Korkeakoulun uusi vuosi on käynnistynyt. Monelle opiskelijalle korkeakoulun uusi vuosi on uutena opiskelijana uniikki, sillä suuri määrä opiskelijoita aloittaa korkeakouluopinnot tammikuussa toisin kuin vielä viime vuosituhannella, jolloin pääosin ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtava koulutus käynnistyi aina syyslukukaudella. Nykyinen käytänne on uusille opiskelijoille joustava, jolloin korkeakouluopintojen aloittamista ei tarvitse odottaa koko vuotta.
Samalla toisten opiskelijoiden aloittaessa ensimmäistä kertaa uutta korkeakouluvuotta, suuri osa korkeakoulun opiskelijoista toivonee, että alkanut uusi vuosi tulisi olemaan mahdollisimman tavallinen. Niin toivoo myös korkeakoulun henkilökunta. Ensimmäinen, toinen tai peräti molemmat korkeakouluvuodet ovat saattaneet olla monelle liiankin uniikkeja opiskeluvuosia johtuen Covid-19 -pandemiasta. Maaliskuun 15. päivä tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun korkeakoulun kampukset jouduttiin sulkemaan kokonaan useiksi viikoiksi. Sen jälkeen korkeakoulussa on eletty vaihtelevia poikkeusaikoja, jotka ovat heijastuneet monin tavoin korkeakouluopiskelijoiden arkeen. Kovasti nyt korkeakoulussa toivotaan, että uusi vuosi merkitsisi paluuta vakaan kehityksen aikaan ja pandemia ei enää aiheuttaisi lisää mullistuksia.
Pandemian takia lähiopetuksen määrää jouduttiin vähentämään tai osin se jouduttiin lopettamaan kokonaan, mikä on ollut raskasta niin korkeakoulun opiskelijoille kuin opettajille. Osin opetus on jouduttu siirtämään kokonaan verkkoon, mikä on varmasti ollut pedagogisesti myös suuri menetys. Toki on korkeakouluopiskelijoilta tullut myös palautetta, että muuttuneet opetusjärjestelyt ovat sopineet jopa paremmin heidän työ- ja elämätilanteeseensa. Nykymuotoinen digitaalinen koulutus on jotain aivan muuta kuin joskus aiemmin. Staattisten sähköisten aineistojen sijaan oppimateriaalit ovat monimuotoisia ja vuorovaikutus on jopa aktiivisempaa kuin kampukselle kokoonnuttaessa. Moni on siten yllättynyt myös positiivisesti siitä, kuinka digitaalinen koulutus voi tempaista mukaansa ja mahdollistaa laadukkaan oppimisen.
Vaikka koulutuksen digitaalistuminen käynnistyi jo viime vuosituhannen puolella, nähtäneen jälkeenpäin Covid-19 -pandemian käänteentekevä vaikutus ihmisten asennoitumisessa digitaaliseen koulutukseen. Pandemia on toiminut sysäyksenä niin opiskelijoille kuin korkeakoulunhenkilökunnallekin laajamittaisempaan koulutuksen digitaalisuuden hyödyntämiseen ja opiskelijoiden kokemukset ovat sangen positiivisia. Nykyaikaisilla oppimisalustoilla ja sähköisen viestinnän ratkaisuilla on mahdollisuus niin vuorovaikutteisuuteen kuin ryhmissä työskentelyyn eli kaikkeen siihen, josta verkko-opetuksen käynnistyessä viime vuosituhannella vasta haaveiltiin. Silloin verkko-opetusta ehkä liiaksi vertailtiin perinteisiin pedagogisiin ratkaisuihin ja opetusjärjestelyihin, mikä jarrutti kehitystä. Kun kaikki tämä on nyt mahdollista erilaisilla laitteilla kuten vaikka pelkällä matkapuhelimella, se tarkoittaa digitaalisen koulutuksen vahvistumista tulevaisuudessa.
Useissa ammattikorkeakouluissa on mahdollisuus opiskella tutkintoja myös kokonaan digitaalisessa koulutuksessa ja niiden määrä tullee vielä jonkin verran lisääntymään tällä vuosikymmenellä, sillä verkkotutkintojen kysyntä on kasvanut sekä teknologian että pedagogiikan kehittyessä. Samoin suuntaus näyttää, että digitaalisuus tulee yhä vahvemmin osaksi kaikkea tutkintoon johtavaa koulutusta, jolloin se tarjoaa mahdollisuuden sekä opiskelun joustavuuden että opintotarjonnan lisäämiseen.Tältä osin myös korkeakoulujen niin kansallinen kuin kansainvälinen yhteistyö ja yhteinen digitaalinen opintotarjonta tullee lisääntymään tuntuvasti tällä vuosikymmenellä, kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen Digivisio 2030 -hanke etenee. Yhteenvetona voi todeta, että toivottavasti korkeakoulun uusi vuosi merkinnee vakaata kehitystä niin digitaalisessa kuin muussakin koulutuksessa eli paluuta korkeakoulun parempaan arkeen, jota pandemia tai muut mullistukset eivät tänä vuonna uhkaisi.
