Sähkökatko, myrsky tai vesihuollon häiriö näkyy kylissä nopeasti arjen keskellä. Kun kyläyhteisö tunnistaa omat riskinsä ja voimavaransa, se pystyy varautumaan häiriötilanteisiin paremmin ja toimimaan aktiivisena osana paikallista turvallisuusverkostoa. Kyläturvahankkeessa tätä työtä tehdään yhdessä kylien, kuntien ja viranomaisten kanssa systemaattisten riski- ja resurssikartoitusten, organisoitumisen sekä yhteisten keskustelujen ja harjoitusten kautta.

Kuva: Studiogstock / Freepik

Nykyajan turvallisuusuhkien taustalla voi olla luonnonilmiöt, ihmisen toiminta tai teknologinen kehitys. Uhkat voivat olla sään ääri-ilmiöitä, yksittäisen infrastruktuurin äkillistä toimimattomuutta tai suunniteltu hyökkäys tietojärjestelmää kohtaan. Kyseessä voi olla esimerkiksi pitkään jatkuneen helteen ja kuivuuden aiheuttama maastopalo, vesihuollon häiriöstä johtuva puhtaan juomaveden puute tai pankkipalveluiden häiriötilanteesta johtuva pankkikortin toimimattomuus. Uhkat voivat kohdistuakin sekä fyysiseen että digitaaliseen ympäristöön. Nämä uhkat koskevat kaikkia yhteiskunnan tasoja ja maantieteellisiä alueita, jokaista ihmistä ja yhteisöä.

Akuuteissa häiriötilanteissa paikalliset kyläyhteisöt ovat avainasemassa niiden paikallistuntemuksen, reagointinopeuden ja yhteisöllisyyden vuoksi (Fried 2023). Etenkin maaseutualueilla tämä rooli korostuu, sillä viranomaisresurssit ovat rajalliset ja vasteajat pitkiäkin. Sähkökatko, myrsky tai metsäpalo näkyy kyläläisten arjessa ja ympäristössä nopeasti. Kun naapurit tuntevat toisensa, tiedetään nopeasti, kuka tarvitsee apua ja kuka voi auttaa. Paikallinen tieto ja toimintakyky täydentävät viranomaisten työtä ja vahvistavat sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan turvallisuutta. Myös kyläyhteisön sisäinen järjestäytyminen esimerkiksi kyläturvaryhmän perustamisen muodossa sekä eri toimijoiden välinen organisoituminen tukee varautumista sekä toimintakykyä häiriötilanteissa.

Resilienssillä tarkoitetaan yhteisön tai yhteiskunnan kyvykkyyttä turvata olemassaoloaan ja itselleen tärkeitä asioita. Se voidaan jakaa perusresilienssiin ja akuuttiresilienssiin. Perusresilienssillä tarkoitetaan yhteisön kykyä pitää itsensä koossa ja säilyttää toimintakykynsä muutosten ja häiriöiden keskellä. Se luo pohjan akuuttiresilienssille eli kyvylle toimia tehokkaasti häiriö- ja kriisitilanteissa varautumisen, yhteistyön ja selkeiden vastuiden avulla. (Mäenpää ym. 2025.)

Resilienssi ei kuitenkaan synny itsestään. Se edellyttää riskien tunnistamista, varautumista, yhteistyötä ja vuoropuhelua, harjoittelua sekä roolien ja vastuiden selkeyttämistä. Tätä työtä tukee Kanta-Hämeen alueella Kyläturvahanke yhteistyössä alueen kylien, kuntien sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Hanke luo pilottikyläalueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa asukkaita osallistavan toimintamallin kyläturvallisuuteen.

Riski- ja resurssikartoitukset kylien tilanteesta

Yksi osa hankkeessa luotavaa toimintamallia ovat kylien riskikartoitukset, jotka auttavat näkemään paitsi haavoittuvuudet ja kehittämisen kohteet, myös kylän voimavarat ja vahvuudet. Lisäksi ne luovat pohjan keskustelulle eri toimijoiden välillä heidän rooleistaan ja vastuistaan niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa.

Yleisesti riskiarvio vastaa kolmeen kysymykseen: 1) millaisia uhkia meihin tai toimintaamme voi kohdistua? 2) kuinka todennäköistä näiden uhkien toteutuminen on? ja 3) mitä seurauksia uhkilla on, jos ne toteutuvat? (Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille -koulutus 2025.)

Kyläturvahankkeessa luotiin riskikartoituksia varten kylän riski- ja resurssikartta (kuva 1), joka auttaa kyläyhteisöjä tunnistamaan fyysiseen ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyviä riskejä ja resursseja. Kartasta löytyvät esimerkiksi metsät ja petoeläimet, erilaiset liikenteeseen liittyvät kohdat, palvelut, sähköverkot sekä vesi- ja viemäriverkostot. Kyläyhteisöt voivat miettiä ja kirjata ylös, mitkä ovat heidän alueensa ensisijaisia riskejä ja miten niihin voitaisiin varautua sekä kenen toimesta.

