Laurea-ammattikorkeakoulun lukuvuoden 2023–2024 avajaisissa lanseerattiin viime viikolla korkeakoulun pedagoginen ohjelma. Sitä on yhteisöllisesti valmisteltu koko edellisen lukuvuoden 2022–2023 ajan. Tarve pedagogiselle ohjelmalle syntyi, kun aiemmin laadittujen pedagogisten linjausten tueksi tunnistettiin korkeakouluyhteisössä tarve konkreettisemmalle sanoitukselle, jolla tuetaan sekä pedagogista johtamista sekä opetuksen että oppimisen uudistumista. Laureassa on pitkät perinteet ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämisessä ja korkeakoulun oma pedagoginen toimintamalli Learning by Developing (LbD) on ollut käytössä jo kahden vuosikymmenen ajan.
Jo pian pari vuotta sitten rehtorin blogikirjoituksessani (Pedagogiikka mahdollistaa oppimisen, 21.12.2021) totesin, että LbD on kestänyt hyvin ajassa ja voisi pikemminkin ajatella sen tulleen kaiken aikaa ajankohtaisemmaksi, kun työn ja opiskelun yhdistäminen on vahvassa kasvussa. Kun LbD-malliin perustuvan opetuksen lähtökohtana on aina todellinen työelämän kehittämistyöhön tai korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen (TKI) liittyvä kehittämistehtävä, on se lisännyt merkittävästi korkeakoulun työelämäyhteistyötä ja vahvistanut opiskelijoiden työnantajaverkostoja. Kun kehittämispohjaisen oppimisen mallin tarkoituksena on tuottaa tehokkaasti työelämässä tarvittavaa osaamista, on tämäkin tavoite vain vahvistunut korkeakoulutuksessa entisestään. Edelleen olen samaa mieltä, että LbD on yhä ajankohtainen ja toimiva pedagoginen toimintamalli korkeakoulullemme, mutta tarve konkreettisemmalle pedagogiselle ohjelmalle oli selkeä.
Laurean pedagogisessa ohjelmassa kuvataan ja määritellään laurealaisuutta eli korkeakouluyhteisön tapaa ajatella oppimisesta, opettamisesta, ohjaamisesta, osaamisen kehittämisestä, tiedon ja kumppaneiden roolista sekä yhteisöllisestä tavasta toimia. Ohjelmassa kuvataan linjauksia sekä Laurea-tasolle, koulutustasolle, toteutustasolle että opiskelijatasolle. Ensimmäisen tason linjaukset (Laurea-taso) ohjaavat kaikkea pedagogista toimintaa. Koulutustason linjaukset taas velvoittavat kaikkia koulutuksia, mutta mahdollistavat kullekin koulutukselle esim. tutkinnoittain erilaisia valintoja toteuttaa ne. Toteutustason linjaukset ohjaavat opettajan pedagogisia ratkaisuja arjessa. Opiskelija-tason linjauksissa kuvataan opiskelijan toimijuutta ja sanoitetaan sitä, millaista oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukea opiskelijalle tarjotaan ja mitä häneltä myös odotetaan.
Referoimatta pedagogisen ohjelman linjauksia, nostan esiin muutamia. Laurea-tasolta kaksi mielenkiintoista linjausta ovat: 1. Osaaminen kehittyy monipuolisissa työelämäläheisissä oppimisympäristöissä LbD-mallin mukaisesti ja 2. Digitaalisuus uudistaa pedagogisia toimintatapoja kaikissa koulutusmuodoissa. Pedagogiset linjaukset täsmentävät hyvin korkeakoulun strategiassa kuvattuja kriittisiä muutostarpeita ja strategisia valintoja, joilla LbD-mallin toteutusta halutaan vahvistaa. Koulutustason linjaukset konkretisoivat näitä valintoja entisestään seuraavasti: 1. LbD-malli toteutuu kaikissa koulutuksissa avainkumppaniyhteistyössä ja TKI-hankkeissa sekä 2. Koulutuksittain sovitut, laatukriteereiden mukaiset automatisoidut opinnot mahdollistavat aikaan ja paikkaan sitomattoman oppimisen. Samat teemat toistuvat myös toteutustason linjauksissa: 1.Osaaminen kehittyy kumppaneiden projekteissa ja TKI-hankkeissa tutkimusperustaisesti ja 2. Vaihtoehtoisilla tavoilla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan suhteessa opetussuunnitelmaan ja opiskelijan tavoitteisiin.
Pedagogisen ohjelman opiskelijatason linjaukset ovat yhtä tärkeitä kuin aiemmatkin tasot. Äärimmäisen tärkeä linjaus on, että opiskelija kohdataan yksilönä ja yhteisön osana. Silloin opiskelija kokee, että hänen on mahdollista muotoilla oma oppimispolkunsa tukemaan henkilökohtaisten osaamis- ja uratoiveiden saavuttamista. Omatahtiset oppimisratkaisut valituissa opinnoissa mahdollistavat opiskelijan etenemisen hänelle sopivassa aikataulussa paikasta riippumatta. Lisäksi opiskelijan osaamisen kehittymistä, ammatillista kasvua ja urasuunnittelua tuetaan säännöllisellä ohjauksella sekä palautteella. Kun opiskelija saa kehittymisestään palautetta niin opettajilta, opiskelukollegoilta kuin työelämän edustajilta, hän oppii myös arvioimaan itse omaa osaamistaan. Opiskelija kehittää siten osaamistaan tavoitteiden mukaisesti aktiivisena toimijana ja ymmärtää vastuunsa merkityksen oppimisprosessissaan. Lbd-toimintamallin mahdollistamat korkeakoulun avainkumppanit, TKI-hankkeet, kansainväliset ympäristöt ja kohtaamiset sekä digitaaliset alustat muodostavat luonnollisen oppimisympäristön opiskelijalle.
Vaikka korkeakoulujen pedagogiikassa on paljon yhtäläisyyksiä ja varsinkin ammattikorkeakoulupedagogiikka on kehittynyt ”samassa ajassa” suomalaisissa ammattikorkeakouluissa, kun ne käynnistyivät lähes samaan aikaan, on niiden pedagogiikassa myös omaleimaisuutta. Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispohjainen oppiminen eli LbD-malli on siitä hyvä osoitus. Pedagogiikka eli se, mitä korkeakouluyhteisössä pidetään tärkeänä, siitä myös puhutaan paljon. Niin sanotusti ”rakas lapsi saa monta nimeä”, jolloin sanoja ei ”säästellä”. On hienoa, että pedagogisen ohjelman loppuun on koostettu myös laurealaisen pedagogiikan sanasto. Se helpottaa pedagogista keskustelua ja pedagogisen ohjelman toteuttamista.
Lämmin kiitos koko korkeakouluyhteisölle pedagogisen ohjelman yhteisöllisestä rakentamisesta. Uskon, että Laurean pedagoginen ohjelma tukee pedagogista johtamista sekä opetuksen että oppimisen uudistumista korkeakoulussamme.
