Viime viikolla rehtorin blogikirjoituksessa (Minkä on tarpeen muuttua korkeakoulun strategiassa?, 24.10.2023) totesin, että korkeakoulun nykyisellä strategiakaudella sekä kasvanut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan että liiketoiminnan kasvu ovat nojanneet vahvasti kansainvälistymiseen ja kansainväliseen rahoitukseen. Toin myös esiin näkemykseni, että valtionrahoituksen kehityksestä riippumatonta korkeakoulun kansainvälistä liiketoimintaa on järkevää kasvattaa ja kehittää myös tulevaisuudessa eli siinä olisi aineksia kriittiseksi muutostarpeeksi korkeakoululle, joka tarvitsee kehittyäkseen kansainvälistä kasvua.
Kansainvälistyminen on ollut vahva teema ammattikorkeakoulujen strategioissa jo 90-luvulta asti eli ammattikorkeakoulutoiminnan alkuajoista lähtien. Kansainvälisyyden on oltava osa korkeakoulun tahtotilaa, jos halutaan luoda kansainvälisen tason osaamista. Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittyessä kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto on yhä tärkeää, mutta sekä opetusyhteistyö että erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat yhä kansainvälisempää, minkä erityisesti EU:n tutkimusrahoitus on mahdollistanut.
Aiemmin rehtorin blogikirjoituksessani (Korkeakoulun kansainvälistymisen tila ja tulevaisuus, 11.10.2022) kuvailin korkeakoulun kansainvälistymisen tilaa ja tulevaisuutta vahvaksi. Korkeakoulun koulutuksen kehittämisessä ja myös opetuksen toteutuksessa tehdään yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Sitä vauhdittaa koulutuksen digitalisaatio ja yhä enemmän yhteistyötä mahdollistava ja helpottava opetusteknologia. Tulevaisuudessakin kansainvälinen liikkuvuus ja vaihdot ovat tärkeitä, mutta jo nyt on nähtävissä, että yhä merkittävämpi rooli kansainvälistymiskehityksessä on korkeakoulun tutkimis-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla ja koulutusviennillä. Vaikka suomalainen koulutusvienti on vielä nuorta, Opetushallituksessa toimivan, suomalaista koulutusvientiä vauhdittavan Education Finland -ohjelman tavoitteena on, että koulutusviennin arvo kasvaa miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman teettämän selvityksen mukaan tavoitteeseen päästään selvästi ennakoitua nopeammin: Työn ja talouden tutkimus LABORE-tutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan koulutusvientialan kokonaisarvo Suomen taloudessa oli jo lähes miljardi euroa eli vajaa puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2019.
OECD-vertailun mukaan korkeakoulutuksen nopea laajeneminen jatkuu kansainvälisesti. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Kysyntää siis korkeakoulutukselle riittää. Suurin mielenkiinto koulutusviennissä ainakin ammattikorkeakoulun osalta näyttää kohdistuvan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Alkuvaiheessa kysyntä on ollut suurinta sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin, mutta sittemmin myös muut koulutusalat ja tutkinnot ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän. Ammatillisessa korkeakoulutuksessa on erittäin tärkeää tiivis yritysyhteistyö, joka mahdollistaa ammattikorkeakoulupedagogiikan (kehittämispohjainen oppinen eli Learning by Developing, LbD) hyödyntämisen työelämäosaamisen kehittämisessä. Korkeakoulu on rakentanut tämän takia tavoitteellisesti avainkumppaniverkostoa, jossa on tällä hetkellä yli 90 organisaatiota. Rekrytointiyhteistyön avulla avainkumppaniyritys voi rekrytoida tulevaisuuden osaajia ketterästi. Korkeakoulun rekrytointitapahtumien, -alustojen, -työkalujen ja henkilöstön avulla avainkumppaniyrityksellä on mahdollisuus tavoittaa motivoituneimmat ja lupaavimmat tulevaisuuden kyvyt. Rekrytointiyhteistyö virtaviivaistaa siten avainkumppaniyrityksen työvoimatarpeiden ennakointia sekä kehittää työvoiman saatavuutta. Avainkumppanitoiminta palvelee siis yrityksen rekrytointitarpeita, opetuksen työelämäyhteistyötä ja korkeakouluopiskelijoiden työnantajayhteyksien rakentumista ja työllistymistä.
On ollut nähtävissä, että kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen ei ole ollut aina kovin helppoa, vaikka samaan aikaan kärsitään osaajapulasta, mikä on muodostumassa myös kasvun esteeksi. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden mukaisesti (kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kolminkertaistuminen ja työllistyminen Suomeen 75-prosenttisesti) vuoteen 2030 tarvitsemme korkeakoulussa yhä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa työllistymisen varmistamiseksi.
Juuri nyt korkeakoulussamme on erinomainen esimerkki avainkumppaniyrityksemme ravintolaketju Factoryn kanssa toteutuneesta harjoitteluyhteistyöstä (ks. Laurean tiedote 27.10.2023). Nepalista tuli tänä syksynä korkeakouluun 15 hengen opiskelijaryhmä, joka halusi opiskella Suomessa korkeakoulututkinnon ravintola-, matkailu- ja palveluliiketoiminnassa. Avainkumppaniyritys otti harjoitteluun koko opiskelijaryhmän. Suomalaisomisteisen ravintolaketjun toimitusjohtaja Matti Karvonen toteaa tietävänsä, kuinka tärkeää ensimmäinen hyvä harjoittelukokemus voi olla tulevan uran kannalta ja olevansa iloinen yrityksen voidessa auttaa kansainvälisiä opiskelijoita liittymään yhteisöömme. Hän kertoo haluavansa olla mukana luomassa uutta kulttuuria opiskelijoiden, oppilaitoksen ja yrityksen välisessä yhteistyössä.
Korkeakoulun kansainvälinen kehitys vain vahvistunee tulevaisuudessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvun myötä, kun kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus kasvaa entisestään. Koulutusviennin kasvava kysyntä ja Suomen osaajapula luovat edellytyksiä kansainvälisen liiketoiminnan kasvulle. Vaikka kansainvälinen yhteistyö laajenee ja syvenee, on sen myös jatkossa perustuttava kansainvälisen tulorahoituksen kasvuun. Kansainvälisessä yhteistyössään korkeakoulun yhä enemmän kytkettävä mukaan toimintaan myös alueen toimijoita ja erityisesti yrityksiä, jotka tarvitsevat kansainvälisiä osaajia.
