Kokemustiedon keskus on Laurea-ammattikorkeakoulun VoimaProfi-hankkeen (OKM, 2022–2024) aikana rakennettu digitaalinen alusta. Keskuksen tarkoituksena on jakaa tietoa hankkeista, joissa keskeisenä tavoitteena on edistää kokemusasiantuntijuuden arvostusta ja tunnistamista eri yhteisöissä. Keskus tarjoaa myös ajankohtaisia koulutuskuulumisia kokemusosaajille. (Kokemustiedon keskus.) Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Kokemustiedon keskus voi tulevaisuudessa avata mahdollisuuksia kokemustiedon hyödyntämiseen nykyistä intensiivisemmin korkeakouluopetuksessa. Kokemustiedon keskuksen vahvempi rooli korkeakouluopetuksessa edistää oppimista sekä korkeakouluopetuksen ja työelämäyhteistyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kuva: Chu Chup Hinh / Pexels

Kokemustiedon keskus toimii tällä hetkellä digitaalisena foorumina, joka mahdollistaa verkostojen ja eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Keskus tarjoaa alustan, jolla opiskelijat, ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat voivat jakaa osaamistaan ja toimintatapojaan. Tavoitteena on vahvistaa kokemuksellista asiantuntijuutta osana koulutusta ja tutkimusta, sekä edistää kokemusasiantuntijatoiminnan eettisiä ja innovatiivisia käytäntöjä. Keskuksen roolia korkeakouluopetuksessa on mahdollista laajentaa entisestään, jotta kokemustieto voi syventää opiskelijoiden oppimista ja lisätä korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tässä artikkelissa tarkastelen Kokemuskeskuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kokemusasiantuntijat monialaisessa yhteistyössä

Kokemusasiantuntijalla on henkilökohtaista kokemusta esimerkiksi sairaudesta, hoidosta, kuntoutumisesta tai palvelujärjestelmässä toimimisesta. Hän haluaa jakaa omia kokemuksiaan muille vastaavissa tilanteissa oleville tai opiskelijoille ja ammattilaisille. Kokemusasiantuntijoiden koulutus vaihtelee pituudeltaan, ja koulutus voi tukea myös kouluttautuvien omaa kuntoutumista. Osa kokemusasiantuntijoista toimii myös ilman virallista koulutusta. (Niemelä & Stefansson 2023, 46.) Laurealla on kokemusta pitkäkestoisen kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittämisestä KEIJO-hankkeessa (ESR, 2018–2020) sekä HUSin kanssa toteutuneessa kokemusasiantuntijakoulutusyhteistyöstä (kts. Laurea 2018).

Kokemusasiantuntijoiden ja verkostoissa toimivien ammattilaisten yhteistyö on olennainen osa sote-alan ammattilaisen osaamista. Moniammatillinen oppiminen opiskeluaikana kehittää taitoja, jotka tukevat yhteistyötä työelämässä (Mönkkönen & Kekoni 2020, 216). Samaan aikaan kansalaisten ja sote-palvelujen asiakkaiden osallistumista pidetään tärkeänä asiana. Kansalaisten ja sote-palvelujen asiakkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen ovat olennainen osa kansalaislähtöistä demokratiaa ja lainsäädäntöä. Vaikka osallisuutta painotetaankin poliittisessa keskustelussa, asiakkaiden ääni kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluissa edelleen rajallisesti. (Kivinen ym. 2020, 268.) Kokemustiedon keskuksella on käyttämätöntä potentiaalia vahvistaa kokemusasiantuntijuuden roolia monialaisessa yhteistyössä ammattilaisten kanssa sekä laajemminkin yhteiskunnassa.

Kokemustiedon keskus integroi LbD-opetuksen ja kokemustiedon

Kokemustiedon keskuksen rooli kokemustiedon hyödyntämisessä opetuksessa kytkeytyy läheisesti Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogiikkaan, joka perustuu kehittämispohjaiseen oppimiseen (Learning by Developing, LbD). Laurean oppimisen malli tukee Kokemustiedon keskuksen toiminta-ajatusta, jossa kokemusasiantuntijat, opiskelijat ja ammattilaiset yhdessä kehittävät käytännön ratkaisuja aitoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kokemusasiantuntijat ovat keskeisiä toimijoita tässä prosessissa, rikastuttaen opiskelijoiden näkökulmia ja vahvistaen heidän valmiuksiaan kehittää palveluja, jotka vastaavat entistä paremmin palveluiden käyttäjien tarpeisiin. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että myös kokemusasiantuntijat voivat toimia kehittämisprosessissa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoina.

Tulevaisuudessa Kokemustiedon keskus voi kehittyä tiiviiksi osaksi korkeakouluopetusta ja opintojaksoja, jolloin opiskelijat ja kokemusasiantuntijat voivat yhdessä kehittää ja kokeilla käytännön työskentelymalleja. Esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen tai ammatillisiin käytäntöihin liittyvillä opintojaksoilla kokemusasiantuntijat ja sosionomit voivat pilotoida erilaisia parityönä toteutettavia vastaanottoja ja mallintaa työparityöskentelyä. Laurealla on käytössään yhteiskehittämiseen ja simulaatioharjoituksiin soveltuva Kehittämö-tila katutasossa. Kehittämö voi toimia Kokemuskeskuksen Living Lab -oppimisympäristönä ja mahdollistaa parityön pilotoinnin. Kokemustiedon keskuksessa toteutettavat opintojaksoyhteistyöt voivat liittyä ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijat ja kokemusasiantuntijat voivat yhteistyössä poliisin ennalta estävän toiminnan kanssa toteuttaa laillisuuskasvatusta oppilaitoksissa. Myös kuntien nuorisopalveluiden tai -järjestöjen kanssa voidaan järjestää nuorille suunnattu chat-palvelun pilotointi.

KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksessa on toteutettu jo työelämän tilauksena projekteja, joissa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita ja eri alojen ammattilaisia. Vuonna 2020 järjestettiin rikoksilla oireileville nuorille saaripäivä Vartiosaaressa yhteistyössä Laurean opiskelijoiden, kokemusasiantuntijoiden, Aseman Lapset ry:n ja ennalta estävän poliisin kanssa. Saaripäivän aikana syntyi myös ajatus Ripa-hankkeesta. (Raikunen ym. 2024, 6.) Ripa-toiminnassa Laurea-ammattikorkeakoulun KEIJO-koulutuksen käyneet rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat toimivat nuoria kohtaavien eri alojen ammattilaisten työpareina. Työssä pureudutaan nuorten toistuvaan rikos- ja päihdekäyttäytymiseen sekä vahvistetaan ja ylläpidetään muutostahtoa. (Aseman Lapset.) Yksi yhteinen saaripäivä johti merkittävään hankeideaan, josta kehitettiin toimintamalli kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyölle. Tästä mallista on sittemmin tullut vakiintunut osa Aseman Lapset ry:n toimintaa, jossa tuetaan nuorten muutosta rikos- ja päihdekäyttäytymisestä kohti parempaa elämää.

Kokemustiedon keskus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen vahvistajana

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio eli TKI-osaamista tarvitaan yhä enemmän työelämässä. Sen oppiminen on tärkeää korkeakouluopiskelijoille ja korkeakoulusta valmistuville. Kokemustiedon keskuksessa tätä osaamista voidaan vahvistaa ja se voidaan kiinnittää osaksi AMK- ja/tai YAMK-opintoja. Opinnäytetöitä on mahdollista liittää osaksi Kokemustiedon keskuksen kehittämistoimintaa.

Laurean työelämäkumppanit voivat tilata työelämän tarpeisiin liittyviä opinnäytetyöitä.  Kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävä kanssatutkijuus on mahdollista integroida osaksi keskuksen toimintaa. Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuviin ihmisiin suhtaudutaan oman elämänsä asiantuntijoina ja tasavertaisina tutkimuskumppaneina (Kulmala ym. 2023). Esimerkiksi päiväkirjatyyppiset PONT-opinnäytetyöt voivat kanssatutkijuuden kautta keskittyä syventämään opiskelijan ja kokemusasiantuntijan välistä yhteistyötä, jossa molempien osapuolten kokemukset ja havainnot tulevat osaksi tutkimusprosessia. Tällainen tutkimuksellinen lähestymistapa mahdollistaa reflektiivisen orientaation omaksumisen ja syvällisen ymmärryksen saavuttamisen, kun tarkastellaan kokemusasiantuntijoiden kanssa erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Laurea on toiminut yhtenä Irti rikoksista kansalaisjärjestön perustajana. Järjestöpohja tarjoaa mahdollisuuden hakea myös järjestöille suunnattuja hankerahoituksia. Laureasta valmistuneiden kokemusasiantuntijoiden CV-pankin perustaminen sekä heidän kevytyrittäjyytensä tukeminen voisi olla yksi opintojaksoyhteistyössä toteutettava tehtävä. Irti rikoksista ry voisi tarjota välityömarkkina-alustan rikos- ja päihdetaustaisille kokemusasiantuntijoille. Suomessa työllisyysasteen parantaminen vaatii osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen lisäämistä, ja että välityömarkkinat tarjoavat keskeisen reitin tämän tavoitteen saavuttamiseksi (Salmi & Savela-Vilmari 2021, 5). Tämän prosessin operatiiviseen läpiviemiseen ja johtamiseen tarvitaan liiketalouden opiskelijoiden osaamista.

