Sisäministeriö kehittää ennakointikykyään ja seuraa jatkuvasti sisäasianhallinnon toimintaympäristön muutoksia. Se on luonut ennakointimallin, jolla vahvistaa tilannekuvaa ja tuottaa tulevaisuustietoa strategisen päätöksenteon tueksi. Mitä Laurea voisi oppia ja lainata mallista tukeakseen strategista tavoitettaan tulevaisuusorientoituneesta ja ennakointikykyisestä korkeakoulusta?
Kuva: Fauxels / Pexels
Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestettiin 25 – 26.5.2023 Seinäjoella. Tilaisuus kokosi yhteen noin 300 sisäisestä turvallisuudesta kiinnostunutta julkisen, yksityisen ja järjestöpuolen toimijaa. Kuudetta kertaa järjestettävän tapahtuman teema oli tiedon ja teknologian hyödyntäminen sisäisen turvallisuuden teemoissa.
Kiinnostavan ennakointiin liittyvän puheenvuoron piti erikoisasiantuntija Leena Seitovirta sisäministeriöstä. Vuonna 2020 Sisäministeriö aloitti strategisen ennakoinnin kehittämishankkeen yhdessä Demos Helsingin kanssa. Hankkeen tavoitteena oli edistää ennakointitoimintaa muotoilemalla siitä aiempaa systemaattisempaa ja vaikuttavampaa. Osana hanketta erityisasiantuntija Ilona Suojanen kehitti sisäasiainhallinnon uuden strategisen ennakoinnin mallin. Tilaisuudessa avattiin mallin ensimmäisiä kokeiluita ja tuloksia sekä selitettiin, miten ennakointi on integroitu hallinnonalan strategiseen suunnitteluun. (Sisäisen turvallisuuden päivät 2023.)
Kiihtyvä toimintaympäristön muutos painottaa ennakoinnin merkitystä
Tarve sisäasiainhallinnon toimintaympäristön jatkuvaan ennakoimiseen oli noussut esiin jo osana sisäministeriön vuoden 2017 sisäisen turvallisuuden strategiaa ja tiekarttaa (Sisäministeriö 2017). Sisäministeriö seuraa jatkuvasti toimintaympäristön muutoksia eli monitoroi yhdessä kymmenien omien työntekijöiden ja kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa. Tarkoitus on seurata muutosilmiöitä ja ennakoida tulevia kehityskulkuja sisäisen turvallisuuden toimintakentässä. Luotua tulevaisuustietoa käytetään strategisen suunnittelun tukena. (Valtioneuvosto 2021.)
Strateginen ennakointitoiminta koostuu kolmesta aikaulottuvuudesta: lyhyestä (noin kolme kuukautta – kaksi vuotta), keskipitkästä (noin kaksi vuotta – viisi vuotta) ja pitkästä (noin viidestä vuodesta eteenpäin). Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristöstä tunnistetaan trendejä ja potentiaalisia disruptiivisia muutosilmiöitä. Niiden kehittymistä seurataan ja ennakoidaan lähitulevaisuudessa. Keskipitkällä aikavälillä analysoiduista muutosilmiöistä pyritään luomaan selkeämpiä tulevaisuuskuvia ja pienskenaarioita. Pitkällä aikavälillä kerätyistä ja käsitellyistä muutosilmiöistä luodaan laajempia skenaarioita tukemaan kunkin hallituskauden strategista päätöksentekoa ja politiikkatoimia. (Seitovirta 2023.)
Eri aikaulottuvuuksien ennakointityöllä on eri tavoitteet. Lyhyen aikavälin ennakointi tukee erityisesti varautumista, jolloin ajankohtainen tieto toimintaympäristön muutoksista voi antaa ennakkovaroituksen välittömiin varautumistoimenpiteisiin. Keskipitkällä aikavälillä muutosilmiöiden keskinäisvaikutuksia arvioidaan osana vaihtoehtoisia, mahdollisia tulevaisuuskuvia. Parempi ymmärrys mahdollisesta tulevaisuuden toimintaympäristöstä rikastaa päätöksentekoa ja auttaa hahmottamaan hallinnonalan tehtäväkentän ja kyvykkyyksien tarpeita. Pitkällä aikavälillä luodaan systemaattisempia pidemmän aikavälin skenaarioita, jotka tukevat ministeriön ja koko sisäasian toimialan strategista suunnittelua. Skenaarioiden pohjalta luodaan myös valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden tulevaisuuden selonteot. (Seitovirta 2023.)
