Kulttuuriset käytännöt ja kouluoppiminen auttoivat selviämään tsunamista

Teksti | Jyrki Suomala

Kyky oppia useita asioita ja soveltaa niitä monipuolisesti on ihmisen rationaalisuuden perusta. Kulttuuriset käytännöt opitaan usein arkipäivän konkreettisissa tilanteissa esimerkkien avulla, kun taas muodollinen oppiminen tapahtuu yhteiskunnan instituutioissa opetuksen välityksellä. Molemmat tavat voivat olla tehokkaita ja havainnollistan näitä tsunamiin liittyvillä esimerkeillä.

kuvituskuva.
Kuva: Todd Turner / Unsplash

Tsunamin merkit ymmärrettiin oikein

Aurinko lämmitti ja valkoinen hiekka kutitti varpaita, kun Smithin perhe käveli aamulla meren rannassa. Kauempana merellä ryhmä kalastajia narrasi saalista aivan rantaviivan tuntumassa. Sitten tapahtui jotain yllättävää. Yksi kalastaja sanoi: ”Tuuli tuoksuu vaaralliselta.” Toinen kalastaja totesi: ”Linnut laulavat oudosti.” Kolmas kalastaja katsoi ulapalle ja sanoi: ”Vesi vetäytyy kauas, nyt täytyy juosta.” Kalastajat lähtivät kovaa vauhtia kyläänsä ja kehottivat kyläläisiä nousemaan saaren korkeimpaan kohtaan.

Smithin perhe jatkoi kävelyä kaikessa rauhassa. Sitten perheen 10-vuotias Tilly havaitsi jotain outoa. Vesi alkoi kuhista ja sen pinnalle alkoi muodostua vaahtoavia kuplia. Vesi alkoi myös vetäytyä oudon näköisesti kauas rannasta. ”Hei, kohta tulee tsunami, kohta tulee tsunami”, Tilly huusi perheelleen. Aluksi muut eivät uskoneet häntä, vaan jatkoivat kävelyä. Sitten hänen isänsä Colin vaistosi tyttärensä olevan tosissaan, mutta hänen äitinsä Penny jatkoi vain kävelyä. Tilly ei kuitenkaan antanut periksi ja huusi äidilleen: ”Äiti kiltti, tule luokseni, meidän täytyy mennä, sillä jos jäät rannalle et selviä hengissä.” Lopulta äitikin tajusi tilanteen vakavuuden ja alkoi hälyttää muiden kanssa rannalla olijoita juoksemaan JW Marriott Phuket Resort -hotellin toiseen kerrokseen turvaan. Tilly Smithin rohkean ja päättäväisen toiminnan avulla Mai Khao -uimarannan kaikki 100 lomailijaa pelastuivat tapaninpäivän tsunamista vuonna 2004.

Oppiminen auttoi pelastautumaan tsunamista

Kalastajat kuuluivat Onge alkuperäiskansaan, joka asuu Pikku Andamaanin saaressa. Saari sijaitsee Intian valtameressä noin 700 kilometrin päässä Mai Khaon uimarannalta. Kaikki noin 100 Onge-kansan jäsentä selvisivät tsunamista, koska osasivat mennä turvaan saaren korkeimpaan kohtaan. Tämä siitä huolimatta, että tsunami tappoi kaiken kaikkiaan yli 200 000 ihmistä . Miksi Tilly Smith ja kalastajat osasivat toimia oikein?

Kaksi viikkoa ennen Thaimaan lomaa Tilly Smith oli koulussa maantiedon tunnilla Surreyn kaupungissa Englannissa. Hänen maantiedon opettajansa Andrew Kearney opetti oppilailleen, miten tsunami syntyy ja kuinka sen voi havaita ennalta. Hän näytti myös opetusvideon vuoden 1946 Havajin tsunamista. Kouluopetuksen ansiosta Tilly oppi, mitkä ovat tsunamin tunnuspiirteet. Hänen mieleensä oli syöpynyt esitys tsunamista. Kun meren pinta alkoi kuhista ja kuplia sekä veden raja etääntyä kauas rannasta, hän osasi tulkita tilanteen vaarallisuuden ja osasi toimia oikein pari viikkoa aiemmin oppimansa perusteella.

Sen sijaan Onge-kansa ei käy koulua. Se on kenties vanhin tunnettu melko samanlaisena säilynyt alkuperäiskansa. He ovat eristäytyneet muusta maailmasta niin paljon kuin mahdollista. Onget ovat eläneet Pikku Andamaanissa kenties jopa 50 000 vuotta. He ovat säilyttäneet vahvan tarinoihin pohjautuvan suullisen kulttuurinsa ja näissä tarinoissa keskeisellä sijalla ovat maanjäristykset ja tsunamit. Heidän maanläheinen kielensä on noin 20 000 vuotta vanhaa ja sen avulla he välittävät sukupolvelta toiselle sen kokemusperäisen tiedon, joka heidän elinympäristössään selviämisen kannalta on tärkeää. Kunkin ongelaisen mieleen on syöpynyt, miten meri ja saaren eläimet käyttäytyvät ennen kuin tsunami iskee.

Sekä modernin yhteiskunnan opetus että vuosituhansia vanhat kulttuuriin kietoutuneet hyödylliset tarinat auttoivat selviämään tsunamista. Ihminen oppii monin tavoin, koska meillä on tehokkaat aivot. Niiden avulla sopeudumme hyvin monenlaisiin ympäristöihin.

Elämässä on joskus tilanteita, jolloin pitää saada vähistä yllykkeistä paljon aikaan. Ja tällaisessa tilanteessa Tilly Smith ja kalastajat olivat. Heidän edessään oli vaikea päätöstilanne, jossa vaihtoehtoja oli kaksi. Yhtäältä he olisivat voineet jatkaa suunnittelemaansa päiväohjelmaa. Toinen vaihtoehto oli pelastautua ja auttaa lähimmäisiä pelastautumaan tsunamilta. He valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon ja tämä päätös pelasti heidän ja läheistensä hengen. Meren outo käytös aktivoi tsunamiin liittyviä esityksiä Tilly Smithin ja kalastajien aivoissa ja aivojen aktivaattorit alkoivat vaikuttaa mielihaluverkostoon (Suomala 2023) ja sitä kautta heidän toimintaansa.

Itsen ja toisten auttaminen

Kenties ensimmäisenä he ajattelivat itseään ja halusivat hakeutua turvaan. Samanaikaisesti tai aavistuksen tämän jälkeen aivojen sosiaaliset verkostot aktivoituivat ja uimarantojen sankareille tuli hätä läheisistä. Halu auttaa lähimmäisiä nousi tärkeäksi tehtäväksi samalla kun tunteiden intensiteetti oli korkea. Tilly ja kalastajat todennäköisesti pelkäsivät ja tunsivat hätää sekä ahdistusta, mutta tunteiden korkea intensiteetti sai heidät kuitenkin toimimaan järkevästi. Tilanteen herätteet aktivoivat heidän aivojensa sopukoihin tallentuneen muistin siitä, miten tsunamin lähestyessä pitää toimia. Herätteitä olivat veden outo kuhina, sen pinnan vaahtoavat kuplat ja veden rajan vetäytyminen selvästi kauemmaksi ulappaa kohden kuin on tavallista. Lisäksi kalastajat aistivat tuulessa oudon tuoksun ja eläinten oudon käyttäytymisen . Tuossa tilanteessa ihmiset kokivat tapahtuman usealla mielen alueella yhtä aikaa kokonaisvaltaisesti. Tämä kaikki kanavoitui järkeväksi päätökseksi.

Tilly Smith ja kalastajat aistivat jotain odottamatonta, mutta pystyivät antamaan tälle odottamattomalle järkevän merkityksen oppimansa tiedon perusteella. Samoin kuka tahansa ihminen voi oppia ja muokata omia kokemuksia niin, että voi soveltaa opittua joustavasti sopivissa tilanteissa.

Lopuksi

Muodollisessa opetuksessa – aina alakoulusta korkeakouluun – on tärkeää huomioida ihmisen kyky oppia monipuolisesti erilaisissa konteksteissa. Kukin oppija tuo muodolliseen opetukseen oman kulttuuritaustansa ja oman elämänsä tilanteiden kokemukset. Parhaimmillaan opetuksessa yhdistyy muodollisen opetuksen sisällöt ja oppijoiden yksilölliset kokemukset. Tällöin ei ole pahitteeksi, jos myös muodollinen opetus jalkautuu niihin yhteiskunnan konteksteihin, joissa oppimista sovelletaan ja jotka ovat tuttuja oppijoiden arkisia epämuodollisia oppimisympäristöjä.

Lähteet

  • Suomala, J. 2023. Ostavat Aivot. Basam Books.
  1. Tilly Smithin ja Ongen tarinat pohjautuvat alla oleviin nettilähteisiin. Tilly Smithin repliikit on käännetty näistä lähteistä. Kalastajien repliikit olen keksinyt itse näiden lähteiden pohjalta:
    https://www.survivalinternational.org/material/67.
    Stone Age cultures survive tsunami waves (nbcnews.com.)
    10 years since Tsunami: Tribes survived disaster, but their languages are doomed-World News , Firstpost.
    Lessons save lives: the story of Tilly Smith – YouTube.
  2. Ongelaiset osaavat hyödyntää luonnon herätteitä monipuolisemmin kuin länsimaiset ihmiset. He muiden muassa osaavat päätellä tuulen tuoksusta ilmojen muutoksia, sanoo ympäristönsuojelija ja lakimies Ashid Roy. Ks. Stone Age cultures survive tsunami waves (nbcnews.com).
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019513

Jaa sivu