Kokemustiedon keskuksen integrointi opintoihin voi tarjota kokemusasiantuntijoille ja opiskelijoille mahdollisuuksia uudenlaisten lähestymistapojen ja menetelmien kokeiluille, jotka parantavat ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä ja kehittävät alan käytäntöjä. Eri palveluiden kehittäminen edellyttää, että kehittämisyhteistyöhön otetaan mukaan palvelunkäyttäjiä, heidän läheisiään ja niitä ihmisiä, joille palvelut on suunnattu, tai joita palveluihin liittyvät yhteiskunnalliset ilmiöt koskettavat. Tässä kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä ei ole rajoja opiskelijoiden koulutusaloilla. Kokemustiedon keskuksen toiminta palvelee kaikkia koulutusaloja.

Kokemustiedon keskus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kokemustiedon keskus voi edistää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttamista tuomalla esiin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kokemuksia ja tarpeita. Keskus voi toimia foorumina, jossa kokemusasiantuntijat voivat jakaa tietoa ja pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön tai yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Kokemustiedon kerääminen tukee osallisuuden lisäämistä ja mahdollistaa ruohonjuuritasolla syntyvän tiedon ja hiljaisten signaalien esille tuomisen. Tämä prosessi voi paljastaa sellaisia näkökulmia ja kokemuksia, jotka eivät välttämättä muuten tavoittaisi virkamiehiä tai päättäjiä. (Koivisto ym. 2018, 15.) Kokemustiedon keskus voi osaltaan auttaa vähentämään syrjäytymistä ja parantamaan yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Laurean Kokemustiedon keskus voi tehdä tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, jotka työskentelevät rikosseuraamusasiakkaiden, päihteidenkäyttäjien tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien kanssa. Tällainen yhteistyö mahdollistaa kokemustiedon ja asiantuntijuuden yhdistämisen. Kokemustiedon keskus voi osallistua kansainvälisiin verkostoihin ja projekteihin, mikä tarjoaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia innovaatioiden kehittämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä.

Lähteet:

• Aseman Lapset.
• Kivinen, T., Vanjusov, H., Vornanen, R. 2020. Asiakkaan ääni: osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press 2020, s. 267–293.
• Koivisto, J., Isola A-M. & Lyytikäinen, M. 2018. Osallisuus kuuluu kaikille. Innokylän innovaatiokatsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 9/2018. 33 sivua. Helsinki 2018.
• Kokemustiedon keskus.
• Kulmala M., Spišák S., Venäläinen S., Laiho M., Hakala K., Rättilä T. 2023. Mitä on kanssatutkimus? Teoksessa M. Kulmala, S Spišák & S. Venäläinen (Toim.) Kanssatutkimus. Ihanteet ja käytännöt. Tampere University Press, 11–13.
• Laurea 21.5.2018. Laurea toteutti ko­ke­mus­asian­tun­ti­joi­den val­men­nuk­sen HUSissa.
• Laurea 31.10.2018. KEIJO-hanke: ”Ko­ke­mus­asian­tun­ti­ja puhuu samaa kieltä”
• Laurea. Opiskelijana Laureassa. LbD.
• Mönkkönen, K., & Kekoni, T. 2020 Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (Toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press, 215–240.
• Niemelä, T., & Steffansson, M. 2023. Kokemustiedolla vaikuttavia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin. Teoksessa J. Helminen (toim.), DiakHub tutkii, kehittää ja vaikuttaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2022 (Diak Vuosikirja – Diak Yearbook 2). Diakonia-ammattikorkeakoulu, 46–54.
• Raikunen, J. Lindström, J. & Kumlander, K. 2024. Kaikki alkoi saaresta. Teoksessa J. Lindström & K. Kumlander. ”Kuljetaan rinnalla tapahtui mitä tapahtui” – kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset nuorten rinnallakulkijoina, 6-7.
• Salmi, E. & Savela-Vilmari, K. 2021. Tiivistelmä Teoksessa E. Salmi & K. Savela-Vilmari (toim.) Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen, 5–7.