Kortit kertovat tulevaisuuden? Työterveyshuollon vaihtoehtoiset tulevaisuudet Työke-hankkeessa

Teksti | Tarja Meristö

Oletko kiinnostunut tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista trendeistä? Pohditko tulevaisuuden työelämää ja sen sisältämiä uhkia työntekijöiden hyvinvoinnille? Haluatko saada aikaan keskustelua työterveyshuollon vaihtoehtoisista skenaarioista? Kannattaa tutustua Laurean FuturesLab CoFin laatimiin tulevaisuuden skenaarioihin ja osallistaa kollegat mukaan tulevaisuuskeskusteluun esimerkiksi tulevaisuuskorttien avulla.

kuvituskuva.
Tulevaisuuskortit (kuva: Tarja Meristö)

Työterveyshuolto on osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää.  Suomen nopeasti ikääntyvä väestörakenne voi johtaa nopeastikin työvoimapulaan, ellei työikäisen väestön hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehdita ennakoiden. Tärkeätä on ulottaa työterveyshuollon palvelut myös heille, jotka nyt ovat työelämän ulkopuolella.

Työntekijät altistuvat erilaisille uhkille ja kohtaavat uudenlaisia paineita muuttuvassa työelämässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Suomi on osa maailmaa, jota megatrendit kaikkialla muuttavat. Teknologian murros, digitalisaatio, tekoäly sekä robottien lisääntyvä hyödyntäminen eri aloilla muuttavat työelämää. Muutos tuo uusia haasteita työntekijöille ja työyhteisöjen johtamiseen, mutta myös työterveyshuollolle. Teknologian mahdollistama 24/7/365-yhteiskunta yli aikavyöhykkeiden hämärryttää työn ja vapaa-ajan rajoja samalla kun työsuhteiden luonne muuttuu. Työt ovat projektiluonteisia, paljolti etänäkin tehtäviä töitä, usein muuttuvissa tiimeissä, joissa asema on ansaittava aina uudelleen. Työtapa luo onnistumisen ja menestymisen paineita, minkä vuoksi monet kokevat uupumusta jo hyvin varhaisessa vaiheessa työuraansa.

Olemme rakentaneet osana valtakunnallista Työke – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen – hanketta (Hakulinen, H., Kangas, P. ja Pesonen, S. (Toim.)2020) työterveyshuollon vaihtoehtoiset skenaariot. Työke-hanketta on koordinoinut Työterveyslaitos ja muut kumppanit hankkeessa Laurean lisäksi ovat olleet Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. Työterveyshuollon skenaariot vuoteen 2038 on rakennettu neljäksi perusvaihtoehdoksi, jotka ottavat huomioon muuttuvan työelämän, teknologisoituvan yhteiskunnan, uudistuvan sote-järjestelmän ja ennakoivan otteen hoitotyössä:  Skenaario 1. Terve väestö, työterveyshuolto työikäisten terveyden edistäjänä; Skenaario 2. Työelämässä yhdessä robottien kanssa, työikäisten sairauksien hoito; Skenaario 3. Hoidettu terve yksilö, työterveyshuollon ammattilaisten turvin ja Skenaario 4. Terve yksilö ja työyhteisö, työterveyshuolto työhyvinvoinnin edistäjänä. Skenaariot on rakennettu ohjattuna työpajatyöskentelynä toimintaskenaariotyöskentelyn vaihejaon (ks. Meristö 1991) mukaisesti. Vaiheessa I Kuka ja missä me olemme? kartoitettiin nykytilaa eri näkökulmista järjestämissämme työpajoissa yhdessä koko hankkeen toimijoiden kanssa. Vaiheessa II Mitkä ovat mahdolliset maailmat? keskityttiin rakentamaan skenaarioita. Aluksi tunnistettiin muutostekijöitä eri tasoilta, arvioitiin niiden vaikutuksia työterveyshuoltoon ja valittiin avainmuuttujat, joiden suhteen tulevaisuus voi muodostua erilaiseksi. Apuna käytettiin PESTE-analyysia, skenaarionelikenttiä ja tulevaisuustaulukkoja. Vaiheessa III Minne voimme mennä ja kuinka?  toteutettiin laadukas SWOT (Meristö et al. 2008) eli tunnistettiin heikkoudet ja vahvuudet sekä uhkat ja mahdollisuudet skenaariokohtaisesti. Viimeinen vaihe IV Minne päätämme mennä? jäi käytännössä eri tahojen arvioitavaksi sen mukaan, millaista visiota kukin toimija tavoittelee. Prosessi on ollut luonteeltaan iteratiivinen ja aikaisempiin vaiheisiin on palattu, kun uutta tietoa niihin liittyen on saatu (ks. Meristö, T. & Laitinen, J. (2020b)).

Skenaariot on kuvattu hankkeen kirjallisissa raporteissa (ks. Meristö, T.& Laitinen, J. (2020a; Meristö, T. & Laitinen, J. (2018)), mutta skenaario-osion tuloksista olemme tehneet myös korttipakan, jonka avulla tuloksiin voi tutustua vaikka yhteisen kahvihetken äärellä. Nämä työterveyshuollon tulevaisuuskortit sisältävät tulevaisuuden muutostekijöitä, erilaisia trendejä, villejä kortteja ja skenaarioita siitä, millaiseksi työterveyshuollon tulevaisuus voi muodostua. Tulevaisuuskortit perustuvat Työke-hankkeessa tehtyyn skenaariotyöhön ja niiden tekstit on poimittu laaditusta skenaarioraportista. Esimerkiksi pakasta voi nostaa kortin IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ JA OSAAJIEN RIITTÄVYYS Suomen nopeasti ikääntyvän väestörakenteen vuoksi on entistäkin tärkeämpää huolehtia koko työikäisen väestön hyvinvoinnista ja työkyvystä, jotta saadaan varmistettua osaajien saannin riittävyys nyt ja tulevaisuudessa.” tai toisen ”TYÖN PROJEKTILUONTEISUUS. Työt ovat projektiluonteisia, muuttuvissa tiimeissä tehtäviä töitä, joissa asema on ansaittava aina uudelleen. Työtapa luo onnistumisen ja menestymisen paineita, ja työelämässä olevat kokevat uupumusta usein jo työuransa alkuvaiheessa.” Korteissa pohditaan myös erilaisia yllätyksiä: ”YLLÄTYKSET Yllätykset voivat liittyä ekologisiin sairauksiin, kuten sars, ebola tai lintuinfluessa sekä luonnonmullistuksiin tai sotiin.  Infrastruktuurin toimivuus joutuu kriisitilanteissa koetukselle” tai ”MUSTA JOUTSEN Tulevaisuuden tutkimuksessa ”Musta Joutsen” tarkoittaa yllätystä, joka kyseenalaistaa lähes kaiken opitun ja koetun. Covid 19, tuttavallisemmin koronavirus on ajankohtainen esimerkki, joka on pakottanut lyhyessä ajassa koko maailman muuttamaan toimintatapojaan”.

Kortteja voi käyttää monella eri tavalla. Ne voivat olla innostava orientaatioharjoitus kokouksen tai koulutustilaisuuden alussa. Tällöin kaikkia osallistujia pyydetään nostamaan pakasta satunnaisesti kortteja ja kertomaan, mitä ajatuksia ne heissä herättävät. Osallistujat voivat esittäytyä korttien avulla pohtimalla esimerkiksi sitä, miten kortissa esitetyt ajatukset voivat vaikuttaa heidän omaan työhönsä ja tehtäväkenttäänsä. He voivat myös kertoa, mikä kortin ajatuksista on tuttua ja turvallista, mikä taas uutta ja outoa.

Korttien avulla voidaan laatia myös tarinoita tulevaisuudesta. Ensin nostetaan sattumanvaraisesti pakasta 3-5 korttia ja sitten kukin miettii saamiensa korttien pohjalta, millaisessa tulevaisuudessa nostettujen korttien sisältämät asiat voisivat tapahtua. Pienemmissä ryhmissä voidaan erikseen pohtia, millainen näytelmän käsikirjoitus niistä syntyy ja keitä toimijoita tarinassa on pääosassa tai yleensä jossakin roolissa. Olennaista on tunnistaa myös, kuka tarinaa ohjaa tai käsikirjoittaa.

Tulevaisuuksien tarinointia voidaan jatkaa uhka- ja unelmakuvilla nostamalla pakasta uudelleen 3-5 korttia, mutta miettiä tulevaisuutta nyt siitä näkökulmasta, millainen pahin mahdollinen tulevaisuudenkuva niistä voisi syntyä tai mikä olisi paras mahdollinen tulevaisuus, joka nostettujen korttien sisällöistä saadaan kehitettyä. Molemmissa tapauksissa voi pohtia myös sitä, kenelle skenaario on hyödyllinen ja kenelle taas haitallinen.

Keskustelua voidaan käydä myös valmiiden skenaarioiden pohjalta, sillä hankkeessa laaditut työterveyshuollon tulevaisuusskenaariot on esitetty korttipakan mukana. Kannattaa ottaa nämä neljä korttia erikseen ja lukea ne ajatuksella läpi. Tämän jälkeen kukin voi vuorotellen nostaa pakasta kortteja ja pohtia, mihin skenaarioon siinä esitetty asia parhaiten sopii ja miksi. Skenaarioista voi toki keskustella ensin pidempäänkin ja arvioida vaikka sitä, mikä skenaario on kenenkin mielestä toivottavin ja mikä taas kartettavin ja miksi.

Aikajänne on tulevaisuustyössä tärkeä elementti. Aika ei skenaarioissa kulu lineaarisesti, vaan tulevaisuuden aika on tapahtuma-aika, joka kuluu sitä mukaa kuin skenaarioille merkittäviksi oletuksiksi asetetut tapahtumat tapahtuvat. Vaikka aikajänne ulottuu sukupolven mitan eteenpäin, monet tulevaisuutta muokkaavat päätökset tehdään jo lähitulevaisuudessa. Kannattaa pohtia aikajänteen merkitystä esim.  nostamalla pakasta 1-3 korttia ja pohtimalla, miten kortin sisältämä asia voi vaikuttaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä työterveyshuollon tulevaisuuteen. Lyhyt aika voi merkitä lähipäiviä tai lähiviikkoja, mutta myös lähivuosia 1-5 vuotta eteenpäin, keskipitkä aikajänne esim. 5-10 vuotta eteenpäin ja pitkä aika jopa yli 20 vuotta eteenpäin.  Kun korttien vaikutuksia työterveyshuollon tulevaisuuteen mietitään, kannattaa asioita pohtia sekä alan ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Olennaista on tunnistaa, ketkä ovat avaintoimijat ja kenellä on valta toteuttaa omaa intressiään. Korttipakkaa voi käyttää myös poimimalla satunnaisesti pakasta kortin ja pohtimalla, kuka tai mikä taho tai toimija haluaa edistää tai estää kortissa esitettyä asiaa. Kun pakasta nostaa kortteja useamman kerran ja pohtii jokaisen asian kohdalla sitä, kenen toimijan intressissä ko. asia on, saa tällä tavalla melko kattavasti listattua eri toimijoita intresseineen. Sitten onkin hyvä vielä käydä yhteinen keskustelu siitä, kenellä on kulloinkin valta toteuttaa omaa intressiään. Pohdinnan arvoista on myös, mihin valta eri tapauksissa perustuu ja miten valtaa käytetään.

Tulevaisuuskorttien aiheet on kerätty työterveyshuollon skenaarioista ja ne sisältävät esimerkiksi muuttuvaan työelämään ja työhyvinvointiin liittyviä aiheita, mutta ne käsittelevät myös tulevaisuuden osaamista, talous- ja rahoituskysymyksiä sekä digitalisaatiota ja laajemminkin teknologiaan liittyviä kysymyksiä. Keskeisiä teemoja työterveyshuollon tulevaisuudelle ovat myös teemat, jotka liittyvät ennakoivaan hoitoon ja sairauksien hoitoon, työikäisen väestön asemaan työterveyshuollossa riippumatta siitä, onko työssä vai ei ja onko esimerkiksi osatyökykyinen. Korteissa on käsitelty myös osana työterveyshuollon skenaarioita työterveyshuollon roolia osana perus- ja erikoissairaanhoitoa, mutta myös esim.  työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyötä ja osaamista.

Työterveyshuollon tulevaisuuskortit on tarkoitettu käytännölliseksi työkaluksi kaikille tulevaisuudesta kiinnostuneille toimijoille. Kortit voivat tarjota virikkeitä keskusteluun, tuoda pohdintoihin eri näkökulmia ja auttaa tunnistamaan työterveyshuollon tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Lähteitä:

  • Hakulinen, H., Kangas, P. ja Pesonen, S. (Toim.) Yhteistyöllä toimivampi työikäisten terveydenhuolto: TYÖKE – Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos 2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/139411
  • Meristö, T. & Laitinen, J. (2020b) Tulevaisuuden näkymiä työterveyshuoltoon. Julkaisussa Hakulinen, H., Kangas, P. ja Pesonen, S. (Toim.) Yhteistyöllä toimivampi työikäisten terveydenhuolto: TYÖKE – Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos 2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/139411
  • Meristö, T.& Laitinen, J. (2020a) Työterveyshuollon tulevaisuusskenaarioita. Laurea julkaisut 133, Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/333411
  • Meristö, T. & Laitinen, J. (2018) Työterveyshuollon tulevaisuuden skenaariot TYÖKE-hankkeessa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare (Vol 10, Nr 2-3). Sosiaali- ja terveyshuollon tietojenkäsittely-yhdistys, 2018.
  • Meristö, T. (1991) Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisusarja Acta Futura Fennica. VAPK-kustannus.
  • Meristö, T., Molarius, R., Leppimäki, S., Laitinen, J. & Tuohimaa, H. (2008). Laadukas SWOT. Työkalu pk-yrityksen innovaatiovetoisen tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. CoFi report.

 

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422337

Jaa sivu