Laurea-ammattikorkeakoulun missiona on luoda kestävää tulevaisuutta yhdessä työelämän kanssa ja visiona on olla kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu vuonna 2035. Kansainvälistyminen on ollut osa korkeakoulun strategista tahtotilaa koko korkeakoulun yli kolmekymmenvuotisen historian ajan. Niin koulutus kuin tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintakin tarvitsevat kansainvälistä yhteistyötä kehittyäkseen. Ei vain korkeakoulun henkilöstö vaan myös opiskelijat tarvitsevat kehittyäkseen kansainvälisiä verkostoja, jotta niin tieteen tulokset kuin oppimistulokset voivat parhaiten kehittyä.
Korkeakoulu on rakentanut vuosien saatossa arvokkaita kahdenvälisiä suhteita yliopistoihin ympäri maailmaa. Vaikka valtaosa tästä korkeakoulujen kahdenvälisestä yhteistyöstä on keskittynyt opiskelija- ja henkilöstövaihtoihin, erityisesti ammattikorkeakoulussa viimeisten 15 vuoden aikana tutkimusyhteistyön merkitys on jatkuvasti kasvanut. Niin ikään kansainvälisiä korkeakouluverkostoja on syntynyt erityisesti tutkimusohjelmittain ja -teemoittain, mitä on vauhdittanut kilpailu kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Viidentoista vuoden ajan korkeakoulu on hyödyntänyt myös asettamaansa kansainvälisistä korkeakouluista koottua asiantuntijaryhmää (International Advisory Board) korkeakoulun kansainvälistymiskehityksen sparraajana ja ohjaamisen tukena.
Euroopan unionilla on ollut merkittävä vaikutus korkeakoulun kansainvälistymiskehitykseen Erasmuksen eli korkeakouluille suunnatun Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelman kautta. Taannoin rehtorin blogikirjoituksessani (Korkeakoulusta kansainväliseen opiskelijavaihtoon, 28.11.2023) käsittelin kansainvälisen opiskelijavaihdon nykytilaa, jossa yli kolmen kuukauden kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on laskenut vuosikymmenessä kymmenillä prosenteilla. Tämä ei valitettavasti selity Covid-19-pandemialla. Vaikka kehitys on samansuuntainen sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, varsinkin jälkimmäisissä ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntyneet tuntuvasti tutkintoon johtavan koulutuksen joustavat toteutusmuodot, mikä mahdollistaa täysipainoisen työn ja korkeakouluopiskelun yhdistämisen. On ilmeistä, että monimuotototeutuksista lähdetään yli kolme kuukautta kestävään kansainväliseen vaihtoon vähemmän kuin perinteisistä tutkinto-ohjelmista, joissa korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on alempi. Korkeakoulun kansainvälistyminen tarvitsee myös uusia keinoja ja muotoja.
Eurooppalaiset yliopistot -aloite on keskeinen osa eurooppalaisen koulutusalueen rakentamista ja vastaa em. haasteeseen. Viidessä rahoitushaussa mukaan on valittu 65 eurooppalaista korkeakouluverkostoa, joissa on mukana yli 570 korkeakoulua, 35 maasta. Aloitteen taustalla on vuoden 2017 EU-huippukokous, jossa jäsenvaltiot antoivat tukensa aloitteelle vuonna 2021 annetussa neuvoston päätöslauselmassa ”Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021-2030)”. Eurooppalaiset yliopistot kehittävät huipputasoista koulutusta lisäten yhteyksiä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Ne etsivät ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimivat esimerkkeinä muille korkeakouluille.
Laurea-ammattikorkeakoulu on nyt (1.1.2025 alkaen) eurooppalainen yliopisto osana Euroopan unionin Eurooppalaiset yliopistot -aloitetta. Laurea kuuluu kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun PIONEER-verkostoon, jolle Euroopan komissio myönsi Erasmus+ -ohjelmasta 14,4 miljoonan euron rahoitustuen nelivuotiskaudeksi 2025-2028. PIONEER-verkosto valittiin tuensaajaksi yli 50 rahoitusta hakeneen eurooppalaisen korkeakouluyhteenliittymän joukosta. Siihen Laurean lisäksi kuuluvat korkeakoulut edustavat sekä tiedeyliopistoja että ammattikorkeakouluja:
Laurea-ammattikorkeakoululle on näin PIONEER-verkoston myötä avautunut uusi kansainvälistymisen eurooppalainen vaihe, jossa korkeakoulun kansainvälistyminen saa varmasti uusia keinoja ja muotoja, jotka palvelevat niin opiskelijoiden, henkilöstön kuin alueen sekä korkeakoulun kansallisen kumppaniverkoston tarpeita. PIONEER-verkosto keskittyy toiminnassaan tulevaisuuden kaupunkien kestävän kehitykseen ja sen tarkoituksena on synnyttää uutta osaamista ja luoda alueellisia toimintamalleja, joilla kaupunkien kehittymistä voidaan tukea eurooppalaisten korkeakoulujen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla sekä ekosysteemiyhteistyöllä.
