen (Rikosseuraamuslaitos 2022) on tarkoitus kehittää vankien digiosaamista sekä kuntoutus- ja opiskelumahdollisuuksia suljetuissa vankiloissa. Tavoitteena on vähentää vankien syrjäytymistä ja uusintarikollisuutta. Avovankiloissa digitalisaatio on jo pidemmällä ja vanki saa perustellulla hakemuksella tietokoneen asiointikäyttöön. Vankien digitaitoja kehitetään myös digitaitokurssein.

Hankkeen yhteenveto

Tämä artikkeli on syntynyt osana viiden sosionomiopiskelijan vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Laurean Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden tekemiin haastatteluihin ja kokemuksiin vankilan ohjaajana. Hankkeen tavoitteina on mainittu toivon luominen kokemusasiantuntijoille ja potentiaalisten kokemusasiantuntijoiden työllistäminen. Hankkeen näkökulmasta on merkityksellistä, että artikkeli on tuottanut tietoa kokemustiedon ja vertaistuen merkityksestä ja mahdollisuuksista vankilaympäristössä. Artikkeliin tavoitettu kokemusääni osoittaa lisäksi, että digitaalisuus tuo mahdollisuuksia vankiloissa toteutettavalle kokemustoimiminnalle.

Tämä luo toivoa sekä meille hankkeen työntekijöille että kokemusasiantuntijoille kokemusasiantuntijoiden työllistymisestä. Artikkelissa esiin tuotu tieto on myös konkreettisesti edistänyt kokemusasiantuntijoiden työllistymistä sekä verkkoauttamisen muotojen kehittämistä, jotka ovat hankkeen päätavoitteita. Tämän artikkelin ja opintojaksoyhteistyön myötä olemme pilotoimassa kokemusasiantuntijoiden verkkotapaamisia yhteistyössä Käyrän vankilan kanssa. Artikkeliin tavoitettu kokemusääni on antanut arvokasta tietoa pilotoinnin suunnitteluun.

Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040535170

Jaa sivu