Emerit-hoitajien (yli 55-vuotias hoitaja) mielestä hyvä Emerit-hoitaja on osaava hiljaisen tiedon jakaja, taitava hoitotyön ammattilainen sekä kyvykäs kohtaaja.

Ikärakenne suomalaisilla työpaikoilla on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Työelämässä pysytään entistä pidempään, mikä näkyy yli 50-vuotiaiden työllisyyden kasvuna (Eläketurvakeskus). Tällä hetkellä työelämässä toisensa kohtaa parhaimmillaan viisi sukupolvea, joilla on erilaista tietoa ja osaamista (Heikkilä 2023). Eri-ikäisten työntekijöiden osaamisen erot voidaan nähdä työpaikoilla voimavarana ja organisaatiota vahvistavana tekijänä (Gerhardt 2021). Emerit-hoitajat (yli 55-vuotiaat hoitajat) kuvaavat, että heillä on paljon annettavaa työyhteisölle hoitotyön eri osa-alueilla. Erityisen merkittäväksi he kokevat hiljaisen tiedon jakamisen nuoremmille hoitajasukupolville.

Väestön ikääntyessä on tärkeää löytää keinoja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon. Yhtenä keinona voisi olla työpaikan sosiaalisen pääoman tukeminen (Lintula ym. 2022). Työyhteisöjen sosiaalinen pääomaa rakentuu luottamuksesta, vastavuoroisuudesta ja me-hengestä ja nämä tekijät voivat edistää työyhteisön vuorovaikutusta (Løkke 2017). Vuorovaikutusosaaminen onkin merkittävä työyhteisötaito ja se liittyy kiinteästi työyhteisöjen sosiaaliseen pääomaan. 

Niemisen ym. (2013) mukaan työyhteisön sosiaalinen pääoma rakentuu yksilöiden ja työyhteisön ominaisuuksista, kuten sosiaalisista verkostoista, normeista sekä sosiaalisesta luottamuksesta, jotka helpottavat yhteistyön sujumista. Työyhteisössä sosiaalista pääomaa syntyy luottamuksesta, vastavuoroisuudesta ja me-hengestä, mikä voi helpottaa yhteisön viestintää, mahdollistaa ongelmien ratkaisemisen kollektiivisesti sekä edistää toimintaa yhteisen hyvän eteen (Nieminen ym. 2013).

Artikkelin tavoitteena on tuoda esille  Emerit-hankkeen (Emerita- ja Eme­ri­tus­hoi­ta­jat voi­ma­va­ra­na hoi­ta­ja­pu­las­sa) Emerit-hoitajien vertaistukityöpajoissa esille nousseita ajatuksia siitä millainen on hyvä Emerit-hoitaja. Artikkelissa pohditaan, miten Emerit-hoitaja voi omalla toiminnallaan ja vuorovaikutuksellaan tukea työyhteisön sosiaalisen pääoman rakentumista, hiljaisen tiedon siirtymistä ja eri ikäisten hoitajien välistä sujuvaa yhteistyötä.  Lisäksi artikkelissa on kuvattu piirteitä, joita Emerit-hoitajat itse arvostavat kokeneemmassa työntekijässä. Kuviossa 1 on kuvattu Emerit-hoitajien näkemyksiä siitä millainen on hyvä Emerit-hoitaja.
 

Kuvio 1: Emerit-hoitajien vastauksia siihen, millainen on hyvä Emerit-hoitaja (Kuva: Sanna Soini)

Emerit-hanke pähkinänkuoressa

Emerit-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) 3 eri tulosyksikköä sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote), Tehy, Super ja Eläkevakuuttaja Keva. Emerit-hankkeessa kehitetään EMERIT-mallia, jonka avulla haetaan ratkaisuja hoitajapulaan työuran loppuvaiheessa olevien ja eläköityneiden hoitajien työurien pidentymiseksi sekä työyhteisön työhyvinvoinnin ja positiivisen organisaatiokulttuurin edistämiseksi. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023).

EMERIT-mallia pilotoidaan syksyn 2024 aikana HUS:ssa ja Keusotessa. Artikkelissa hyödynnetyt aineistot on kerätty Emerit-hoitajien ensimmäisessä vertaistuki työpajassa, joka oli osa pilotointia. Työpajaan osallistui yhteensä 13 Emerit-hoitajaa. Syksyn 2024 aikana toteutettiin yhteensä kuusi työpajaa, jotka oli suunnattu yhteistyöorganisaatioiden (HUS ja Keusote) Emerit-hoitajille. Työpajat tarjosivat pilotointiin osallistuville Emerit-hoitajille mahdollisuuden vertaisuuteen sekä asioiden jakamiseen eri teemojen ympärillä.

Emerit-hoitajan hiljainen tieto näkyväksi mentoroinnilla

Työpajan tuloksista ilmeni, että Emerit-hoitajien mukaan hyviä ominaisuuksia mentorin roolissa toimimiseen ovat kiinnostuksen osoittaminen nuorempien ajatuksia kohtaan, arvostuksen osoittaminen muille kollegoille ja heidän ammattitaitoaan kohtaan. Emerit-hoitajille koetaan kertyneen paljon hiljaista tietoa, joka olisi hyvä saada jaetuksi nuorempien käyttöön. Hiljainen tieto on tietoja, taitoja sekä kykyjä, jotka yksilö saa kokemuksen kautta. Kokemukset ovat voineet karttua esimerkiksi työn kautta. (Pohjalainen 2012.)

Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja ilmapiiri ovat merkittäviä tekijöitä hiljaisen tiedon jakamisessa. Työyhteisössä, jossa on hyväksyvä, avoin ja vuorovaikutteinen ilmapiiri, on mahdollista tehdä hiljaisen tiedon jakamisesta yhteinen voimavara. (Asikainen & Hoffrèn 2022). Hyvä Emerit-hoitaja voi edistää hiljaisen tiedon siirtymistä omassa työyhteisössään jakamalla avoimesti omia kokemuksiaan sekä osaamistaan nuoremmille. Lisäksi on tärkeää, että Emerit-hoitaja kunnioittaa myös nuorempien osaamista ja on valmis kuulemaa heidän ajatuksiaan sekä tarpeitaan.

Taitava hoitotyön ammattilainen

Emerit-hoitajat kuvasivat monipuolisesti erilaisia hyvän Emerit-hoitajan osaamisen osa-alueita. Tärkeänä pidettiin monipuolista ja vahvaa hoitotyöhön liittyvää osaamista, mutta myös vuorovaikutustaidot nostettiin keskiöön. Emerit-hoitajat ovat tyypillisesti työyhteisönsä arvostettuja jäseniä, joilla nähdään olevan vankka hoitotyön osaaminen, tietotaitoa ja hiljaista tietoa.

Olisi kuitenkin hyvä, että myös Emerit-hoitaja kykenisi tunnistamaan omia kehittymiskohteitaan ja tarvittaessa rohkenisi kysyä muilta apua. Emerit-hoitajat ovat tuoneet esille, että he kääntyvät nuorempien puoleen, mikäli heillä on tietotekniikkaan liittyviä ongelmia tai he kaipaavat apua laitteiden käytössä.  Työyhteisössä, jossa on paljon sosiaalista pääomaa, uskalletaan keskustella avoimesti myös omista kehittymiskohteista (Lintula ym.2022). Tässä voisikin olla tilaisuus vastavuoroiselle oppimiselle eri sukupolvien välillä hoitotyössä.  

Kyvykäs kohtaaja  

Taitavalla Emerit-hoitajalla on kyky nähdä työyhteisön erilaiset jäsenet sekä kohdata heidät yksilöllisesti. Olennaista on, että Emerit-hoitaja on helposti lähestyttävä erityisesti nuoremmille hoitajille sekä kannustava kaikkia työtovereita kohtaan. Emerit-hoitajat voivat tukea ja auttaa nuorempia “puhkeamaan kukkaan” tukemalla ammatillista kasvua sekä hoitajan identiteetin kehittymistä.

Emerit-hoitajat näkevät ohjaustilanteissa tärkeänä säilyttää rauhallisen otteen. Tämä näkyy nuorempien kollegojen ohjauksissa siten, ettei hoputeta uutta asiaa opettelevaa kollegaa. Lisäksi on tärkeää antaa rauha tehdä ja oppia omaan tahtiin ja antaa aikaa opittavan asian sisäistämiseen.

Emerit-hoitajat kuvasivat, että olennaista olisi myös Emerit-hoitajan oman osaamisen edelleen kehittäminen. Vastaajat mainitsivat myös persoonallisuuden piirteitä, jotka heidän mielestään ovat hyvää Emerit-hoitajaa kuvaavia. Joustava, yhteistyöhaluinen, kärsivällinen, harkitseva, äidillinen ja auttavainen. Emerit-hoitajalla olisi hyvä olla taitoa ja keinoja kohdata myös eri kulttuureista tulevia kollegoja.

Miten voit hyödyntää työpajan tuloksia työelämässä?

Runsaasti sosiaalista pääomaa omaavissa työyhteisöissä työntekijät ovat tyytyväisempiä ja sitoutuneempia työhönsä (Ehsan ym. 2019). Työyhteisön sosiaaliseen pääomaan sijoittaminen on työyhteisölle kannattavaa. Siihen voi jokainen omalla vuorovaikutuksellaan antaa oman panostuksensa. Helposti lähestyttävä Emerit-hoitaja rakentaa työyhteisön sisäisiä verkostoja vuorovaikutuksellaan. Hän voi omalla toiminnallaan tukea nuorempien kollegojen ammatillista kasvua yhdessä tekemällä. Emerit-hoitajalla voi olla merkittävä rooli työyhteisön sosiaalisen pääoman ylläpitämisessä ja vahvistumisessa.

Lintulan ym. (2022) mukaan työn myönteisiä piirteitä vahvistamalla voidaan lisätä työkykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä. Siksi kannattaa hyödyntää Emerit-hoitajien osaamista monipuolisesti työyhteisöissä mahdollistamalla erilaiset työtehtävät ja työroolit.  Yhtenä mahdollisuutena voisi olla mentorina toimiminen, joka mahdollistaisi hiljaisen tiedon jakamisen työyhteisön käyttöön. Tämä vahvistaisi niin työyhteisön kuin Emerit-hoitajankin hyvinvointia sekä sosiaalista pääomaa.

Lähteet:

• Asikainen P. & Hoffrèn M. 2022. Savonia-artikkeli: Hiljaisen tiedon jakamisen merkitys työelämässä. Viitattu 13.12.2024.
• Ehsan A., Klaas H., Bastianen A. & Spini D. 2019. Social capital and health: A systematic review of systematic reviews.  SSM – Population Health 2019; 8:100425.
• Eläketurvakeskus. Eläkkeellesiirtymisikä, työuran pituus ja työllisyysasteet. Viitattu 22.11.2024.
• Heikkilä A. 2023. Nuorten ja varttuneiden yhteistyö työpaikoilla. Tulevaisuuden Suomen tekijät – tutkimushanke. 2023. Viitattu 22.11.2024.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2023. EMERIT – Emerita ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa. Viitattu 21.11.2024.
• Lintula, L., Salo, P., Halonen, J., Aalto, V., Ervasti, J., Kouvonen, A., & Oksanen, T. 2022. Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden työkyky: pseudokokeellinen tutkimus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2022; 59 (4).
• Løkke A.-K. 2016. Social capital and health and job-related outcomes: the case of a large municipality. International Journal of Workplace Health Management. 2016; 9, 17–31.
• Nieminen T., Prättälä R., Martelin T., Härkänen T., Hyyppä M-T., Alanen E. & Koskinen S. 2013.  Social capital, health behaviours and health: a population-based associational study. BMC Public Health. 2013;  27(13),  613.  
• Pohjalainen M. 2012. Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Informaatiotutkimus 2012; 31(3), 1-10.