Koronapandemia aiheutti ison murroksen yritysten liiketoimintaympäristössä vuonna 2020. Vaikutukset näkyivät hyvin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa toteutetuissa yrityskyselyissä, joissa kartoitettiin Vantaalla toimivien pk-yritysten osaamistarpeita, kasvu- ja toiminnanedellytyksiä sekä käytössä olevia toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Kyselystä käy ilmi, että koronapandemian alettua yritysten kokemukset talouden tulevaisuuden näkymistä synkkenivät hetkeksi, mutta lisäksi syntyi tarvetta erityisosaamiselle.

Koronapandemia asetti yritykset eri tavalla haastaviin taloudellisiin tilanteisiin. Erityisesti koronapandemian torjumiseksi asetetut rajoitukset vaikuttivat yritysten toimintaan ja työntekijöitä jouduttiin monin paikoin lomauttamaan (Honkatukia 2020). Kokonaisuudessaan pk-yritysten liikevaihto säilyi paremmin kuin suurilla yrityksillä, mutta toimialojen välillä oli eroja (Kuusaari, Moilanen & Toivanen 2020). Koronarajoitukset koskivat esimerkiksi liikennettä, ravintola- ja majoitustoimintaa, urheilua ja kulttuuripalveluita (Honkatukia 2020). Samalla esimerkiksi ruuan verkkomyynti (Laakso 2020), rautakauppatavaroiden, kodin tekniikan ja puutarha-alan tuotteiden myynti kasvoi (Kuusaari, Moilanen & Toivanen 2020).

Urbaania kasvua Vantaa (UKV) -hankkeessa luotiin ratkaisuehdotuksia Vantaalla toimivien yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen, työllisyyden edistämiseen sekä teknologiseen muutokseen. Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston Urban Innovative Actions –ohjelma, joka pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin.

Hankkeessa toteutettiin yrityskysely vantaalaisille yrityksille vuosina 2019, 2020 ja 2021. Kyselyiden tarkoituksena oli tukea hankkeen palveluiden kehittämistä kartoittamalla Vantaalla sijaitsevien yritysten osaamistarpeita, kasvu- ja toimintaedellytyksiä sekä käytössä olevia toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Kyselyllä haluttiin tarkastella hankkeen aikana yritysten tilanteissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, joten kysely toteutettiin kolmena eri ajankohtana. Vuonna 2020 alkaneen koronapandemian vuoksi pitkittäisaineisto tarjosi mahdollisuuden tarkastella koronan vaikutuksia Vantaalla toimiviin yrityksiin.

Vuoden 2019 yrityskyselyn tulokset on raportoitu aiemmassa julkaisussa (ks. Maunula, Lamberg & Suomala 2021). Vuosina 2020 ja 2021 yrityskyselyyn lisättiin kysymyksiä, joilla selvitettiin yritysten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista yritysten toimintaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten vastaukset muuttuivat vuosien 2019, 2020 ja 2021 kyselyiden välillä ja miten yritykset vastasivat kyselyyn lisättyihin koronapandemiaa koskeviin kysymyksiin.

Aineistonkeruu ja tulokset

Yrityskysely lähetettiin sähköpostitse ja kirjeitse noin 900:aan Vantaan alueen pieneen tai keskisuureen (10–200 henkilöä työllistävään) yritykseen johtavassa asemassa toimivalle henkilölle. Vuoden 2019 aineisto kerättiin kesän ja syksyn 2019 aikana. Vuoden 2020 aineisto kerättiin syksyllä 2020 ja alkukeväästä 2021. Vuoden 2021 aineisto kerättiin vuoden 2021 loppupuolella ja keväällä 2022.  Selkeyden vuoksi näistä kyselykierroksista puhutaan vuoden 2020 ja 2021 kyselyinä, kyselykierroksen aloitusvuoden perusteella.

Vuonna 2019 kyselyyn vastasi 234 henkilöä, vuonna 2020 192 henkilöä ja vuoden 2021 kyselyyn 132 henkilöä. Vastausten määrä pieneni vuosittain, mikä voi johtua muun muassa yhteystietojen vanhentumisesta. Kyselyn sisältö muodostui taustamuuttujista sekä yrityksen taloustilanteeseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä sekä vuosina 2020 ja 2021 lisätyistä kysymyksistä koronapandemian vaikutuksista yrityksen toimintaan.

Korona vaikutti arvioihin Suomen ja oman yrityksen taloudellisesta tilanteesta

Kyselyissä pyydettiin yritysten edustajia arvioimaan Suomen taloudellisen tilanteen kehitystä seuraavan 12 kk aikana. Kuviossa 1 esitetään vastausten jakautuminen vuonna 2019, 2020 ja 2021. Vuonna 2019 suurin osa vastaajista uskoi, että Suomen taloudellinen tilanne tulee pysymään ennallaan seuraavien 12 kk aikana, kun taas vuonna 2020 kyselyssä valtaosa uskoi Suomen taloudellisen tilanteen heikentyvän. Vuonna 2021 vastaukset olivat palautuneet hyvin lähelle vuoden 2019 tasoa. Toisaalta vuonna 2020 hieman suurempi osa uskoi taloudellisen tilanteen paranevan verrattuna vuoden 2019 kyselyyn, ja vuonna 2021 vastaajista jo neljäsosa uskoi Suomen taloudellisen tilanteen paranemiseen.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan yrityksen liiketoiminnan kasvunäkymät seuraavan 12 kk aikana. Vastaajien kokemusten jakautuminen yrityksen oman taloudellisen tilanteen osalta on esitetty kuviossa 2. Kuviosta näkee, että kaikkina kyselyn vuosina suurin osa vastaajista uskoi yrityksen taloudellisen tilanteen pysyvän ennallaan seuraavien 12 kk aikana, mutta vuonna 2020 ja 2021 näin vastanneiden osuus oli pienempi. Usko yrityksen liiketoiminnan kasvunäkymiin heikkeni koronapandemian ensimmäisen vuoden aikana: vuonna 2020 neljäsosa vastaajista uskoi yrityksen taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Kuitenkin vuonna 2021 jo lähes puolet vastaajista uskoi yrityksen taloudellisen tilanteen paranevan seuraavan 12 kk aikana.

Kasvua rajoitti osaavan työvoiman saatavuus

Koronapandemian aikana yritysten kasvutavoitteet olivat pienempiä edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvuhalukkuus määriteltiin kyselyssä liikevaihtona ja henkilöstömääränä. Kuviossa 3 on esitetty yritysten kasvuhalukkuus kaikkina kyselyn vuosina. Vuoden 2020 aineistossa kasvua tavoittelevia yrityksiä oli hieman vähemmän ja useampi tähtäsi nykyisen aseman säilyttämiseen. Toiminnan supistamiseen tähtäsi koronpandemiasta huolimatta kuitenkin vain harva. Vuonna 2021 kasvuhalukkuus oli jo palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin lisäksi valitsemaan merkittäviä kasvua rajoittavia tekijöitä eri vaihtoehtojen joukosta. Vaihtoehdot olivat tuotteet/palvelut, alan kilpailu rajoittaa, työntekijöiden heikko osaaminen, työntekijöiden vääränlainen osaaminen, sopivien osaajien rekrytoinnin vaikeus, rahoituksen puute, epävarmuus oman toimialan tulevaisuudesta ja jokin muu. Vaihtoehdoista oli mahdollisuus valita useampia.

Noin puolet vastaajista koki kaikkina kolmena vuotena kasvua eniten rajoittavina tekijöinä, että sopivien osaajien rekrytointi on vaikeaa ja että alan kilpailu rajoittaa. Lisäksi vuoden 2020 kyselyssä 29 % koki epävarmuuden toimialan tulevaisuudesta haittaavan kasvua. Vuonna 2019 näin koki vain 15 % ja vuonna 2021 näin koki vain 13 % vastaajista.

Koronapandemian vaikutus rekrytointeihin ja henkilöstön koulutukseen

Vuoden 2020 kyselyssä kartoitettiin, miten koronakriisi oli vaikuttanut yrityksen rekrytointeihin ja henkilöstön kouluttamiseen. Kysymyksessä arvioitiin kuuden väittämän kautta, miten tilanne oli muuttunut. Vastaukset annettiin kolmiportaisella asteikolla (vähentynyt/huonontunut, pysynyt samana, lisääntynyt/parantunut).

Vuoden 2020 kyselyn vastauksissa eniten vähentymistä koettiin tapahtuneen mahdollisuuksissa uusiin rekrytointeihin (36 % vastaajista) ja rekrytoinnin tarpeessa (34 % vastaajista). Eniten kasvua koettiin tapahtuneen henkilöstön koulutuksen tarpeessa (33 % vastaajista) ja tarpeessa rekrytoida nimenomaan erityisosaajia (28 % vastaajista).

Vuoden 2021 kyselyssä suurin muutos oli rekrytoinnin tarpeessa, jonka 35 % vastaajista koki kasvaneen. Muutosta voi pitää melko suurena, sillä vuonna 2020 vain 18 % vastaajista koki rekrytoinnin tarpeen kasvaneen. Lisäksi mahdollisuudet uusiin rekrytointeihin paranivat: 26 % vastaajista koki mahdollisuuksien parantuneen, verrattuna vuoden 2020 18 %:iin. Tarve erityisosaajien rekrytointiin jatkoi kasvuaan, 39 % vastaajista koki tarpeen erityisosaajien rekrytointiin kasvaneen.

Johtopäätökset

UKV-hankkeen yrityskyselyssä koronapandemian vaikutus näkyi siinä, miten vastaajat arvioivat Suomen ja oman yrityksensä taloustilanteen kehittymistä. Oman yrityksen talouskasvuun ei enää uskottu vuoden 2020 vastaajien joukossa yhtä paljon kuin 2019 tehdyssä kyselyssä, ja noin puolet uskoi vuonna 2020 Suomen taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

Vuoden 2020 kyselyssä kolmasosa koki epävarmuuden toimialan tulevaisuudesta merkittäväksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi. Usko taloudelliseen tilanteen parani kuitenkin nopeasti ja vuonna 2021 vain 13 % vastaajista koki epävarmuuden toimialan tulevaisuudesta rajoittavan kasvua. Vuonna 2021 jo puolet uskoi yrityksen taloudellisen tilanteen paranemiseen ja noin neljäsosa Suomen taloudellisen tilanteen paranemiseen. Vuonna 2021 enää viidesosa uskoi Suomen taloudellisen tilanteen heikkenevän seuraavan 12 kk aikana. Lisäksi yritysten kasvuhalukkuus palasi vuonna 2021 vuoden 2019 tasolle pienennyttyään hetkeksi vuonna 2020. Näyttää siis siltä, että vaikka koronapandemia horjutti yritysten uskoa taloudelliseen tilanteeseen, vaikutus jäi lyhytaikaiseksi.

Yritysten kasvuhalukkuuden pienentyminen vuonna 2020 näkyi myös rekrytoinnin tarpeiden ja rekrytointien mahdollisuuksien pienentymisenä. Tarve koulutukselle ja erityisosaajien rekrytoinnille kuitenkin kasvoi vuonna 2020 ja lisääntyi vielä vuonna 2021. Erityisosaajien tarve voi heijastella rekrytointimahdollisuuksien heikentymistä. Laajoille rekrytoinneille ja lisäkoulutuksiin ei taloudellisesti epävarmoina aikoina ole mahdollisuuksia, jolloin ratkaisua saatetaan hakea suoraan rekrytoitavista erityisosaajista. Lisäksi tarve erityisosaamisen kasvulle voi johtua koronan myötä tapahtuneesta työn tekemisen tapojen muuttumisesta ja muutoksen aiheuttamasta tarpeesta kehittää osaamista erityisesti digitaalisuuden suhteen. Koronapandemian aiheuttamista rajoituksista selviytyminen on voinut edellyttää yrityksen toimintatapojen miettimistä kokonaan uudelleen (Turunen 2020). Esimerkiksi etätyön määrä kasvoi huimasti yrityksissä (Ruohomäki 2020) ja ravintola-alan rajoitukset pakottivat yritykset siirtymään entistä vahvemmin myymään noutoruokaa (Nordlund, Virtanen & Leminen 2020).