Kuva 1. Kyläturvahankkeessa luotu kylän riski- ja resurssikartta (Kyläturvahanke 2026).

Pilottikylien riskit ja resurssit

Kyläturvahankkeen kolme pilottikyläaluetta, Koijärvi, Länsi-Loppi ja Hauho​, ovat perustaneet alueillaan kyläturvaryhmiä sekä tehneet kukin tavallaan oman alueensa riskikartoitukset. Yleisimmät kylien tunnistamat riskit liittyivät sähkökatkoihin ja muihin häiriöihin perusinfrastruktuurissa, liikenteeseen ja liikkumiseen sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin.

Liikenteen osalta huolenaiheiksi nostettiin ajonopeudet, liukkaat ja huonosti hoidetut tiet, maatalouskoneiden liikkuminen muun liikenteen seassa sekä hirvieläinten ja petojen aiheuttamat vaaratilanteet. Liikkumisen osalta nousi esille kevyen liikenteen turvattomuus, kuten puutteellinen valaistus, kapeat pientareet ja erillisten kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Riskinä mainittiin myös pitkät etäisyydet ja avun viivästyminen.

Perusinfrastruktuuriin liittyvät häiriöt, kuten sähkö- ja vesikatkot sekä ajoittain heikot tietoliikenneyhteydet tai katvealueet, nousivat esiin kaikissa kylissä. Näihin kytkeytyvät myös ihmisten arkeen liittyvät haavoittuvuudet: yksin asuvat ikääntyneet, autottomat asukkaat sekä sähkölämmityksestä riippuvaiset taloudet ovat häiriötilanteissa muita alttiimpia ongelmille.

Lisäksi yleisötapahtumien turvallisuus ja kylätalojen tai muiden kokoontumispaikkojen puutteet nousivat esiin. Haasteeksi voidaan katsoa myös kyläläisten ja etenkin nuorten vähyys vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa. Kylissä tunnistettiin myös paikallisia erityisriskejä. Näitä olivat esimerkiksi jokien tulviminen ja vesistöihin liittyvät vaaratilanteet, teollisuustoiminnan aiheuttamat riskit sekä lentokentän läheisyys.

Riskien lisäksi kyläyhteisöt ovat miettineet myös olemassa olevia resurssejaan ja niiden kehittämistä. Kylien varautumisen resurssit rakentuvat paikallisesta perusinfrastruktuurista, monipuolisesta kalustosta ja kulkuneuvoista, laajasta osaamisesta sekä vahvasta yhteisöllisyydestä. Kylissä on käytettävissä generaattoreita, kaivoja, traktoreita ja raivauskalustoa, mutta myös ensiapu-, pelastus-, viestintä- ja huolto-osaamista. Toimintaa voivat tukea kyläradiot, ensivasteryhmät ja huoltoringit, ja arjen turvaverkon muodostavat naapuriapu, vapaaehtoistyö ja halu auttaa.

Tunnistamisesta tekoihin

Riskien tunnistamisen ja tunnustamisen lisäksi on tärkeää varautua niihin. Varautumisen päämääränä on paitsi pienentää uhkien todennäköisyyttä, myös edistää valmiutta kriisien kohtaamiseen ja toimintaan. Ajallisesti varautuminen kohdistuu ensisijaisesti normaalioloihin ja sen on jatkuvaa toimintaa. Varautumisen keskiössä on paitsi vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa ja vastuiden sekä roolien määrittely, myös yhteinen harjoitustoiminta. Harjoittelulla sovitetaan eri toimijoiden vastuut ja tehtävät sekä muut osatekijät yhteen sujuvaksi kokonaisuudeksi ja toisaalta havaitaan mahdolliset puutteet tai selvittämättömät kohdat. (Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille -koulutus 2025.)

Kun varautumalla vähennetään uhkien realisoitumista, niin vastetoimilla vähennetään realisoituneiden uhkien vaikutuksia. Vasteen päämääränä on lähtökohtaisesti uhkan poistaminen ja sen toimenpiteillä pyritään minimoimaan uhkan vaikutukset sekä edistämään kriisistä toipumista. Vasteen toteuttamiseksi laaditaan viranomaisten toimesta valmiussuunnitelmia, jotka antavat perusteita varautumiselle. Varautuminen taas luo edellytykset vasteelle. (Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille -koulutus 2025.)

Kyläturvallisuussuunnitelmia ja konkreettisia toimenpiteitä

Kyläalueiden riskikartoituksien tuloksia hyödynnetään kyläturvallisuussuunnitelmien teossa keväällä 2026. Kyläturvallisuussuunnitelman pohja tulee valtakunnalliselta Kylävara-hankkeelta, joka on luonut Kylävara-työkalupakin kylien turvallisuustyöhön. Työkalupakki julkaistiin helmikuun 2026 lopussa ja siitä löytyy myös varautumis- ja turvallisuussuunnitelman mallipohja. Suunnitelmaan kirjataan ylös tunnistetut kylän turvallisuusriskit ja -haasteet sekä keinot, miten niihin puututaan. Mallipohja on tarkoitettu sovellettavaksi ja muokattavaksi kylän tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Ihannetilanne on, että kylien turvallisuussuunnitelmat ovat osa kuntien turvallisuus- ja varautumissuunnittelua. Tässä tärkeänä huomiona on kylien ja kuntien keskusteluyhteyden luominen ja ylläpito, jotta tiedot siirtyvät. Riskikartoituksien tuloksia on käyty läpi Kyläturvahankkeen tammikuussa 2026 järjestämissä Kyläturvallisuuspöytä-keskusteluissa. Keskusteluissa ovat olleet mukana edustajat kylien kyläturvaryhmistä, kunnalta tai kaupungilta ja hyvinvointialueen pelastuslaitokselta. Lisäksi keskusteluissa on ollut paikalla kolmannen sektorin toimijoita esimerkiksi Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta (Vapepa), Suomen Punaisen Ristin (SPR) paikallisosastoista ja vapaaehtoisesta palokunnasta (VPK). Yhteinen tavoite oli vahvistaa yhteistyötä, tiedonkulkua ja käytännön toimintamalleja. Tunnistettujen riskien lisäksi keskusteltiin kotitalouksien vastuusta varautumisessa sekä kylien ja kyläturvaryhmien roolista häiriötilanteissa ja siitä, miten tämä täydentää viranomaisten lakisääteisiä vastuita.

Suunnitelmien jälkeen alkaa varsinainen toteutusvaihe, joka voi sisältää niin konkreettisia toimenpiteitä kuin koulutusta ja harjoituksia. Käytännön toimet vaihtelevat kylittäin, mutta voivat olla esimerkiksi:

• kylätalon varustamista kylävalmiustaloksi, kuten Keski-Suomessa Ylä-Muuratjärvellä on tehty,
• kyläradioiden hankkimista, käyttöönottoa ja käytön harjoittelua Koijärven ja Länsi-Lopen tavoin
• naapuriapuringin organisoimista
• kiinteistön pelastussuunnitelmaan liittyvän turvallisuuskävelyn pitämistä ja tarkistuslistan läpikäyntiä
• kotitalouksien tiedottamista esimerkiksi kotivaraan, tietoturvaan ja digitaaliseen varautumiseen liittyen
• pieninvestointien tekemistä, kuten sydäniskureiden tai aggregaattien hankintaa, kuten Leader Kantrin alueen kylissä on tehty
• koulutuksien tai harjoituksien järjestämistä esimerkiksi ensiapuun, paloturvallisuuteen, vesi- tai sähkökatkoihin ja muihin häiriötilanteisiin liittyen – näihin löytyy hyvä lista Kylävara-työkalupakin sivuilta.

Jokainen kyläyhteisö voi aloittaa pienestä: keskustelusta, kartasta tai yhteisestä illasta turvallisuuden äärellä. Loppuun vielä siteeraus Konsta Pylkkästä, tuota kirjailija Veikko Huovisen luomaa ajattelijaa, jonka pohdinta viisauden yhdestä muodosta osuu myös varautumisen ja kyläturvallisuuden teemaan:

”Kaukoviisaus (–) Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. (–) Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asiaa jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää…” (Huovinen 1987.)

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii Kyläturvahankkeen projektipäällikkönä. 1.9.2024-31.12.2026 käynnissä olevan hankkeen rahoittaa Sisä-Suomen elinvoimakeskus (31.12.2025 asti Kanta-Hämeen ELY-keskus). Toteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen Kylät ry. Mukana on kolme pilottikylää eri puolelta Kanta-Hämettä; Länsi-Loppi (Loppi), Koijärvi (Forssa) ja Hauho (Hämeenlinna).

Lähteet

• Fried, S. 2023. Turvallinen kylä – Opas kylien turvallisuustyöhön. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Viitattu 10.2.2026.
• Huovinen, V. 1987. Havukka-ahon ajattelija. SSK.
• Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille -koulutus. 2025. Tuotanto: eOppiva ja Turvallisuuskomitea. Viitattu 10.2.2026.
• Mäenpää, P., Faehnle, M., Grönlund, M., Pitkänen, K., Alanko, L., Sarkia, K. & Kuosmanen, S. 2025. Paikallistoiminta vahvistaa pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Policy Brief 2025:3. Viitattu 10.2.2026.