IIEP-UNESCO toteutti vuosina 2018–2022 kansainvälisen vertailevan tutkimushankkeen joustavista opintopoluista korkeakoulutuksessa. Opintopolkuja tarkasteltiin tutkintokoulutukseen pääsyn ja tutkinnon suorittamisen joustavuuden näkökulmasta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastasi Suomen maaraportista ja tutkimuksen toteuttamisesta Suomessa yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) kanssa. Karvin tiedotteessa (11.11.2022) todetaan, että kansainvälisesti vertailtuna joustaviin opintopolkuihin liittyvien korkeakoulupoliittisten tavoitteiden asettaminen on ollut Suomessa pitkäjänteistä ja kattaa monipuolisesti opintopolun eri vaiheita. Joustaviin opintopolkuihin liittyvää korkeakoulujen kehittämistyötä on Suomessa ohjattu tehokkaasti korkeakoulujen rahoitusmalleilla ja lainsäädännön uudistamisella. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta on tähän johtopäätökseen helppo yhtyä.
Sekä lainsäädännön uudistaminen että rahoitusmalli ovat kannustaneet korkeakouluja rakentamaan joustavia väyliä korkeakouluopintoihin. Näille joustaville väylille on metropolialueella ollut valtava kysyntä. Ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat vaihtoehtoinen reitti tutkinto-opiskelijaksi. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa suoritettuaan 60 opintopistettä polkuopiskelijalla on mahdollisuus hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta. Polkuopinnot ovat avoimia kaikille koulutustaustasta ja iästä riippumatta. Ne ovat pääasiassa koulutuksen ensimmäisen vuoden opintoja. Polkuopintoja on tarjolla sekä päivä-, monimuoto- että verkko-opintoina. Polkuopinnot ovat maksullisia eli opintomaksu on 400 € ja niihin ei voi saada Kelan myöntämää opintotukea tai muita opintososiaalisia etuja. Huolimatta polkuopintojen maksullisuudesta polkuopiskelijaryhmät täyttyvät minuuteissa, sillä niille on niin kova kysyntä eli joustavia väyliä korkeakouluopintoihin on rakennettu aitoon tarpeeseen.
Toinen hyvä esimerkki vaihtoehtoisesta reitistä tutkinto-opiskelijaksi ovat erillishaut. Erillishakuja järjestetään esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa ympäri vuoden eri koulutuksiin. Erillishakuja järjestetään tavallisesti hakijoille, joilla on jo aiemmin suoritettuja opintoja esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa, muussa korkeakoulussa tai tietyssä toisen asteen oppilaitoksessa tai aiempaa työkokemusta tietyltä alalta.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on rakennettu aiemmin keskeytyneille opinnoille joustava väylä takaisin korkeakouluopintojen pariin. Korkeakoulu tarjoaa kaikille 160 opintopistettä korkeakouluopintoja tehneille ja opintonsa keskeyttäneille mahdollisuuden tehdä tutkintonsa loppuun Laurean L160-mallissa. L160-opiskelijalle kuuluvat samat palvelut ja edut kuin muillekin tutkinto-opiskelijoille. L160-opiskelijaksi valinnan jälkeen opiskelija saa henkilökohtaisen ohjaajan, jonka kanssa käydään läpi aiemmat opinnot ja mahdollinen työssä hankittu osaaminen, joiden perusteella tehdään suunnitelma opintojen saattamiseksi loppuun. Opintojen loppuun saattaminen onnistuu joustavasti töiden ohessa. Suunnitelman mukaiset opinnot voivat olla esimerkiksi verkko-opintoja, osaamisen näyttöjä tai henkilökohtaisia projekteja. Osan opinnoista voi tehdä myös työn opinnollistamisen keinoin, jolloin opiskelija tekee opetussuunnitelman osaamistavoitteita vastaavia töitä.
Vertailevassa tutkimushankkeessa Suomen hyvänä käytänteenä nousi esiin juuri tämä työelämässä tapahtuvan oppimisen integrointi korkeakouluopintoihin. Tähän on tosiaan korkeakouluissa panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana tuntuvasti. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa on useita joustavia tapoja hankkia osaamista osaksi tutkintoa kytkien se työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Korkeakouluopinnot voivat edetä osallistumalla opintojaksototeutuksiin, jotka on integroitu työelämän kehittämiseen. Ne voivat perustua aiemmin hankitun osaamisen hyödyntämiseen (Hyväksiluku ja Osaamisen näyttö) ja opintojen aikana työssä karttuvaan osaamiseen (Työn opinnollistaminen). Korkeakouluopintoja voi edistää myös hankkimalla osaamista vapaaehtoistyössä, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeessa tai projektissa. Tämä on erittäin tärkeää korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaation kannalta, jotta opiskellaan aidosti osaamisen hankkimiseksi, eikä opintosuoritusten saamiseksi.
Muina Suomen hyvinä käytänteinä vertailevassa tutkimushankkeessa nostettiin:
- joustavat opintopolut pitkäkestoisena ja johdonmukaisena korkeakoulupoliittisena tavoitteena,
- osallistava politiikkatavoitteiden laadintaprosessi,
- avoimen korkeakoulun ja ristiinopiskelun opintopisteistä palkitseminen korkeakoulujen rahoitusmallilla,
- korkeakoulujen auditoinnit ja teema-arvioinnit keinoina arvioida joustavien opintopolkujen toteutumista ja
- henkilökohtaiset opintosuunnitelmat joustavien opintopolkujen suunnittelun tukena.
Tutkimushankkeessa tunnistettiin, että Suomella on muilta mailta opittavaa esimerkiksi joustavia opintopolkuja koskevassa systemaattisessa seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksessa. Lisäksi korkeakoulukohtaisina suosituksina esitettiin avointen korkeakouluopintojen väylän kehittämistä hyödyntäen kehittämisprojekteissa syntyneitä hyviä käytänteitä. Lisäksi korkeakoulujen tulee tutkimushankkeen tulosten mukaan jatkaa sisäisten väylien – kuten kandidaatti- ja maisteritutkintorakenteisiin ja AMK-tutkintorakenteeseen sisältyvien suuntautumis- ja erikoistumismahdollisuuksien sekä siirtohakujen kehittämistä. Tämä mahdollistaisi sen, että opiskelijat voisivat tehdä valintoja osana nykyistä opintopolkuaan sen sijaan, että he hakisivat toista opinto-oikeutta. On todettava, että korkeakouluun hakemisen helpottuessa todistusvalinnan lisääntyessä on vaara, että tarve ns. uusille valinnoille valitettavasti lisääntyy tulevaisuudessa.
Lisäksi tutkimushankkeen tuloksissa todettiin, että korkeakoulujen tulisi informoida opiskelijoita nykyistä paremmin olemassa olevista väylistä ja opintopoluista. Samoin opintojen ohjausta tulisi kehittää tunnistamaan eritaustaisten opiskelijoiden tarpeet. Lisäksi korkeakoulujen tulisi laatia strategiset tavoitteet joustaville opintopoluille ja kytkeä ne osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää.
Vaikka vertailevan tutkimushankkeen tunnistamissa korkeakoulutuksen joustavien opintopolkujen avaintekijöissä on suomalaisissa korkeakouluissa tapahtunut jatkuvaa kehitystä, on niitä mahdollista kehittää vielä paljon edelleen. On todella tärkeää, että tämänkaltaisia kansainvälisiä vertailuhankkeita toteutetaan, sillä ne auttavat niin korkeakoulujärjestelmää kuin yksittäisiä korkeakouluja arvioimaan omaa toimintaansa. Eri maiden koulutusjärjestelmien ja korkeakoulujen käytänteistä on valtavasti ammennettavaa kehittämiseen.
Lähteet:
