Ammattikorkeakoululain mukaisesti (4 §) ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja ammattikorkeakoulu voi myös harjoittaa liiketoimintaa (5 §), joka tukee sen edellä säädettyjen perustehtävien toteuttamista.
Ammattikorkeakoulujen liiketoiminta on ollut viimeisten viiden vuoden aikana voimakkaassa kasvussa. Opetushallinon tilastopalvelun (Vipunen.fi, luettu 8.11.2023) Vuonna 2018 ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan liikevaihto oli 48.456.925 euroa ja viime vuonna 2022 se oli 68.571.752 euroa, jolloin kasvua on yli 20 miljoonaa euroa (20.114.827 EUR) eli n. 41,5 %. Ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan voitto (tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen) vuonna 2022 oli 2.383.746 euroa), kun vuonna 2018 se oli vielä negatiivinen (-883.813 euroa).
Oman korkeakoulun osalta liiketoiminnan liikevaihdon kasvu on ollut (v. 2018 1.870.778 EUR v. 2022 3.365.403 EUR) erityisen suurta eli 79,9 %. Ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan laajuudessa on todella isot korkeakoulukohtaiset erot. Vuonna 2022 liiketoiminnan liikevaihdon mukaan suurimmat ammattikorkeakoulut olivat Tampereen ammattikorkeakoulu (13.080.505 euroa) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (12.954.940 euroa). Pienin liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2022 oli Humanistisella ammattikorkeakoululla (34.944 euroa) ja Diakonia-ammattikorkeakoululla (255.105 euroa). Ammattikorkeakoulut ovat tyypillisesti monialaisia, jolloin niiden koulutusalat ja koko sekä maantieteellinen lokaatio vaihtelevat paljon, mikä korreloi myös liiketoiminnan volyymin kanssa. Liiketoiminnan liikevaihdon mukaan kahdessa suurimmassa ammattikorkeakoulussa ovat muun muassa sekä ammatillinen opettajankoulutusyksikkö että tekniikan alan koulutus, jotka molemmat puuttuvat kahdesta liiketoiminnan liikevaihdoltaan pienimmistä ammattikorkeakouluista. Ne ovat myös opiskelijamäärältään maan pienimpiä korkeakouluja. Isot erot ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan liikevaihdossa kertonevat myös siitä, että liiketoiminnan painotus korkeakoulujen strategioissa on vaihdellut merkittävästi.
Ammattikorkeakoululain (6 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kuten edellä tuli esiin, ammattikorkeakoulun liiketoiminnan tulee sitä tukea sen perustehtävien toteuttamisessa, mitä vastaavasti tämä vaade yhteistyölle myös vahvistaa. Perinteisesti ammattikorkeakoulun liiketoiminta on painottunut täydennyskoulutukseen ja edelleen sillä on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen liiketoiminnassa riippuen toki niiden koulutusaloista, maantieteellisestä sijainnista jne. Vaikka omassa korkeakoulussa ei ole ammatillista opettajankoulutusta tai tekniikan alan koulutusta, on täydennyskoulutustarjonta silti hyvin monipuolinen (Risk manager -koulutuksesta Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutukseen ja MAPA -koulutuksiin, joiden tavoitteena on, että koko organisaation henkilökunta oppii tunnistamaan, ennaltaehkäisemään ja asteittain vähentämään aggressiota ja väkivaltaista käyttäytymistä). Täydennyskoulutuksen ohella liiketoimintana korkeakoulu on tyypillisesti tarjonnut erilaisia tutkimus- ja kehittämispalveluja. Viime vuosina ja erityisesti edellä mainitulla tarkasteluajanjaksolla 2018-2022 on ollut kasvussa korkeakoulujen koulutusvienti osana niiden liiketoimintaa. Omassa korkeakoulussa koulutusviennin osuus (1.6 MEUR) oli peräti 47,5 % koko liiketoiminnan liikevaihdosta vuonna 2022 eli liiketoiminnan kasvu vuosina 2018-2022 on perustunut pääosin kansainvälisen liiketoiminnan ja koulutusviennin kasvuun.
Lokakuun lopulla rehtorin blogikirjoituksessa (Korkeakoulun kansainvälinen kehitys ja yhteistyö, 31.10.2023) totesin, että koulutusviennin kasvava kysyntä ja Suomen osaajapula luovat edellytyksiä kansainvälisen liiketoiminnan kasvulle. Vaikka kansainvälinen yhteistyö laajenee ja syvenee, on sen myös jatkossa perustuttava kansainvälisen tulorahoituksen kasvuun. Kansainvälisessä yhteistyössään korkeakoulun on yhä enemmän kytkettävä mukaan toimintaan myös alueen toimijoita ja erityisesti yrityksiä, jotka tarvitsevat kansainvälisiä osaajia. Uskon siis, että korkeakoulun liiketoiminnan kehityssuunta kasvava ja kasvu on vahvasti kansainvälistä. Vaikka korkeakoulun liiketoiminnalla on toki kasvuedellytyksiä myös Suomessa, ovat täydennyskoulutusmarkkinat hyvin kilpailtuja useilla eri aloilla verrattuna kansainväliseen koulutusmarkkinaan, jossa erityisesti tutkintoon johtavalla koulutuksella on merkittävää uutta liiketoimintapotentiaalia.
Lähteet
