Vuoden 2022 lopulla korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa julkistettiin Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia, joka kirkastaa korkeakoulujen roolia jatkuvassa oppimisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan sen tavoitteena on uudistaa jatkuvan oppimisen tarjontaa nopeasti uudistuvaksi, selkeäksi ja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyölle rakentuvilla jatkuvan oppimisen toteutuksilla huippuosaamista ja koulutusta tuodaan työpaikoille. Näin oppimisen imuun saadaan yhä useampia ammattilaisia, ja samalla työpaikkaprojektit vahvistavat korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) vaikuttavuutta. (OKM 2022.) Kansallinen jatkuvan oppimisen strategia korkeakouluille on rakennettu opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien edustajien yhteistyössä.
Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia rakentuu tavoite- ja toimenpidekokonaisuudelle, jota kutsutaan strategiassa 3+1 -malliksi, jota esitellään kuviossa 1.
Kuvio 1. Kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian 3+1-toimenpidekokonaisuus (Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030, s. 24).
Tavoitteena jatkuvan oppimisen strategialla on uudistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja tuoda niihin joustavuutta. Siten korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa on pyrkimyksenä uudistaa nykyistä selkeämmiksi kokonaisuuksiksi, jotta ne tunnistettaisiin paremmin myös työmarkkinoilla. Tällä strategiassa tavoitellaan sitä, että jatkuvan oppimisen tarjonta voisi kumuloitua asiantuntijana kehittymisen polkuna (toimenpidekokonaisuus 1). Jatkuvan oppimisen strategiassa tähän keskeisiksi keinoiksi nähdään pienet osaamiskokonaisuudet (ns. micro-credentials) ja erikoistumiskoulutusten roolin vahvistaminen. Jatkuvan oppimisen strategian toisen toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on lisätä jatkuvan oppimisen saavutettavuutta korkeakoulutuksen avoimuutta lisäämällä. Tavoitteeksi strategiassa asetetaan, että avoimen korkeakoulun opintotarjonta on monipuolista ja siihen osallistuttaisiin nykyistä enemmän ja erilaisilla taustoilla. Strategian mukaan tämä voidaan toteuttaa mm. tarjoamalla enemmän korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Korkeakoulujen keinoiksi jatkuvan oppimisen saavutettavuuden lisäämiseen strategiassa luetellaan myös mm. viestintä ja ohjaus sekä joustavat opetusjärjestelyt. Lisäksi jatkuvan oppimisen strategian mukaan reittiä avoimen korkeakoulusta tutkinto-opiskelijaksi tulisi selkeyttää.
Kolmannella toimenpidekokonaisuudella jatkuvan oppimisen strategiassa tavoitellaan työyhteisöjen oppimisen uudistamista korkeakoulujen TKI-toiminnalla, joka nivoo yhteen oppijoiden ja organisaation kehittämisen tavoitteita. Neljäntenä (3+1) toimenpidekokonaisuutena digitaalinen palveluympäristö toimisi korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan ja tarpeiden kohtaamispaikkana. Jatkuvan oppimisen strategiassa on siten asetettu tavoite koota korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta digitaaliseen palveluympäristöön, jossa tarjonta olisi helposti niin yksilö- kuin organisaatioasiakkaiden saatavilla.
Kuvio 2. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjoomat ja niiden hinnoittelulogiikat ((Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030, s. 40)
Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa on erinomainen jäsennys niiden jatkuvan oppimisen tarjoomista ja niiden hinnoittelulogiikoista (ks. Kuvio 2). Osa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjoomasta perustuu puhtaaseen liiketoimintalogiikkaan, jolloin sen menestyminen perustuu kysyntään ja tarjontaan kilpailluilla täydennyskoulutusmarkkinoilla. Huomattava osa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjoomasta eli erikoistumiskoulutukset ja avoimen korkeakoulun opintotarjonta ovat vahvasti yhteiskunnan subventoimaa tarjontaa, jonka kehitys on merkittävästi sidoksissa valtion rahoituksen kehitykseen. Nykyisissä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa (1.1.2021-) jatkuvan oppimisen osuus kasvoi merkittävästi. Jatkuvan oppimisen rahoitustekijöiden osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on 9 prosenttia (aiemmin 5) ja yliopistojen mallissa 5 prosenttia (aiemmin 2). Korkeakoulujen tuleviin sopimuskausiin valmistautumisen tueksi opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusmallien kansainvälisen arvioinnin, jonka tulokset valmistuvat kesäkuuhun 2023 mennessä. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa todetaan, että tämän arvioinnin yhteydessä analysoidaan nykyisten korkeakoulujen rahoitusmallien vahvuudet ja kehittämistarpeet myös jatkuvan oppimisen näkökulmasta.
Korkeakoulujen rahoitusmallien mahdollisen uudistustyön yhteydessä valmistellaan myös esitykset siitä, miten rahoitusmallit voisivat tukea korkeakoulujen kansallisessa jatkuvan oppimisen strategiassa esitettyjä tavoitteita ja saada aikaan ne strategiset toimenpiteet, joita siinä on kuvattu. Mahdollisten muutosten kerrotaan tulevan voimaan aikaisintaan seuraavan sopimuskauden (2025–2028) alusta. Tulevaisuuden rahoitusratkaisuilla kuten rahoitusmallien kehityksellä merkittävä vaikutus strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumiseen tulevaisuudessa.
Korkeakoulujen kansallinen jatkuvan oppimisen strategia on nimetty ihailtavan kunnianhimoisesti: Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Strategian esipuheessa (strategian s. 2) todetaan, että jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen visio on, että kaikilla on merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen, että jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana ja että osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat väestön osaamistason nousu, työllisyysasteen paraneminen, osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden paraneminen. Näitä arvokkaita tavoitteita korkeakoulujen kansallisen jatkuvan oppimisen strategian on osaltaan toteuttamassa ja siihen kunniakkaaseen työhön on koko korkeakouluyhteisön myös luontevaa sitoutua.
Lähteet:
