Ammattikorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululain (4 §) mukaan ”antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Opetusta palvelevaa, työelämää ja aluekehitystä edistävää sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa järjestäessään, ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia myös jatkuvaan oppimiseen.” Korkeakoulun opetukselta on aina edellytetty uudistumista, joka on vahvasti nojautunut uuteen tutkittuun tietoon. Perusidea on selkeä ja edelleen validi, mutta vaade opetuksen uudistumisen syklien nopeutumiseksi jatkuvan oppimisen merkityksen kasvaessa. Se on seurausta niin teknologian kehityksestä, kansainvälistymisestä, työn murroksesta kuin rakenteellisesta kehityksestä. Viimeisin suuri ajuri nopeaksi opetuksen uudistamiseksi oli kansainvälinen Covid 19 -pandemia, jolloin muutosvaade kohdistui erityisesti opetuksen toteutustapoihin.
Ammatillisen opettajan professiossa työ oli pitkään vahvaa yksilötyötä, joka tehtiin pääosin luokkahuoneissa ja laboratorioissa jne. Ammattikorkeakouluissa 30 vuoden aikana opetustyö on kehittynyt vahvasti tiimityön suuntaan, jossa yhteisopettajuus on vahvistunut. Ammattikorkeakoulupedagogiikka, kuten Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispohjaisen oppimisen malli eli Learning by Developing (LbD) -toimintamalli on vahvistanut merkittävästi myös työelämäyhteistyötä, jossa opitaan kehittämällä yhdessä niin työelämän asiantuntijoiden kuin opiskelijoiden kanssa. Korkeakoulu on näin avautunut toimintaympäristöönsä ja integroitunut vahvemmin työelämään sekä sen käytännön ongelmien ratkaisuun. Korkeakoulun opetuksen uudistaminen on yhä enemmän vaativaa ja monitoimijaista yhteistyötä kuin vain yksittäisen opettajan opetuksen kehitystyötä. Jakamalla osaamista ja kehitystyön tuloksia voidaan kehittää opetusta, mutta myös tehostaa sitä ja kohdentaa kriittisiä resursseja palvelemaan paremmin opetusta, sen kehittämistä ja opiskelijoita. Silloin tarvitaan vahvaa yhteiskehittämistä, yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa yksilökeskeisen tekemisen sijaan tuetaan ja autetaan toisia.
Opetuksen uudistamiseksi tarvitaan yhä vahvempaa yhteistyötä myös korkeakoulun sisällä eri yksiköiden välillä kuin myös korkeakoulujen välillä niin alueellisesti, kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Alueellisesta yhteistyöstä opetuksen uudistamiseksi on hyvä esimerkki Laurea-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun strateginen liittouma (3AMK), josta valmistui alkuvuodesta myös erillinen arviointiselvitys. Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian opiskelijat voivat hyödyntää kaikkien kolmen korkeakoulun opetustarjontaa ja osallistua osaamispoluille, jotka kehittävät työelämätarpeita vastaavaa osaamista. Osaamispolut on laadittu yhdessä ja niissä yhdistyvät kaikkien kolmen korkeakoulun vahvuusalueet.
Kansallisesti ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina sekä vahvistaneet että tiivistäneet opetusyhteistyötä kokoamalla Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjontaportaalin (Campusonline.fi), joka kokoaa yhteen verkko-opintojaksotarjontaa kaikista Suomen 24 ammattikorkeakoulusta. Samaan aikaan korkeakoulut vahvistavat opetusyhteistyötä myös ulkomaisten yliopistojen kanssa, kun koulutuksen digitalisaatio avaa yhä enemmän mahdollisuuksia opetuksen yhteiseen kehitystyöhön. Merkittävä yhteistyöhanke on myös suomalainen Digivisio 2030 -hanke, jossa Suomesta rakennetaan joustavan opiskelun mallimaata. Digivisio on kaikkien Suomen korkeakoulujen yhteinen hanke, joka avaa oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Pitkäjänteinen digivisiotyö tukee oppijoiden oppimista läpi elämän sekä mahdollistaa pedagogiikan kehittymisen ja korkeakoulujen uudistumisen. Hankkeessa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, joka hyödyttää myös laajasti niin tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kuin työelämääkin. Hankkeelle on asetettu suuret odotukset myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien vahvistamiseen. Vaikka yhteistyö korkeakoulun opetuksen kehittämisessä on viime vuosikymmenten aikana vahvistunut merkittävästi, on se selkeä kehitystrendi myös 2020-luvulla.
Lähteet: