Yli kolmenkymmenen vuoden ajan, kun ammattikorkeakoulut ovat toimineet, niillä on ollut vahva tahtotila kansainvälistymiseen. Näin on ollut myös Laurea-ammattikorkeakoulussa. Se on todella tärkeää niin ammatillisen korkeakoulutuksen kuin tutkimuksen laadun kehittymisen näkökulmasta. Kansainvälisiä opiskelijavaihtoja on vauhdittanut alusta asti eurooppalainen Erasmus -ohjelma eli nykyinen Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma. Se tarjoaa niin nuorille, opiskelijoille kuin aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Korkeakoulut ovat tottuneet hyödyntämään Erasmus + -ohjelmaa ja se on tukenut merkittävästi kansainvälistä liikkuvuutta. Pitkään kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisyyttä mitattiin erityisesti niin opiskelija- kuin henkilöstövaihtojen toteutumisen kautta. Klassisessa opiskelija- ja opettajavaihtojen määrässä on ollut vuosien varrella suurtakin vaihtelua ja korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus varsinkin pitkiä vaihtoja kohtaan on laskenut. Yhä useammat korkeakouluopiskelijat yhdistävät työn ja opiskelun, jolloin odotukset ja kysyntä kansainvälisille vaihdoille on muuttunut, kun monimuotokoulutuksen määrä on kasvanut ja korkeakouluopintojen aloittamisikä on myös noussut. Vaikka Covid-19 -pandemia keskeytti toviksi kansainväliset vaihdot kokonaan, se myös kannusti korkeakouluja kehittämään uusia kansainvälisen toiminnan muotoja kuten muun muassa virtuaalisia vaihtoja. Klassisten vaihtojen niin sanottuihin huippuvuosiin tuskin koskaan palataan, sillä myös tarpeet muuttuvat ja matkustaminen ulkomailla on yhteiskunnan yleisen kansainvälistymisen myötä arkipäiväistynyt.

Korkeakoulun kansainvälistymisen tavoitteet ovat muuttuneet merkittävästi. Nykyisessä Laurea-ammattikorkeakoulun 2030-strategiassa yhtenä strategisena teemana on aluetta kehittävä kansainvälinen korkeakoulu, jolloin Laurean tavoitteena on vahvistaa niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti työelämäosaamista ja elinvoimaa Uudellamaalla. Kansainvälistymisen tavoite on siten korkeakoulun tahtotilaan vahvasti sanoitettu. Korkeakoulun moninaisessa aluekehitystyössä halutaan huomioida Uudenmaan alueelliset erityiskysymykset ja siinä yhdistyvät ydinmetropolialueen kaupunkikeskusten, Uudenmaan seutukaupunkien ja kehyskuntien erilaiset kehittämistarpeet. Korkeakoulun kansainvälisyyden kehittäminen ja korkeakoulun kansainvälistyminen integroituvat näin korkeakoulun kaikkeen toimintaan tukien vahvasti toiminnan laadun kehittämistä. Aluekehityksen ymmärretään korkeakoulussa tarkoittavan johdonmukaista vuorovaikutusta alueella, yhdessä tekemistä ja aktiivista yhteistyön rakentamista, jota tukee niin korkeakoulun opetus kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- sekä liiketoiminta. Kansainvälisyys ja yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa ei ole erillistä toimintaa vaan se integroituu kaikkeen tekemiseen parhaimmillaan myös laajan kansallisen kumppaniverkoston kanssa eli yritysten, julkisorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä työ- ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

Laurealla on johtosääntönsä mukaisesti ollut jo yli vuosikymmenen ajan korkeakoulussa kansainvälinen neuvottelukunta, International Advisory Board (IAB). IAB:n tehtävänä on tukea Laurea-ammattikorkeakoulun strategista kehittämistä ja alkuvaiheessa se keskittyi erityisesti korkeakoulun kansainvälistymiskehityksen vahvistamiseen. Siitä oli erityisen merkittävä tuki korkeakoululle viime vuosikymmenellä, kun kansainvälistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa saatettiin kasvu-uralle. Siitä, että Laureasta on kehittynyt ammattikorkeakoulujen vahvin eurooppalaisen Horisontti -rahoituksen kotiuttaja, on ollut merkittävä vaikutus korkeakoulun kansainvälistymiskehitykseen ja kansainvälisen kumppaniverkoston vahvistumiseen. Nykyinen IAB (v. 2021–2025) kokoontui juuri viime viikolla ensimmäiseen kokoukseensa, jota ei toteutettu virtuaalisesti. Vaikka yhdessä pohdittavaa Covid-19 -pandemian väistymisen jälkeen riitti erityisen paljon, ehti kansainvälinen neuvottelukunta myös yhteiskuvaan.

Ei ole yllätys, että IAB:n keskusteluissa nousi pandemian jälkeisessä ajassa vahvasti esiin niin hyvinvointiasiat, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kuin energian hinta, ympäristökysymykset sekä talouden kehitys ja vaikutukset korkeakoulujen toimintaan. Korkeakoulu sai jälleen arvokasta palautetta niin tutkimusohjelmien kehittämistyöhön kuin laajemminkin korkeakoulun toiminnan kansainväliseen kehittämiseen. Aiemmin korkeakoulussa pyrittiin rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä myös idässä, mikä viime talvena Venäjän hyökkäyssodan alettua jäädytettiin kokonaan muiden suomalaisten korkeakoulujen tapaan. Sen jälkeen eurooppalainen korkeakouluyhteistyö on vain tiivistynyt entisestään. Euroopan unioni haluaa sitä myös vahvistaa em. Erasmus+ -ohjelman Eurooppalaiset yliopistot (European Universities) -korkeakouluverkostolla. Tavoitteena on edistää tietoon perustuvaa taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia koko Euroopassa. Myös Laurea on rakentamassa omaa eurooppalaista allianssiaan.

Palataan korkeakoulun kansainvälistymisen tilaan ja tulevaisuuteen. Korkeakoululle on vuosikymmenten saatossa rakentunut erittäin laaja kansainvälinen partneriverkosto, jossa on yli 200 yhteistyökorkeakoulua. Määrä voi tuntua valtavalta, mutta moninaiset ovat myös yli 8000 henkilön korkeakouluyhteisön tarpeet. Erityisesti opiskelijavaihdon moninaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi on tärkeää, että kansainvälinen yhteistyöverkosto on riittävän laaja. Uusin ja hyvin merkittävä vaihe korkeakoulun kansainvälistymisessä käynnistyi, kun Laurea yhdessä Haaga-Helian ja Metropolian kanssa käynnisti yhteisen koulutusvientiyhtiön (EduExcellence Oy) viisi vuotta sitten. Sitä ennen korkeakoululla ei ollut koulutusvientiä lainkaan. Tänä vuonna korkeakoulussa aloittaa opinnot 400 kenialaista tilauskoulutusopiskelijaa, jotka tulevat opiskelemaan päivittäin miltei kaikilla korkeakoulun kampuksilla. Tämän merkitystä korkeakoulun toiminnassa ja kansainvälistymiskehityksessä konkretisoinee hyvin se, että vuonna 2021 ammattikorkeakoulututkinnon Laureassa suoritti 1671 henkilöä. Korkeakouluyhteisön kansainvälisten jäsenten määrä kasvaa upealla tavalla korkeakoulun kaikilla kampuksilla.

Yhteenvetona luonnehtisin korkeakoulun kansainvälistymisen tilaa ja tulevaisuutta vahvaksi. Korkeakoulun koulutuksen kehittämisessä ja myös opetuksen toteutuksessa tehdään yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Sitä vauhdittaa koulutuksen digitalisaatio ja yhä enemmän yhteistyötä mahdollistava ja helpottava opetusteknologia. Tulevaisuudessakin kansainvälinen liikkuvuus ja vaihdot ovat tärkeitä, mutta jo nyt on nähtävissä, että yhä merkittävämpi rooli kansainvälistymiskehityksessä on korkeakoulun tutkimis-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla ja koulutusviennillä. Kansainväliset tutkimushankkeet ja tilauskoulutusopiskelijat vahvistavat elinvoimaa korkeakoulun toiminta-alueella tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän, mikä on myös korkeakoulun tahtotila 2030: Laurea-ammattikorkeakoulu on työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla.

Lähteet:

• Laurea 2020. Strategia 2030. https://www.laurea.fi/globalassets/koulutus/documents/strategia-2030-saavutettava-aukeamittain.pdf