Sisäministeriö on myös tehnyt paljon muuta ennakointityötä yhdessä sidosryhmien kanssa. Osana strategista ennakointia ministeriöllä on käytössään myös digitaalinen alusta Sentimentti. Tietotyökalu mittaa, analysoi ja ennakoi ihmisten turvallisuuden tunnetta. Sentimentti mahdollistaa myös rajapintojen kautta turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta mittaavien tutkimusaineistojen yhdistämisen sisäasiainhallinnon omiin tilastoaineistoihin. Aineiston keräys aloitettiin vuonna 2021 ja se sisältää yli viiden tuhannen suomalaisen tutkimusvastaukset. (Sisäministeriö 2023.)
Lisäksi sisäministeriö tuottaa ennakointitoimeksiantoja myös akuutimmista aiheita. Esimerkiksi vuonna 2022 ministeriön ennakointitiimi tuotti neljä vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Ukrainan konfliktissa. Tulevaisuuskuvien tulevaisuustiedosta johdettiin neljä toimenpide-ehdotusta hallinnonalalle. (Seitovirta 2023.)
Voisiko Laurea hyötyä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista?
Laurea on juuri luomassa uutta strategiaa. Vallitseva strategia on linjannut, että jokaisella Laurean työntekijällä ja meiltä valmistuvalla opiskelijalla tulisi olla ennakointiosaamista. Lisäksi Laurea linjaa olevansa tulevaisuussuuntautunut ja tarkastelevansa jatkuvasti toimintaympäristön muutoksia. (Laurea 2019.) Ennakointia ei kuitenkaan vielä ole kaikkien tutkintojen opetussisällöissä, osaamistavoitteissa tai arviointikriteereissä. Laurea ei myöskään kehitä systemaattisesti henkilökunnan ennakointiosaamista. Toimintaympäristöä kyllä monitoroidaan, mutta ei johdetusti, vaan pääosin osana Laurean koulutustoiminnan seuranta- ja kehittämisryhmien toimintaa. (Laurea 2020.)
Voisiko Laurealla olla opittavaa Sisäministeriön strategisesta ennakointitoiminnasta? Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikaulottuvuuden ennakointiprosessimalli oli yksinkertainen, jota Laurean kaltainenkin organisaatio voisi helposti soveltaa oman toimintaympäristönsä muutosten seuraamiseksi ja tulevaisuustiedon luomiseksi sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista.
Laureassa järjestetään useita lukukausittain toistuvia ennakoinnin opintojaksoja. Näillä opintojaksoilla voisi valjastaa opiskelijat seuraamaan ja keräämään (monitoroimaan) tietoa vaikkapa korkeakoulumaailman ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimintaympäristön muutoksista. Opiskelijat, henkilökunta ja avainkumppanit voisivat yhdessä luoda tulevaisuustietoa, esimerkiksi tulevaisuuskuvia tai skenaarioita strategisen päätöksenteon tueksi.
Monitoroinnin ja tulevaisuustiedon luomisen voisi antaa myös projektiopintotehtäväksi opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja niiden analysointi olisi jatkuvaa ja tuotettua tulevaisuustietoa käytettäisiin osana Laurean strategista päätöksentekoa ja tuloksellisuuden mittaamista. Sentimentin kaltainen alusta taas mahdollistaisi sidosryhmätyöskentelyn, jossa Laurea voisi kerätä syötteitä toimintaympäristön muutoksista ja testauttaa luotuja ennakointiprosessin lopputuotteita henkilökunnalla, opiskelijoilla, avainkumppaneilla ja muilla yhteistyötahoilla.
Lähteet:
