Tutkimus- ja kehittämishankkeen integroiminen opintoihin (TKIO) on hyvä tapa toteuttaa Learning by Developing-toimintamallia, jossa oppijoina ovat opiskelijat, opettajat, hanketoimijat ja työelämä. Integrointi vaatii sekä hankkeen että opintojen tavoitteiden, aikataulujen ja resurssien tarkastelua yhdessä, muutostarpeiden tunnistamista sekä joustavien ratkaisuiden toteuttamista toteutuksen aikana.
Kuva: Thirdman / Pexels
Tässä artikkelissa kuvataan opiskelijaprojektina toteutettua kotihoidon työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämistä. Tämä artikkeli on osa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa Digiosaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kotihoidossa (Digiteko) -hanketta.
Tavoitteet ja aikataulut pohjana opintojaksointegraatiossa
Digiteko-hankkeen (Digiteko 2022) odotukset ja tilaus kohdistuivat opintojaksoprojektissa kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointia edistävien ja ehkäisevien tekijöiden kartoittamiseen sekä niiden pohjalta nousseiden teemojen kehittämiseen. Ajatuksena oli, että ymmärrys nykytilasta saadaan haastatteluiden avulla erään tulevan hyvinvointialueen toimijoiden henkilökunnalta. Lisäksi kartoituksen kohteena olivat kokemukset digitaalisesta osaamisesta. Opintojaksointegraatio kohdistui hankkeen Työpaketin 1 tavoitteeseen selvittää kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja sen edistämiseen liittyviä käytänteitä, kehittää yhdessä henkilökunnan kanssa uusia ratkaisuja esiin tulleisiin haasteisiin osaamisen ja teknologian näkökulmista (ml. etäkotihoito) sekä juurruttaa se osaksi työyhteisön toimintaa (Digiteko-hankkeen tutkimussuunnitelma 2022).
Hanke odotti opintojaksointegraatiolta haastatteluosuuden toteuttamista. Lisäksi opintojaksolla jatkettiin ideointia ja kehitettiin ratkaisuehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä kehitysideat myös hanke sai hyödynnettäväksi tulevassa toiminnassaan.
Opintojakson aikataulu ja sen toiminta hankkeessa oli suunniteltu jo hankkeen hakemusvaiheessa opintojakson ja hankkeen tavoitteet ja resurssit huomioiden. Hanke käynnistyi odotetusti syyskuussa 2022.
Odotusta ja muutoksia opintojakson ja hankkeen edetessä
Tutkimuslupaprosessin eteneminen hidastui hyvinvointialueiden muodostumisen ollessa juuri käynnissä. Tästä syystä haastatteluita ei ollut mahdollisuus toteuttaa opintojaksoprojektin aikataulujen puitteissa. Alustavasti suunniteltu projekti (kuvio 1) muuttui projektin aikana ja projektin päätöseminaarissa pohdittavaksi tulikin, oliko opintojaksoprojekti onnistunut vai epäonnistunut.
Kuvio 1. TKIO-suunnitelma LbD-projektissa.
Vaikka asiakasymmärrystä kartoittavat haastattelut jäivätkin toteutumatta, projektiopinnoissa kerättiin tutkittua tietoa työhyvinvointiin liittyvistä teemoista ja opintoihin osallistuvat opiskelijat saivat täydentää tätä kokemustiedollaan. Kaikki opiskelijat olivat olleet joko harjoittelussa kotihoidossa ja/tai heillä oli työkokemusta siellä työskentelystä. Vaikka haastattelut eivät toteutuneet, niiden toteuttamista harjoiteltiin toisilla ryhmäläisillä. Tämän myötä hanke sai palautetta haastatteluihin liittyvien lomakkeiden toimivuudesta ja opiskelijat kokemusta haastattelun toteuttamisesta sekä siihen liittyvistä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä käytänteistä. Tuotettu tutkittu tieto ja opiskelijoiden kokemustieto olivat pohjana projektiryhmien jatkotyöskentelylle.
Työhyvinvoinnin edistämisen kehittäminen opintojaksolla ja saadut tulokset
Uusien ratkaisujen ideointia lähdettiin työstämään työtekijän, työyhteisön, organisaation ja työympäristön tasoilla (kuvio 2). Nämä tasot oli tunnistettu opinnäytetyönä toteutetussa katsauksessa (Nurmi & Salakka 2022; Nurmi, Salakka & Ranta 2023), joka oli myös osa hanketta. Kehitettävät teemat tasoille liittyivät työntekijän motivaatioon, työn organisointiin työyhteisössä, organisaatiotasolla johtamiseen sekä työympäristössä digitaalisuuteen ja teknologiaan. Teemat valikoituivat aiemmassa työpajassa muodostetusta tutkimustiedon ja kokemustiedon synteesistä. Teemaan liittyvä kehitettävä kohde syntyi projektiryhmän ideoinnin pohjalta.
Työympäristötasolla kehittämiskohteiden teemaksi valikoitui digitalisaatio ja teknologia. Kehitysideoissa huomiota kiinnitettiin teknologian toimivuuden kehittämiseen liittyviin asioihin. Toinen ideointi kohdistui teknologiaan liittyvän koulutuksen lisäämiseen ja sen prosessin kuvaamiseen.
Organisaatiotasolla teemana oli johtaminen. Ryhmien kehitysideat ja niihin liittyvät ratkaisuehdotukset kuvasivat esihenkilön kotihoidon työn kokemuksen tarpeellisuutta ja millaisin käytännöin sitä voitaisiin lisätä. Toinen kehittämisidea keskittyi työvoiman saatavuuteen, hoitajapulaan sekä siihen, miten myös työyhteisössä ja sen toiminnassa voidaan siihen vaikuttaa.
Työyhteisötasolla teemaksi muodostui työn organisointi. Ryhmien kehittämisideat keskittyivät tässä teemassa perehdytyksen ja riittävän henkilökunnan keskeisiin tekijöihin, sekä uuden työntekijän että opiskelijoiden näkökulmista. Toisena kehittämiskohteena tunnistettiin työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon. Tuotoksena syntyi toiminnan kehittäminen työyhteisössä ideasta toiminnan käynnistykseen.
Työntekijätasolla kehittämisen kohteet kohdistuivat motivaatioteeman ympärille. Kehittämisideana teemaan kohdentui työilmapiirin kehittäminen sekä siihen liittyvän prosessin kuvaaminen. Toisena kehittämiskohteena tunnistettiin sisäisen koulutuksen kehittäminen. Tuotoksena syntyi prosessi uuden laitteen tai toiminnan koulutukseen.
Kuvio 2. Projektiryhmien kehittämisideat hankkeessa hyödynnettäväksi.
Hyödynnettävyys hankkeessa ja saatu osaaminen opinnoissa
Päätösseminaarissa joulukuussa 2023 oli aika katsoa projektin onnistumista. Opiskelijat kokivat projektin mielenkiintoiseksi sen erilaisuuden vuoksi sekä sen tuoneen uutta kokemusta ja taitoa, joita voi käyttää jatkossakin. Haastatteluiden pois jääminen aiheutti pettymystä ja sen koettiin myös kaventaneen näkökulmaa aiheeseen. Toisaalta työpajojen erilaisten menetelmien ja toiminnan koettiin tuoneen täydennystä tähän. Projektin aikana myös tunnistettiin projektiosaamisen lisääntyneen, mutta tiedostettiin myös vahvistusta sille, että kehittämistyö ei tunnu omalta.
Hankkeen kannalta opintojaksolla ideoidut tuotokset antavat kiinnostavia näkökulmia työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä kotihoidossa. Opintojakson opiskelijoilla oli kokemusta työskentelystä kotihoidossa vähintään ammattitaitoa edistävän harjoittelun kautta. Olemassa olevan ja opintojaksolla syvennetyn teoriatiedon tarkastelu omien kokemuksien valossa mahdollisti aiheen monitahoisemman tarkastelun. Aiheen tarkastelu työympäristön, organisaation, työyhteisön ja työntekijän tasoilla eriytettynä esittelee työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kerroksisuutta. Opintojaksolla tuotettua tietoa hyödynnetään hankkeen yhteiskehittämisen osioissa työelämän kanssa.
Artikkelin aineiston ovat tuottaneet sairaanhoitajaopiskelijat Eva-Maria Auer, Emma Borgström, Kimmo Fäldt, Heidi Grönvall, Henna Hirvonen, Julia Holopainen, Anne Innanen, Riina Karjalainen, Aliisa Karttunen, Emma Koho, Johanna Konttila, Emilia Koski, Johanna Lindroth, Satu Lumikari, Anni-Mari Lämsä, Tiia Munnukka, Karina Musakka, Maarit Nikander, Iines Nurmi, Iida Nylund, Sirkku Oinonen, Jenni Sangi, Heli Savela, Emilia Stenman, Annika Söderholm ja Linda Westerlund osana opintojaan.
Lähteet:
