Korkeakoulujen eli ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vuoden 2023 toinen yhteishaku päättyi maaliskuun lopulla (30.3.2023), jonka perusteella voi verrata korkeakoulujen vetovoimaa (ensisijaiset hakijat / aloituspaikat) toisiinsa. Taulukon 1 vetovoimaluvut on koostettu Opetushallinnon tilastopalvelusta (Vipunen.fi, tilanne 3.4.2023).

Vuoden 2023 toisessa yhteishaussa korkeakouluista korkein vetovoima oli Helsingin yliopistolla (4.43), toiseksi korkein Laurea-ammattikorkeakoululla (4.23) ja kolmanneksi korkein Aalto-yliopistolla (4.17). Koko yhteishaun kaikkien korkeakoulujen keskimääräinen vetovoima oli 2.78, sillä kaikkiaan aloituspaikkoja korkeakouluissa oli haussa 51.146 kpl ja ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 141.969. Vain yhdentoista korkeakoulun vetovoima oli yli korkeakoulujen keskimääräisen vetovoiman ja peräti 24 korkeakoulua jäi sen alle. Heikoimmaksi vetovoima jäi Vaasan ammattikorkeakoululla (1.07), Yrkeshögskolan Novialla (1.31) ja Yrkeshögskolan Arcadalla (1.36).

Vetovoiman mukaan korkeakoulujen kärkikymmenikössä on tasaisesti sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Se kertonee siitä, että ammattikorkeakoulut ovat löytäneet kolmessa vuosikymmenessä hyvin paikkansa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ja myös ammatillinen korkeakoulutus kiinnostaa hakijoita. Toki vetovoimaltaan korkeakoulujen kärkikymmenikkö kertonee myös siitä, että korkeakoulutus on erityisen vetovoimaista kasvukeskuksissa, mikä ei ole mikään uusi ilmiö. Vetovoimaerot korkeakoulujen välillä koko maassa ovat erittäin suuria (4.43–1.07).

Ensimmäiseksi hakutoiveekseen Laurea-ammattikorkeakoulun oli yhteishaussa valinnut 4 881 hakijaa. Jokaista Laurean aloituspaikkaa kohden ensisijaisia hakijoita oli 4.23 eli tutkintoon johtavan koulutuksen vetovoima oli säilynyt todella hyvällä tasolla ja noussut hieman viime vuodesta (3.9 keväällä 2022). Sekä tutkinnoittain että toteutusmuodon mukaan koulutuksen vetovoimassa on sangen isoja eroja korkeakoulun sisällä ja näin on varmasti kaikissa korkeakouluissa. Niin sanotut hakupainealat yliopistoissa ovat toki erilaisia kuin ammattikorkeakouluissa, mutta myös niissä jotkut tutkinnot kiinnostavat hakijoita erityisesti. Laureassa kiinnostavimpia tutkintoja vetovoiman mukaan olivat tässä toisessa yhteishaussa mm. estenomi (14.0), sosionomi (15.4) ja tradenomi (turvallisuusala 5.1 ja oikeustradenomikoulutus 6.0). Tutkintoon johtavassa koulutuksessa toteutusmuodoista suosituimpia ovat verkkokoulutus ja monimuotototeutus, jotka mahdollistavat aidosti korkeakouluopiskelun ja työn yhdistämisen arjessa. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vetovoima on kehittynyt viime vuosina myönteisesti, vaikka aloituspaikkoja on lisätty niihin tuntuvasti. Nykyään jo joka neljäs valmistuva ylempi korkeakoulututkinto on ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) eli ns. ammatillinen maisteritutkinto. Nyt päättyneessä yhteishaussa Laureassa vetovoimaisimpia YAMK-tutkintoja olivat Strateginen johtaminen (6.7) sekä Oikeudellinen erityisosaaminen ja oikeusmuotoilu (6.3).

Korkeakoulun vetovoima ei ole itseisarvo, sillä se kertoo myös sisäänpääsyn vaikeudesta tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta opiskelupaikkoja tulisi olla tarjolla optimaalisesti niin, että kansakunnan osaaminen ja sitä kautta kilpailukyky kehittyy. Myös yksilön näkökulmasta mahdollisuuksia oppimiseen ja itsensä kehittämiseen tulisi olla riittävästi. Korkeakoululle vetovoima merkitsee myös motivoituneita opiskelijoita, joilla on riittävät akateemiset taidot korkeakouluopintoihin. Se valitettavasti edellyttää opiskelijavalinnassa myös karsintaa, joka on mahdollista vain riittävän vetovoiman kautta. Se mahdollistaa korkeakoulun elinvoiman ja kilpailukykyisen osaamisen kehittymisen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.