Vietämme huomenna 6.12.2023 Suomen itsenäisyyspäivää ja maamme täyttää 106 vuotta. Olemme saaneet elää, kasvaa ja kehittyä vapaana itsenäisessä Suomessa, jota veteraanimme ansiokkaasti puolustivat, kun maan itsenäisyyttä koeteltiin. Ei oikein osaa kuvailla sitä valtavaa kiitollisuuden määrää, jonka haluaa heille itsenäisyyspäivänä osoittaa. Itsenäisen Suomen on ollut mahdollista kehittyä valtioksi, joka on vuonna 2023 maailman onnellisin maa jo kuudetta kertaa.
Itsenäisen Suomen historia on samaan aikaan pitkä ja lyhyt. Vaikka ihmisiän näkökulmasta historia on pitkä, on se korkeakoulutuksen näkökulmasta vielä sangen lyhyt. Ammattikorkeakoulujen osalta se tarkoittaa kuitenkin toki vasta reilua kolmea vuosikymmentä, mikä on korkeakoulujen kehityksessä hyvin lyhyt ajanjakso. Vaikka ammattikorkeakoulujen sangen lyhyeen historiaan sisältyy monenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi taloudellisia taantumia, on kehitysympäristö ollut itsenäisessä Suomessa vakaa, kun ei ole tarvinnut kenenkään kantaa huolta yhteiskuntajärjestyksestä. Ajatukset palaavat tähän aina itsenäisyyspäivän lähestyessä, että vakaassa valtiossa korkeakoulun on hyvä palvella yhteiskuntaa ja kehittyä. Pian kaksi vuotta Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa ja viimeaikainen Venäjän harjoittama hybridivaikuttaminen Suomen raja-alueilla korostavat entisestään tänään näitä vakavia mietteitä.
Kun korkeakoulu voi toimia autonomiansa rajoissa niin, että kukaan ei sitä ja sen sekä tutkimusta että koulutusta sanele, ovat asiat paremmin kuin hyvin. Silloin ihmiset voivat vapaasti opiskella omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Toisinkin voisi olla ilman itsenäistä Suomea. Tästä on toki huolehdittava myös itsenäisessä Suomessa, sillä korkeakoulutuksessa englannin kielen asema on vahvistunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Ilmiö ei toki ole kansallinen, mutta se on ollut viime vuosina Suomessa voimistuva.
Vuonna 2021 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Suomelle kansalliskielistrategia. Uusitulla strategialla halutaan turvata kaikkien oikeus palveluun kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi, sekä parantaa kieli-ilmapiiriä. Kansalliskielistrategia on valtionjohdon kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka viitoittaa kansalliskieliä koskevaa politiikkaa yli hallituskausien. Kansalliskielistrategia ottaa ruotsin kielen lisäksi kantaa myös suomen kielen asemaan ja sen elinvoimaisuuden varmistamiseen. Kansalliskielistrategia sisältää muun muassa suosituksia korkeakouluille, joilla vahvistetaan kansalliskielten asemaa tieteen kielenä ja korkeakouluissa. Siinä todetaan, että korkeakouluissa tulee tarjota laadukasta ja monipuolista koulutusta ja mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen molemmilla kansalliskielillä. Korkeakoulutuksessa opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tulisi olla mahdollisuus suorittaa tenttejä ja laatia opinnäytetöitä omalla äidinkielellä. Korkeakoulutuksella tulee myös varmistaa, että molempia kansalliskieliä taitavia asiantuntijoita ja ammattilaisia on riittävästi saatavilla yhteiskunnan keskeisimmissä tehtävissä.
Kansalliskielten turvaaminen on itsenäisessä Suomessa tärkeä tehtävä, johon suhtaudumme korkeakoulussa vakavasti. Kansalliskielet ovat osa suomalaista kulttuuria, jota on itsenäisessä Suomessa vaalittava, vaikka Suomi kansainvälistyy. Kansainvälistyminen on korkeakoulun, sen koulutuksen ja tieteen kehittymiselle välttämättömyys, mutta sen ei tarvitse merkitä englannin kielen loputonta ylivaltaa. Siitä meidän on myös korkeakouluissa huolehdittava kansalliskielistrategian mukaisesti.
Toivotan Sinulle hyvää itsenäisyyspäivää iloiten siitä, että korkeakoulu voi kehittyä itsenäisessä Suomessa!
Lähteet:
