Laurea-ammattikorkeakoulun kaksi vuotta sitten laaditussa 2030 –strategiassa on kuvattuna korkeakoulun viisi kriittistä muutostarvetta, joista yksi on korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisääminen ja saatavuuden laajentaminen. Niin ikään strategiassaan Laurea on määrittänyt viisi strategista valintaa, joista yksi on kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) vahvistaminen pedagogisena toimintamallina ja sen laadukas soveltaminen myös digitaalisissa oppimisympäristöissä.
Tällä vuosikymmenellä digitaalisen koulutuksen kehittäminen Laurean strategisena tahtotilana on vahvempi kuin koskaan aiemmin, sillä tämän roolia vahvistettiin myös vuoden 2019 alusta käyttöön otetulla uudella organisaatiomallilla digitaalisten koulutusten kehittämisellä omassa korkeakouluyksikössä. Vaikka kokonaan digitaalisia tutkintokoulutuksia oli käynnistetty jo vuosia aiemmin maailmalla ja verkko-opetusta oli kehitetty kahden vuosikymmenen ajan, oli aika vahvistaa digitaalisen koulutuksen yhtenäisempää kehitystä. Vaikka digitaalisen koulutuksen kehittämisessä on jo parissa vuodessa sangen hyvin päästy irti kehityksen pistemäisyydestä ja epätahtisuudesta korkeakoulun eri osissa ja tutkinnoissa, tarvitaan kehitystyön tueksi yhä kokonaisvaltaisempaa suunnitelmaa.
Tänä vuonna Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus ei tehnyt varsinaisia muutoksia Laurean 2030 –strategiaan, mutta vuosittaisessa strategiaprosessissa tunnistettiin neljä tekijää, joissa tarvitaan entistä vahvempaa korkeakoulutasoista näkemystä ja ohjausta. Nämä nimettiin strategisiksi aloitteiksi, joista yksi on digitaalisen koulutuksen kokonaissuunnitelman rakentaminen. Siinä on tavoitteena kuvata digitaalisuuden hyödyntäminen kaikessa koulutuksessa, jolloin siinä huomioidaan kaikkien erilaisten koulutusmuotojen tarpeet (päivätoteutukset, monimuotototeutukset ja kokonaan digitaaliset toteutukset). Sen avulla vahvistetaan digitaalisuuden hyödyntämistä sekä tutkintokoulutuksen että jatkuvan oppimisen uudistamisessa ja lisätään entisestään digitaalisen koulutuksen yhtenäisyyttä siten, että toimintamalli on samanlainen kaikissa korkeakouluyksiköissä ja koulutuksissa / tutkinnoissa. Tässä tarvitaan huolellista yhteistä suunnittelua, jotta digitaalisuus toteutuu järkevästi tutkintojen yhteisissä osissa. Sangen isossa ja monialaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa on myös useita kampuksia, vaade tähän on erityisen suuri.
Tarvetta koordinaatioon ja opetuksen tarjonnan johtamiseen riittää, kun miettii erilaisten koulutusalojen erilaisia tarpeita ja tutkintojen suurta määrää sekä ammattikorkeakoulututkinnoissa että ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Tarvitaan selkeää suunnitelmaa siitä, mitkä tutkintojen osat on järkevää digitalisoida kokonaan (MOOCit) tai osittain ja miten se toteutetaan kustannustehokkaasti niin, että saavutetaan parhaat oppimistulokset. Vaikka tästä syntyy parhaimmillaan erittäin monimutkainen ”tuhansien palojen palapeli”, jota on kyettävä johtamaan ja toteuttamaan yhä uudelleen ja uudelleen, lienee suurimmat haasteet kuitenkin edelleen pedagogisissa ratkaisuissa. On ratkottava digitaaliset ratkaisut työelämäkompetenssien kehittämisessä ja linjattava selkeästi digitaalisten alustojen hyödyntäminen, jotta iso korkeakouluyhteisö kykenee sen hallitsemaan riittävällä tasolla. Toki myös oppimateriaalien ja digitaalisen sisältökirjaston kehittäminen on keskeinen osa korkeakoulun digitaalisen koulutuksen kokonaissuunnitelman rakentamista. Yhä useampiin opintojaksoihin on käytettävissä yhdessä kehitetyt verkossa toimivat Master -työtilat oppimisalustana, mikä vapauttaa opettajan työaikaa opiskelijoiden ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Master -työtiloista muodostuu tulevaisuudessa Laurean yhteinen sisältökirjasto.
Kuten kaikessa kehityksessä ei ratkaisevaa ole vain suunta ja voimakkuus vaan vähintäänkin yhtä tärkeää on oikea-aikaisuus. Sen soisi olevan suunnitelmallisuuden tulosta, vaikka aina siihen vaikuttavat myös monet muut asiat. Toisinaan esim. kehityksen hitauden tai pistemäisyyden saattaa nopeastikin kompensoida teknologian nopea kehitys tai uusien tarpeiden räjähdysmäinen kasvu. Jälkimmäisestä on varmasti malliesimerkki Covid -19 -pandemian aiheuttama valtava kasvu digitaalisille palveluille ja koulutukselle, mistä varmasti muodostuu myös 2020-luvun kehitystrendi. Lisäksi korkeakoulun digitaalisen koulutuksen kokonaissuunnitelman rakentamista ja sen oikea-aikaisuutta voi perustella valtakunnallisella kehityksellä. Jo ennen Covid -19 -pandemiaa Suomen ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättivät yhdessä käynnistää Digivisio 2030 -hankkeen, jonka tavoitteena on uudistaa suomalaista korkeakoulutusta digitalisaation avulla ja tehdä Suomesta joustavan oppimisen mallimaa. Korkeakoulun digitaalisen koulutuksen kokonaissuunnitelman rakentaminen tukee kiinnittymistä hankkeessa luotaviin valtakunnallisiin ratkaisuihin ja kehitykseen.
Lähteet:
