Korkeakoulut toimivat alati kansainvälisessä yhteistyössä ja ne ovat siten rakentamassa kansainvälistä osaamista Suomeen. Myös ammattikorkeakoululakiin (6 §) on kirjattu, että ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kansainvälisen osaamisen ja osaajien tarve on ikääntyvässä Suomessa kasvanut, kun yhteiskunta on ajautunut työvoimapulaan lähes kaikilla osaamisalueilla. Korkeakouluille on asetettu kovat tavoitteet vastata työvoiman riittävyyteen kolminkertaistamalla kansainvälisten opiskelijoiden määrä tulevaisuudessa. Tavoitteeksi on asetettu, että valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomeen 75 %.
Korkeakoulun kansainvälistymisen tila ja tulevaisuus oli viime syksynä (11.10.2022) julkaistun blogikirjoitukseni otsikko, kun käsittelin tätä teemaa viimeksi. Kovin paljon on tapahtunut sen jälkeen puhumattakaan siitä, että viime viikolla (4.4.2023) Suomesta tuli NATOn täysivaltainen jäsen. Silläkin on varmasti seurauksensa kansainväliseen yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen korkeakoulussamme, jossa yksi tutkimusohjelmistamme on Yhtenäinen turvallisuus. Laurean turvallisuuden tutkimusohjelman TKI–toiminta tarjoaa kansalaisturvallisuuden toteutumista tukevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatioratkaisuja yhteistyössä viranomaisten, yritysten, alueiden ja tutkimustoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Syksyllä blogikirjoituksessani kuvailin uusimmaksi ja hyvin merkittäväksi vaiheeksi korkeakoulun kansainvälistymisessä sitä, kun Laurea-ammattikorkeakoulu Oy yhdessä Haaga-Helian ja Metropolian kanssa käynnisti yhteisen koulutusvientiyhtiön (EduExcellence Oy) viisi vuotta sitten. Sitä ennen korkeakoululla ei ollut koulutusvientiä lainkaan. Nyt koulutusviennin laskutus oli 1.6 MEUR vuonna 2022, kun vuonna 2021 se oli vielä n. 400.000 EUR. Viime vuonna korkeakoulussa aloitti opinnot suuri määrä kenialaisia tilauskoulutusopiskelijoita, joiden oli tarkoitus tulla opiskelemaan tulevaisuudessa päivittäin miltei kaikilla korkeakoulun kampuksilla.
Kenian tilauskoulutushankkeen ympärillä on valitettavasti riittänyt epäselvyyksiä, monen tasoista informaatiota ja varmasti myös suoranaisia valheita. Olemme kaikissa tilanteissa vakuuttaneet, että korkeakoulu ja sen henkilöstö on jakanut ainoastaan oikeaa informaatiota asioista sekä olosuhteista ja elämästä Suomessa. Tilauskoulutushanke Keniaan oli jo vaarassa loppua kokonaan, sillä korkeakoulu ei saanut etukäteen opiskelijoiden lukukausimaksuja koulutuksen tilaajalta. Kun tästä julkaistiin tiedote (23.2.2023), toiset toivat esiin, että korkeakoulu ei saisi lopettaa koulutusta, vaan sen tulisi kouluttaa opiskelijat joka tapauksessa huolimatta maksuista. Ammattikorkeakoululain (13 §) mukaan ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on vastaavasti oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että tilauskoulutuksen on ”tultava toimeen omillaan” eli korkeakoulu ei voi subventoida tilauskoulutusta valtion rahoituksestaan.
Viime viikolla (5.4.2023) korkeakoulumme julkaisi tiedotteen, että korkeakoulumme käynnistää maaliskuun alusta keskeytetyn koulutuksen uudelleen, sillä merkittävä osa puuttuvasta toisen lukukauden maksusummasta on suoritettu maaliskuun lopulla. Korkeakoulu on edellyttänyt, että maakunta, opiskelijat sekä heidän vanhempansa allekirjoittavat sopimukset ohjelmaan osallistumisesta ja opiskelijoiden maksamista maksuista. Korkeakoulun asiantuntijat ovat nähneet sopimuspohjan ja vahvistavat, että se sisältää riittävät tiedot opiskelijoiden ja maakunnan oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällä pyritään välttämään jatkossa epäselvyydet, joita tilauskoulutushanketta toteutettaessa on noussut esiin. Korkeakoulu on antanut koulutuksen tilaajalle mahdollisuuden suorittaa loput maksuista huhtikuun loppuun mennessä. Kaikkien Suomessa opiskelevien ryhmien opetusta ollaan parhaillaan käynnistämässä ja opetusta jatketaan ainakin huhtikuun loppuun saakka. Tahtotila koulutuksen tilaajan kanssa on luonnollisesti se, etupainotteinen tilauskoulutuksen maksatus toimii jatkossa moitteetta ja tutkintoon johtavat koulutukset voidaan viedä loppuun saakka.
Tilauskoulutushankkeen ympärillä on käyty kovasti keskustelua ja sitä on myös arvosteltu vaikeuksien ilmaannuttua. Korkeakoululta on tivattu, että onko kaikki mahdollinen tehty ja miksi kaikkea ei ole varmistettu etukäteen? Niin. Tilauskoulutus on korkeakoululle liiketoimintaa ja sen onnistuminen on pyritty varmistamaan mahdollisimman hyvin. Moneen asiaan on osattu varautua, ja yksi keskeinen osoitus siitä on se, että koulutuksen tilaajalta edellytettiin etupainotteista laskutusta. Riskien arviointia ja varautumista niihin on tehty systemaattisesti, mutta kaikkea ei toki olla osattu huomioida. Kuten uusia asioita tehdessä yleensäkin, on myös ensimmäisistä tilauskoulutushankkeista opittu paljon. Jatkossa yksi keskeinen muutos on se, että kaikissa tilauskoulutushankkeissa korkeakoulu edellyttää edellä mainitun sopimuspohjan hyväksymistä, jotta se voi varmistua osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista.
Tänä lukuvuonna 2022–2023 Kenian tilauskoulutushanke on ollut vahvasti esillä ja liiaksi ikävässä merkityksessä. Toivon, että vaikeudet olisi nyt ohitettu ja tämä ei määrittäisi yleisemmin suhtautumista tilauskoulutukseen, sillä ammatillisella korkeakoulutuksella näyttää kuitenkin olevan tilauskoulutuksena melkoisesti kysyntää. Pelkästään Laurea-ammattikorkeakoulussa on vuonna 2023 aloittamassa useampia tilauskoulutusryhmiä eri maista. Tilauskoulutus on korkeakoululle kannattavaa liiketoimintaa ja sillä on myös merkittävä sijansa kansainvälisen osaamisen rakentamisessa ja yhteiskuntamme osaajapulaan vastaamisessa.
Lähteet:
