Korkeakoulun opetuksen kehittymissuunnat

Teksti | Jouni Koski

Blogikirjoituksessani tammikuun lopulla (Kuinka korkeakoulu voisi olla tulevaisuudessa vaikuttavampi?, 31.1.2023) kerroin korkeakoulun strategiaprosessista, joka käynnistyi avoimella strategiakyselyllä. Strategiakyselyyn voi yhä vastata 31.3.2023 asti ja sen sisältöön voi tutustua osoitteessa: http://www.fountainpark.fi/2030laurea. Siinä esitetään muun muassa kysymys, miten korkeakoulu voisi olla muuttuvassa toimintaympäristössä yhä vaikuttavampi tulevaisuudessa? Tavoitteena strategiakyselyllä on koota laajapohjaisesti kaikkien sidosryhmien näkemyksiä sille, millaisen tahtotilan korkeakoulu tarvitsee tulevaisuutta ajatellen eli miten korkeakoulun tulisi uudistua muuttuvassa maailmassa. Millaiset kriittiset muutostarpeet korkeakoululle olisi nyt tunnistettavissa tulevaan?

Kun korkeakoulun tutkimuskumppani Fountain Park Oy teki väliaikakoosteen (7.3.2023) strategiakyselyn tuottamasta anonyymistä aineistosta, oli sinne kertynyt jo yhteensä 625 osallistumista. Nämä jakautuivat siten, että suomeksi osallistumisia oli yhteensä 580 (50 % on työntekijöitä, 40 % opiskelijoita ja 10 % ulkoisten sidosryhmien edustajia) ja englanniksi 45 (opiskelijoita 80 %).

Väliaikakoosteen valmistuessa toistaiseksi tärkeimmäksi arvioitu teema ei tavallaan yllätä. Se liittyy vahvasti korkeakoulun tuottamaan koulutukseen. Opetuksen tulisi olla kaiken aikaa ”ajan hermolla” ja kyetä uudistumaan. Vastaajat tunnistavat sen haastavan opettajien osaamisen ja opetusaineistojen ajantasaisuus nousee vastauksissa esiin kehittyvän opetuksen vaateena tulevaisuudessa. Kehitys on monella alalla todella nopeaa ja opetuksen tulisi kyetä ei pelkästään seuraamaan kehitystä vaan pikemminkin ennakoimaan sitä.

Opetuksen kehittämiseen kytkeytyy vahvasti myös digipedagogiikka ja opettajan kyky hyödyntää digipedagogisia työkaluja tulevaisuudessa. Digitaalisen oppimisen mahdollisuudet ovat strategiakyselyyn tähän mennessä vastanneiden mielestä toisaalta jo kohtuullisen hyvin käytössä, vaikkakin toteutuksissa on vielä tasoeroja ja vaihtelua nähtävissä. Digitaalisten palveluiden ja kanavien selkiyttämisessä ja paremmassa hyödyntämisessä nähdään olevan vielä paljon mahdollisuuksia. Kun kyseessä on tekniikka, nousee arvatenkin keskusteluun muun muassa laitteiden toimivuus, osaaminen ja tuen tarve sekä vielä hajallaan olevat alustat. Vastaajat tunnistavat opetuksessa opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja tuen tarpeen tulevaisuudessa myös digialustoilla. Hybridimalli ja digitaalisen opetuksen mahdollisuudet nähdään kuitenkin pääosin positiivisina, kunhan niiden kanssa vielä yhdessä kehitytään.

Vastaajia puhuttaa kovasti myös opiskelijakokemus ja opiskelijoiden hyvinvointi, jotka liitetään moneen asiaan kuten opiskelujen sujuvuus ja joustomahdollisuudet elämäntilanteen mukaan (esim. siirtyminen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi), henkilökohtainen ohjaus ja tuki, tasavertaisuuden kokemus, mahdollisuudet monipuoliseen laadukkaaseen opetukseen niin verkossa kuin lähiopetuksessa, yhteisöllisyyden kokemus sekä mahdollisuudet vaikuttaa korkeakouluyhteisössä.

Yhteistyö opetuksessa työelämän kanssa nähdään jatkuvasti kehittyvänä ja tiivistyvänä. Tutkintoja viedään vastaajien mukaan siis yhä enemmän työelämää kohden ja varmistetaan opetuksen sisältöjen ajantasaisuus sekä opiskelijoiden osaamisen taso työelämän vaatimusten mukaisesti. Vastaajat näkevät, että korkeakoulun roolia työelämäosaamisen ja oppimisen yhdistäjänä tulisi vahvistaa entisestään.

Osaamisen jatkuva kehittäminen yhdistyy korkeakoulun rooliin työelämälähtöisenä korkeakouluna. Silloin korkeakoulu varmistaa opiskelijoiden ajantasaisen työelämäosaamisen tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Korkeakoulu tarjoaa yksilöille ja yrityksille mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen jatkuvan oppimisen hengessä räätälöidyillä konsepteilla, jotka ovat huolella etukäteen yhteistyössä suunniteltuja.

Millaisilta nämä strategiakyselyyn osallistuneiden tunnistamat korkeakoulun opetuksen kehityssuunnat vaikuttavat? Tuleeko näistä jokin tai jotkut mielestäsi painottumaan erityisesti tulevaisuudessa? Tunnistatko jonkin tarpeellisen opetuksen kehityssuunnan, joka jää edellä kuvatuista vaihtoehdoista puuttumaan? Mikä se on? Toivon, että kävisit kirjaamassa mietteesi edellä mainittuun strategiakyselyyn:  http://www.fountainpark.fi/2030laureak i i t o s!

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031031093

Jaa sivu