Kokonaisuudessaan koronapandemia synkisti yritysten kokemuksia talouden tulevaisuuden näkymistä, mutta loi myös tarvetta uudelle osaamiselle. Usko taloudellisen tilanteen paranemiseen palasi koronan aiheuttaman notkahduksen jälkeen, mutta tarve osaamiselle säilyi. UKV-hankkeen kokemusten mukaan osaamisella ja erityisesti osaamisen suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä kehittämisellä vahvistetaan yrityksen kilpailu- ja toimintakykyä. Osaamisen kehittäminen on keino kasvattaa yritysten muutoskyvykkyyttä ja valmiutta tulevaisuuden liiketoimintahaasteisiin sekä koronapandemian kaltaisiin yllättäviin tilanteisiin. Sen tulisi kuitenkin olla suunnitelmallista, jatkuvaa ja yrityksen strategiatyötä tukevaa. Systemaattinen osaamisen kehitystyö yrityksessä auttaa ennakoimaan paremmin muutoksia ja reagoimaan niihin nopeammin. (Lamberg ym. 2022.) Näin on mahdollista varautua yllättäviinkin liiketoimintahaasteisiin ja lievittää niiden vaikutuksia.

Lähteet:

• Honkatukia, J. 2020. Pandemian vaikutukset kansantalouteen. Työpoliittinen aikakausikirja 2/2020, 9-20. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_tyopoliittinen_aikakauskirja_2_2020.pdf
• Kuusaari, M., Moilanen, R. & Toivanen, E. 2020. Pk-yritykset pärjäävät suuria paremmin koronakurimuksessa – odotukset loppuvuodelle heikon positiivisia. Tieto & trendi 2.10.2020. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/pk-yritykset-parjaavat-suuria-paremmin-koronakurimuksessa-odotukset-loppuvuodelle-heikon-positiivisia/
•  Laakso, A. 2020. Korona kasvatti ruuan verkkokauppaa pysyvästi – huippuaika oli huhti-toukokuussa. 2/2020, 9-20. https://yle.fi/uutiset/3-11430100
• Lamberg, A., Lappalainen, N., Louekari, V., Alajoki, L., Aliranta, M., Erkkilä, L., Halonen, O., Henttonen, M., Karhunen, H., Kivalo, O., Kortesalmi, M., Leskinen, J., Maamies, T., Maunula, S., Muukka, O., Osamitsu, M., Rajalakso, M., Salo, E., Sivén, S., Taponen, E., Tomperi, T., Torkka, J., Tuomi, M., Tuulenmäki, H., Vainio, E., Veini, M., Virtanen, H. 2022. Uudella osaamisella kasvuun Urbaania kasvua Vantaa-hankkeen ratkaisuja pk-yrityksille. Hankejulkaisu. https://view.taiqa.com/vantaa/uudella-osaamisella-kasvuun
• Maunula, S., Lamberg, A. & Suomala, J. 2021. Suuri yrityskysely 2019 – Vantaalla toimivien yritysten osaamistarpeet. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631665
• Nordlund, K., Virtanen, M. & Leminen, T. 2020. Noutoruuan tarjonta räjähti – tästä listalta löydät ravintolat, jotka eivät sulkeneet oviaan vaan tekevät nyt take awayta. Helsingin Sanomat 27.3.2020. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006455165.html
• Turunen, J. 2020. Suljettavaksi määrätyt ravintolat etsivät nyt kuumeisesti luovia ratkaisuja: Fine dining-ravintola alkoi toimittaa asiakkaille pizzaa. Helsingin Sanomat 25.3.2020. https://www.hs.fi/talous/art-2000006452245.html
• Ruohomäki, V. 2020.  Etätyöloikka ja hyvinvointi koronakriisin alussa. Työpoliittinen aikakausikirja 2/2020, 21-28. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_tyopoliittinen_aikakauskirja_2_2020.pdf