Koska rehtorin tehtävä on korkeakoulussa näkyvä joka suuntaan, kaikki tuntevat korkeakoulun rehtorin ja rehtori ei tunne ketään. Se ei toki pidä paikkaansa suuressakaan korkeakouluyhteisössä. Se on totta, että rehtorin tehtävä on monipuolinen ja työssä tapaa valtavia määriä ihmisiä korkeakoulun eri sidosryhmistä. Valtaosa korkeakoulun sadoista henkilöstön jäsenistä ehkä tunnistaa rehtorin, mutta tuhansista opiskelijoista vain murto-osa.
Vaikka rehtori yrittäisi tutustua kaikkiin korkeakoulun työntekijöihin osallistumalla tulokastilaisuuksiin, kiertämällä kampuksilla, järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia jne., on tavoite käytännössä mahdotonta saavuttaa. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön lisäksi korkeakouluissa on tyypillisesti suuri joukko myös sivutoimisia asiantuntijoita, joten henkilöstömäärä nousee väistämättä korkeaksi. Todennäköisesti rehtoria ei aina hyvin tunneta, mutta sangen hyvin hänet tiedetään. Rehtori kuitenkin viestii säännöllisesti esim. kuukausitiedotteillaan. Kaikilla on hänestä jonkinlainen käsitys ja useilla myös vankka mielipide. Opiskelijoita rehtori tapaa laajemmin tyypillisesti valmistujaisjuhlassa tai kampustapahtumissa. Paremmin rehtori oppii opiskelijoista tuntemaan murto-osan lähinnä opiskelijakunnan kautta eli opiskelijoita, jotka toimivat opiskelijakunnan luottamustehtävissä. Osan heistä rehtori oppii tuntemaan vielä paremminkin, sillä he saattavat osallistua tiivistii korkeakoulun hallintoon kuten esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja korkeakoulun johtoryhmän jäsenenä.
Vaikka rehtoria ei tunnettaisi, on hänestä kaikilla jonkinlainen mielikuva tai vahvakin mielipide. Mielikuvat rehtorista varmasti eriävät toisistaan, vaikka samankaltaisuuksiakin on. Jokainen korkeakoulun rehtori tunnistanee sen, kuinka häntä on roolissaan ja henkilönä vertailtu edeltäjäänsä tai edeltäjiinsä. Se lienee kovin inhimillistä, sillä tyypillisesti rehtoreiden työurat ovat olleet melko pitkiä ja rehtorin vaihdoksia ei välttämättä ole tapahtunut kovin usein. Korkeakoulussa rehtorin vaihtuminen saattaa näin olla merkittävä tapahtuma ja vertailupohjaa uuden rehtorin arvioimiseksi on pitkältä ajalta, jopa vuosikymmeniltä. Rehtorin tehtävä henkilöityy, tahtoi sitä tai ei. Lisäksi tehtävässä on altistuttava henkilönä avoimelle arvioinnille ja kritiikille. Se kuuluu vastuuseen ja valtaan, joka rehtorin tehtävään liittyy. Saamaansa palautetta rehtorin on tarpeen reflektoida, vaikka osa siitä on myös sellaista, jota ei ole annettu rakentavassa ja kehittävässä tarkoituksessa.
Työskenneltyäni neljän eri korkeakoulun rehtorin alaisuudessa voin todeta, että rehtorin tehtävässä voi toimia eri tavoin. Lisäksi rehtorit ovat henkilöinä ja toimintatyyliltään erilaisia. Kaikki ovat silti voineet olla tehtävässään rehtorina tuloksellisia ja vaikuttavia. Erityisesti henkilöstölle he ovat myös näyttäytyneet eri tavoin henkilöinä, sillä he ovat yksilöitä muiden ihmisten tapaan. Kun rehtoreita verrataan toisiinsa, joskus unohtuu, että korkeakoulu elää ja kehittyy ajassa yhteiskunnan muutosten myötä. Ehkä korkeakoulun johtamisen ja myös rehtorin tulee muuttaa toimintaansa ja johtamista ajassa, vaikka hänkin on toki yksilö ja erilainen ihmisenä kuin edeltäjänsä tai seuraajansa.
Alussa todettiin, että rehtorin tehtävä on näkyvä joka suuntaan, jolloin kaikki tuntevat korkeakoulun rehtorin ja rehtori ei tunne ketään. Vaikka väite alussa kumottiin, olen huomannut sen pitävän kuitenkin koko ajan paikkansa paremmin ja paremmin. Viime vuosikymmenellä yleistyneet sosiaalisen median kanavat lisäävät rehtorin näkyvyyttä niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin laajemminkin sidosryhmien keskuudessa. Rehtorin näkemyksiä, mielipiteitä ja ajattelua tunnetaan näin yhä laajemmin. Näin 2020-luvulla piirtyy yhä vahvemmin henkilökohtainen kuva rehtorista myös henkilönä.
