Jos ammattikorkeakoulusektorille kohdennettaisiin pitkäjänteinen ja kestävä soveltavan tutkimuksen rahoitus, se mahdollistaisi ammattikorkeakoulujen omaleimaisen TKI-toiminnan innovaatio- ja osaamisekosysteemeissä laajassa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Mitä siitä seuraisi? Luultavimmin siitä seuraisi PK-yritysten lisääntyviä investointeja TKI-toimintaan, alueiden elinvoimaa vahvistavaa uutta liiketoiminta ja Suomelle arvokkaita vientituloja. Kannattaisiko tätä viimeinkin kokeilla? Kannattaisi. Näin lausuin rehtorin blogikirjoituksessa (Mitä seuraisi ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteisestä rahoittamisesta?, 25.1.2022) vuoden 2022 alussa.
Suomen uudessa kesäkuussa (16.6.2023) julkaistussa hallitusohjelmassa on selkeä tavoite nostaa Suomen TKI-rahoitusta. Se on erittäin tärkeä tavoite. Hallituksen mukaan Suomen menestys ja tulevaisuuden kasvu perustuvat osaavien ja luovien ihmisten työhön, korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen sekä kaupallisiin innovaatioihin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on ratkaiseva merkitys uuden tiedon ja osaamisen synnyttämisessä, tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Koko ihmiskuntaa koskevat haasteet sekä Suomen talouden vahvistaminen edellyttävät merkittäviä investointeja tutkimukseen ja innovaatioihin sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Tätä Suomi kiistatta tarvitsee.
Edelleen hallitus linjaa, että valtion T&K-rahoituksen kohdennukset on tehtävä niin, että niillä saavutetaan tavoitellut positiiviset vaikutukset osaamiseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä näiden avulla pitkän aikavälin talouskasvuun, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Hallitus kertoo hallitusohjelmassa laativansa vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Tämä kuulostaa suunnitelmalta, jota Suomi tarvitsee.
Hallitusohjelmassa todetaan, että T&K-rahoituksen lisäykset kohdistetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävään perus- ja soveltavaan tutkimukseen, tutkimuslaitoksille, yliopistosairaaloille sekä kilpailtuun rahoitukseen Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta. T&K-rahoituksen kansantaloudellista vaikuttavuutta nostetaan painottamalla tutkimusyritysyhteistyöhön kohdentuvaa rahoitusta sekä rahoittamalla yhteiskäyttöisiä TKI-infrastruktuureja. Lisäksi hyödynnetään sekä olemassa olevia tehokkaita rahoitusvälineitä, kuten veturirahoitusta ja lippulaivahankkeita että TKI-rahoittajaorganisaatioiden uusia yhteisiä ohjelmia. Globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi käydään tiivistä vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin TKI-panostusten strategisesta kohdentamisesta alueellisten ekosysteemisopimusten muodossa. Lisäksi hallitus viestii kehitettävän edelleen T&K-verokannustinta sekä kasvuyrityksille ja pk-yrityksille sopivia rahoitusmahdollisuuksia.
Viime vuonna 2022 korkeakoulumme saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus (7,3 miljoonaa euroa) jakautui kolmen tutkimusohjelman kesken seuraavasti: Yhtenäinen turvallisuus 1,4 M€ (20 %), Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala 2,7 M€ (36 %) sekä Palveluliiketoiminta ja kiertotalous 3,2 M€ (44 %). Tutkimusohjelmilla on vahva kytkentä korkeakoulun osaamisalueisiin ja tutkintoon johtavaan koulutukseen sekä jatkuvan oppimisen laajaan opintotarjontaan. Ne kehittävät näin jatkuvasti korkeakoulun koulutusta vahvistaen korkeakoulun aluekehitysvaikutusta alueella. Hallitusohjelmassa todetaan, jotta tutkimus- ja innovaatiorahoituksen neljän prosentin tavoitetaso voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, on välttämätöntä varmistaa osaajien saatavuus ja riittävät koulutus¬määrät sekä Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Näin se on ja uskon, että TKI:n kasvu tukee vahvasti myös koulutusmäärien nostamista ja Suomen kansainvälisen houkuttelevuuden lisäämistä.
Hallitus toteaa hallitusohjelmassaan myös, että varataan riittävä EU:n T&K-rahoituksen kansallinen vastinrahoitus ja asetetaan tavoitteeksi Suomeen ohjautuvan EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistaminen. Tämä on arvokas tavoite ja haaste, johon me ammattikorkeakouluissa osaltamme tartumme vahvasti. Itse asiassa kilpaillun T&K-rahoituksen kehitys on ollut viime vuosina rohkaisevaa. Kuten rehtorin blogikirjoituksessani (Korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvu tukee alueen elinvoiman ja osaamisen kehittämistä ammatillisessa korkeakoulutuksessa, 16.5.2023) keväällä Opetushallinnon tilastopalvelun (Vipunen.fi, luettu 7.5.2023) mukaan ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut vuodesta 2018 (106 003 495 euroa) vuoteen 2022 (148 162 322 euroa) yli 42 miljoonalla eurolla (42 158 827 euroa). Samaan aikaan Laurea-ammattikorkeakoulun ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 3 538 387 eurosta 7 255 120 euroon. Ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 39,8 % viidessä vuodessa ja korkeakoulussamme se on peräti kaksinkertaistunut samassa ajassa. Pelkästään vuodesta 2021 vuoteen 2022 ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 134 016 858 eurosta 148 162 322 euroon eli 14 145 464 eurolla, mikä tarkoittaa 10,6 % kasvua. Oman korkeakoulumme ulkopuolinen tutkimusrahoitus nousi vuonna 2022 7,3 miljoonaa euroon (4,7 Meur vuonna 2021), mikä tarkoittaa peräti 51,0 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tätä rehtorin blogikirjoitusta kirjoittaessani on tiedossa, että korkeakoulullemme vuodelle 2023 myönnetty ulkopuolinen tutkimusrahoitus on noussut jo 8,2 miljoonaan euroon.
Toivon, että korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta vauhdittuu uuden hallitusohjelman myötä mahdollistaen ammattikorkeakouluille pitkäjänteisen ja kestävän soveltavan tutkimuksen rahoituksen. Se vahvistaisi ammattikorkeakoulujen omaleimaista TKI-toimintaa innovaatio- ja osaamisekosysteemeissä laajassa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Luultavimmin siitä seuraisi PK-yritysten lisääntyviä investointeja TKI-toimintaan, alueiden elinvoimaa vahvistavaa uutta liiketoimintaa ja Suomelle arvokkaita vientituloja. Se olisi Suomelle hyväksi.
