Olen saanut olla havainnoimassa korkeakoulun lukuvuosia jo 35 vuoden ajan, sillä sen verran on kulunut aikaa siitä, kun aloitin kauppatieteen opinnot. Aluksi sain havainnoida korkeakoulun lukuvuosia opiskelijana ja sittemmin muista erilaisista rooleista, jotka ovat liittyneet erilaisiin työtehtäviin tai vastuualueisiin ammattikorkeakoulussa. Tänä syksynä tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun aloitin työni korkeakoulumme aluerehtorina. Sittemmin organisaatiouudistuksen myötä työskentelin myös vararehtorina ennen kuin sain vastuulleni rehtorin tehtävän (1.2.2014-) pian vuosikymmen sitten. Vaikka eivät ole korkeakoulun lukuvuodet ”veljeksiä keskenään”, ne kyllä ainakin ”pikkuserkuiksi” tunnistaa. Ne myös näyttäytyvät eri tavoin erilaisista tehtävistä ja rooleista, joita pohdiskelin osaltani syvällisemmin väitöskirjassani (Myyntityö ammattina – fenomenografinen tutkimus tradenomiopiskelijoiden käsityksistä, 2014, 128), kun kuvailin suhdettani tutkijana tutkittavaan ilmiöön tutkiessani tradenomiopiskelijoiden käsityksiä myyntityöstä ammattina. Erilaisissa tehtävissä ja rooleissa erilaiset näkökulmat vaikuttavat sekä odotuksiin että kokemuksiin.
Miltä korkeakoulun rehtorin lukuvuosi siis näyttää? Yleiskuva kalenterista näyttäisi varmasti jonkun mielestä vähintäänkin ”täyteläiseltä” tai miltei kaoottiselta. Kalenterimerkintöjä riittää. Kaoottiselta ensimmäinen lukuvuosi tuntuikin minusta rehtorina, vaikka niin se lienee usein uuteen tehtävään siirryttäessä. Vaikka kalenterimerkintöjä on paljon, niiden takana on kuitenkin paljon syklisyyttä, kun ne osaa sovittaa korkeakoulun vuosikelloihin. Siihen menee aina aikansa uudessa tehtävässä ja vasta silloin voi ennakoida ja suunnitella työtänsä paremmin.
Korkeakoulu toimii tavallaan ”kahdessa ajassa”, sillä toiminnallisesti akateeminen lukuvuosi on eri kuin kalenterivuosi, jossa toimintaa ja taloutta suunnitellaan. Siitä voisi ajatella syntyvän enemmän haittaa kuin sillä on todellisuudessa merkitystä. Kelloja on kuitenkin vain yksi, vaikka kalenteritapahtumia riittää ”molemmissa vuosissa”. Usein olen kuvaillut rehtoria korkeakoulussa henkilönä, joka ”tietää kaikesta jotain, mutta ei oikeastaan mistään yhtään mitään”. Rehtorilla on monessa toiminnossa, prosessissa ja tapahtumissa jonkinlainen rooli, joten hän on kaikessa mukana, on sitten kyse toiminnan ja talouden suunnittelusta, opiskelijoita koskevista päätöksistä tai sidosryhmäyhteistyöstä. Kun ammattikorkeakoulun rehtori toimii samalla ammattikorkeakoulu oy:n toimitusjohtajana, voi tavallaan ajatella lukuvuoteen liittyvät tehtävät rehtorin rooliin liittyvinä ja kalenterivuoteen liittyvät tehtävät, kuten toiminnan ja talouden suunnittelu, ovat kytköksissä enemmän rooliin toimitusjohtajana.
Ammattikorkeakoululain (18 §) mukaan rehtorin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi: 1) johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi; 2) vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta; 3) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta sekä 4) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta. Rehtorin tehtävä on vahvasti yleisjohtajan tehtävä, vaikka siinäkin on ammattikorkeakouluittain jonkin verran eroja. Ammattikorkeakoululaissa (15 §) määritetään ammattikorkeakoulun toimielimiksi vain hallitus ja toimitusjohtajana toimiva rehtori ja se, että ammattikorkeakoulussa tulee lisäksi olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin. Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimielimiä sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään, jolloin variaatiota korkeakoulujen johtamisjärjestelmissä ja johdon vastuissa on sangen paljon. Joka tapauksessa rehtorin tehtävä on työntäyteinen ja moninainen johtamistehtävä, jolloin korkeakoulun rehtorin lukuvuosi on varmasti aktiivinen ja moniulotteinen vuodesta toiseen.
Korkeakoulun rehtorin lukuvuosissakin on toki eroja. Kun korkeakoulussa joudutaan tekemään isoja uudistuksia esimerkiksi organisoitumisessa, ovat niiden valmistelu ja läpivienti prosesseja, joissa rehtorilla on keskeinen rooli. Taannoin rehtorin blogikirjoituksessani (Korkeakoulun talouden johtaminen, 1.9.2020) totesin, että korkeakoulun talouden johtaminen on toki aina ollut tärkeää, mutta viime vuosikymmenellä sen merkitys on korostunut. Laskeva valtion rahoituskehys ja siirtyminen tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitusmalliin ovat aiheuttaneet korkeakoulujen rahoitukseen epävakautta. Korkeakoulut ovat siten joutuneet sopeuttamaan toimintaansa muuttuvaan rahoitukseen ja joissakin korkeakouluissa se on aiheuttanut merkittäviä saneeraustarpeita. Tämä on näkynyt varmasti vahvasti monen korkeakoulun rehtorin arjessa, kun on käyty YT-neuvotteluja, lopetettu toimipisteitä ja uudelleen järjestelty toimintoja.
Syklisyyttä korkeakoulun rehtorin työhön tuovat nelivuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävät sopimusneuvottelut. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja valvoo korkeakoulujen ja tiedelaitosten toimintaa ja toimii niiden pääasiallisena rahoittajana. Nykyinen sopimuskausi 2021–2024 päättyy ensi vuonna ja seuraava sopimuskausi kattaa vuodet 2025–2028. Nyt käynnistyneeseen lukuvuoteen 2023–2024 ajoittuvat ministeriön kanssa käytävät sopimusneuvottelut, jotka ovat minulle rehtorina toimiessani kolmannet. Nyt odotetaan aktiivisesti ensi kuussa saatavaa ohjauskirjettä, jossa kerrotaan tarkemmin, kuinka sopimusneuvottelut tällä neuvottelukierroksella käydään. Sopimusneuvotteluvuosiin on tyypillisesti ajoittunut myös korkeakoulun strategian uudistaminen kuten tälläkin kertaa eli alkanut uusi lukuvuosi 2023–2024 on korkeakoulun rehtorille erityisen aktiivinen ja moniulotteinen. Kun korkeakoulun lukuvuoden ja kalenterivuoden vuosikellot ovat muutoin sopimusneuvottelu- ja strategiaprosessien lisäksi ennallaan, kiirettä riittää ja korkeakouluyhteisössä tehdään erityisen tärkeitä ratkaisuja tulevaisuuteen liittyen.
