Vaikka ammattikorkeakoulu on osakeyhtiö ja sen rehtori Ammattikorkeakoululain (15 §) mukaan toimii myös toimitusjohtajana, on korkeakouludemokratia myös rehtorin näkökulmasta keskeinen osa korkeakoulun johtamista.
Se, miten korkeakouludemokratiaa toteutetaan, kuuluu vahvasti korkeakoulun autonomiaan, vaikka osin sitä sääntelee toki myös ammattikorkeakoululaki, sillä siinä määritetään mm. hallituksen kokoonpanosta (17 §) seuraavasti:
Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Henkilöstöstä valittava hallituksen jäsen valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä.
Johtosäännössään ammattikorkeakoulu tyypillisesti kuvaa sen, miten korkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö sekä muut sidosryhmät osallistuvat korkeakoulun päätöksentekoon eli miten korkeakoulu toteuttaa korkeakouludemokratiaa. Toisissa korkeakouluissa niin henkilöstö kuin opiskelijat osallistuvat erittäin laajasti niin korkeakoulutoiminnan kehittämiseen kuin myös päätöksentekoon. Johtamassani korkeakoulussa sekä opiskelijoiden että henkilöstön sekä muiden sidosryhmien osallistuminen korkeakoulun kehittämiseen ja myös päätöksentekoon on erittäin laajaa. Yksi ilmentymä tästä on mm. se, että korkeakoulun johtoryhmän kokoonpanoon kuuluvat ylimmän johdon edustajien lisäksi myös opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja sekä opettajien että muun henkilöstön edustajat.
Toisinaan kuullaan mielipiteitä sen puolesta, että korkeakoulua pitäisi johtaa kuin yritystä. Silloin mm. saatetaan kritisoida sitä, että ei sellainen johtoryhmä ole mikään oikea johtoryhmä, jossa ovat mukana niin opiskelijoiden kuin henkilöstön edustajat. On varmasti totta, että osakeyhtiömuotoisen korkeakoulun johtoryhmä on kokoonpanoltaan ja toimintatavoiltaan kovin erilainen kuin monen yksityisen osakeyhtiömuotoisen yrityksen johtoryhmä. Kritisoijille voinee myös esittää kysymyksen, että onko korkeakoulua parempi kuitenkin johtaa korkeakouluna kuin niinkään yrityksenä? Kovin vieraalta tuntuu ajatus korkeakoulusta ilman korkeakouludemokratiaa, johon kuuluvat niin avoimuus, mielipiteiden esittämisen mahdollisuus, laajapohjainen osallistuminen kuin läpinäkyvä päätöksenteko ja 2000-luvulla yhä useammin myös palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen.
Lähteet:
