OpenLivingLab Days -konferenssin 2025 teema oli “Living Labs for Regenerative Futures: Connecting Local and Global Innovation Ecosystems”. Kansainväliset Living Lab -asiantuntijat, tutkijat, julkishallinnon edustajat, yrittäjät ja innovaattorit kokoontuivat Andorrassa. Nostamme artikkelissamme esiin ajankohtaisia teemoja puheenvuoroista, työpajoista ja keskusteluista.

Andorran pääkaupunki Andorra la Vella sijaitsee laaksossa vuorten välissä. Kuva: Raija Kaljunen

European Network of Living Labs (ENoLL) määrittelee Living Labit käyttäjäkeskeisiksi avoimiksi innovaatioekosysteemeiksi, jotka perustuvat systemaattiseen yhteiskehittämiseen käyttäjien kanssa. Living Labit liittävät tutkimus- ja innovaatioprosessit osaksi todellisia yhteisöjä ja ympäristöjä (European Network of Living Labs 2025). Laureassa toimii useita eri teemoihin keskittyviä Living Labejä kuten Kiertotalous Living Lab, opetusravintola BarLaurea ja Kotoutumisen ja kielenoppimisen Living Lab i4L (Laurea-ammattikorkeakoulu n.d.). Laurea mukaan lukien ENoLL-verkostoon kuuluu noin 200 Living Labia 42 maasta ympäri maailman (European Network of Living Labs 2026a).

OpenLivingLab Days -konferenssissa 30.9.–3.10.2025 järjestäjämaa Andorra esitteli omaa Living Labiaan, joka on maailmankin mittakaavassa poikkeuksellinen: koko maa toimii Living Labina eli elävänä laboratoriona tai innovaatioalustana. Koko maan laajuisen Living Labin mahdollistaa paitsi maan pieni maantieteellinen koko (noin 468 km2), myös sen joustava ja innovaatioita mahdollistava lainsäädäntö. Andorran hallinnossa ketteryys, kokeilukulttuuri ja tiiviit verkostot edesauttavat monialaista ja monitoimijaista yhteiskehittämistä. Esimerkkejä tällaisesta kehittämisestä ovat muun muassa maanlaajuisen toimivan liikkumisen ja liikennejärjestelmän sekä tulvavaroitusjärjestelmän kokeilut ja prosessit.

Monitoimijaisessa kehittämisessä mukana myös luonto ja ympäristö

Innovaatioteorioissa on jo pitkään huomioitu monitoimijaisuuden tärkeys eli se, että innovointiin tarvitaan erilaisten toimijoiden osallistumista ja osaamista. Niin sanottu kolmoiskierre (eng. triple helix) ja neloskierre (eng. quadruple helix) havainnollistavat näitä eri tahoja konkreettisesti: kolmoskierteessä yritykset, julkinen sektori sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut innovoivat yhdessä. Neloskierteessä toimijoihin on sittemmin lisätty kansalaiset, joiden osallistuminen innovointiin on nähty oleelliseksi. (Carayannis & Campbell 2009.)

Jo vuosia innovaatiokeskusteluissa on kuitenkin käytetty myös termiä vitoskierre (eng. quintuple helix), jossa viidentenä tärkeänä toimijatahona on luonto ja ympäristö (Carayannis & Campbell 2010). Kolmos- ja neloskierteen toimijoiden saaminen mukaan erilaisiin innovaatioprosesseihin ja hankkeisiin on kuitenkin yksinkertaisempaa kuin vitoskierteen: käytännössä luonnon tai ympäristön huomioiminen tärkeänä toimijana ei useinkaan toteudu tai jää suunnitelmatasolle.

OpenLivingLab Days 2025 -konferenssissa luonnon ja ympäristön huomioiminen ja kunnioittaminen innovaatiotoiminnassa nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Jo konferenssin avajaistilaisuudessa asia korostui Delicia Govenderin keynote-videopuheenvuorossa, jossa tarkasteltiin alkuperäiskansojen tietojärjestelmien roolia uudistavien tulevaisuuksien rakentamisessa.

Kestävyys on monien hankkeiden keskiössä, mutta siitä huolimatta luonnon aito huomioiminen olennaisena toimijana on hanketyössä usein helpommin sanottu kuin tehty. Käytännön esimerkkejä vitoskierteen toteuttamiseen luonnon osalta tuotiin esiin muun muassa Taedong Leen esityksessä, joka käsitteli tarkemmin kansalaisten roolia ja osallisuutta Living Labeissä. Luontodatan aktiivinen kerääminen ja hyödyntäminen sekä ilmastotieteilijän sisällyttäminen hanketiimiin mainittiin toimivina tapoina toteuttaa vitoskierrettä hankemaailmassa.

Living Labien ja yritysten yhteistyön esteitä ja mahdollisuuksia

Living Lab on harvalle tuttu käsite, ja toiminnan markkinointi eri sidosryhmille kuten yrityksille ei ole aina helppoa. Bridging the gap between Living Labs and companies – towards a stronger collaboration relationship -työpajassa Teemu Santonen Laurea-ammattikorkeakoulusta esitteli Living Lab -asiantuntijoiden ja kirjallisuuden pohjalta koottuja hyötyjä Living Labeistä. Tällaisia arvoa tuottavia toimintoja ovat muun muassa:

• taloudelliset ja prosessihyödyt
• parempi innovointi
• validiteetti ja luotettavuus
• hyödyt käyttäjille ja yhteiskunnalle
• laajemmat yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet
• turvallinen TKI-ympäristö
• lisääntyvät taidot ja kyvykkyydet.

Kuva 1. Laurean yliopettaja Teemu Santonen fasilitoimassa työpajaa, jossa koottiin ideoita Living Labien ja yritysten välisen yhteistyön kasvattamiseen. Kuva: Raija Kaljunen

Alustusten jälkeen työskenneltiin pienryhmissä, joissa osallistujat keskustelivat kokemustensa perusteella merkittävimmistä yritysyhteistyön esteistä, yritysten tarpeista ja Living Labien ratkaisuista niihin. Sen jälkeen ideoitiin markkinointitoimenpiteitä ja ydinviestejä, joilla Living Labien kannattaisi lähestyä yrityksiä.

Keskusteluissa nousi esiin samoja asioita, joita pohditaan käytännössä joka hankkeessa, jossa ammattikorkeakoulun tarjoamia palveluita tarjotaan yrityksille:

• Miten lisäämme yritysten tietoisuutta Living Labeistä (hankkeen palveluista)?
• Mitä houkuttelevaa ja hyödyllistä tarjoamme yrityksille?
• Miten paketoimme palvelumme hyödyn liiketoiminnan näkökulmasta?
• Miten brändäämme Living Lab -toiminnan (hankkeen) palvelut uudella tavalla yrityksille?
• Miten hyödyntää Living Lab -toiminnan laatuleimoja ja sertifikaattia?

Ratkaisuina sekä omassa että muissakin pienryhmissä nousivat esimerkiksi asiakasreferenssien ja onnistuneen Living Lab -yhteistyön jakaminen inspiroivien tarinoiden muodossa. Myös yritysten edustajien testimonial-tyyppiset todistuskertomukset toisivat esiin Living Labien hyötyjä nimenomaan yritysten näkökulmasta. Yritykset eivät myöskään välttämättä tiedä, että Living Labien kautta voi saada tietoa ja monenlaista tukea rahoituksen hakemiseen.

Akateeminen jargon pois, sertifiointi näkyviin

ENoLLilla on perusteellinen sertifiointiprosessi, joka jäseneksi hakevan Living Labin on läpäistävä. Serfitifoinnissa ENoLL arvioi Living Labin maturiteettia, kestävyyttä ja vaikuttavuutta käyttäen harmonisoitua arviointiviitekehystään. ENoLLin myöntämä sertifikaatti takaa, että jokainen Living Lab täyttää järjestön yhteisen laatu- ja luotettavuusperustan. (European Network of Living Labs 2026b.) Tämä ENoLLin ”laatuleima” nähtiin Bridging the gap between Living Labs and companies – towards a stronger collaboration relationship -työpajassa myös markkinoinnin kannalta merkittävänä tekijänä, joka kannattaisi nostaa esiin yrityksille.

Työpajassa nähtiin myös kieli yhtenä tärkeänä tekijänä markkinoinnissa: mitä jos ei käytettäisikään sanaa Living Lab, vaan markkinoitaisiin palveluita ilman akateemista jargonia nostaen esiin yrityksille aidosti arvoa tuottavia palveluita?

Näistä samoista teemoista on keskusteltu tiiviisti myös Laurean ja Metropolia-Ammattikorkeakoulun Kiertotalouden TKI-boosteri -hankkeessa, kun hankkeen yrityspalveluiden markkinointimateriaaleja on hiottu ja tarkennettu palvelupakettien tarkemman suunnittelun edetessä. Työpajan antia on hyödynnetty myös Laurean Living Labien markkinointia pohtivassa sisäisessä työryhmässä, jonka jäseniä artikkelin molemmat kirjoittajat ovat.

Mukaan konferenssista tietoa, ideoita ja verkostoja

Laurean näkökulmasta oli ilahduttavaa huomata, miten kansainvälinen Living Lab -yhteisö tunnistaa ja tunnustaa laurealaisen yhteiskehittämis- ja palvelumuotoiluosaamisen. Laurean pitkäjänteinen työ ENoLL-verkoston pioneerijäsenenä ja Living Labien aktiivisena kehittäjänä tunnetaan. Eri sidosryhmien osallistaminen kehittämiseen, monipuolisten menetelmien hallinta sekä laaja palvelumuotoilun, yhteiskehittämisen ja tulevaisuusajattelun osaaminen tekevät meistä käymiemme keskustelujen perusteella hyvin kiinnostavan yhteistyökumppanin. Asioita, jotka ovat meille arkea ja itsestäänselvyyksiä, voisikin olla hyvä tarkastella ulkopuolisin silmin. Löytyisikö kestävyydestä, Living Lab -osaamisesta ja tulevaisuuden yhteiskehittämisestä Laurealle mahdollisuus profiloitua myös kansainvälisesti?

Kiinnostavien konferenssisessioiden lomassa kävimme lukuisia kiinnostavia keskusteluja. Niistä osa on jo johtanut jatkokeskusteluihin, joissa on jo viritelty uusia hanke- ja muita yhteistyökuvioita.

Kuva 2: Artikkelin kirjoittajat Kaisla Saastamoinen (vas.) ja Raija Kaljunen ovat työskennelleet asiantuntijoina useissa kiertotalouden ja kestävän kehityksen TKI-hankkeissa. OpenLivingLab Days -konferenssissa oli esillä heidän posterinsa Porvoon ilmastokumppanuuden kehittämisestä Co2Jump – Ilmastoloikka kumppanuuteen! -hankkeessa 2023–2025. Kuva: Raija Kaljusen kuva-arkisto

Lähteet

• Carayannis, E. G., & Campbell, D. F. 2009. ’Mode 3’and’Quadruple Helix’: toward a 21st century fractal innovation ecosystem. International journal of technology management, 46(3-4), 201-234.
• Carayannis, E. G., & Campbell, D. F. 2010. Triple Helix, Quadruple Helix and Quintuple Helix and how do knowledge, innovation and the environment relate to each other?: a proposed framework for a trans-disciplinary analysis of sustainable development and social ecology. International Journal of Social Ecology and Sustainable Development (IJSESD), 1(1), 41-69.
• European Network of Living Labs 2025. Living Labs. Viitattu 11.12.2025.
• European Network of Living Labs 2026a. Our Network. Viitattu 17.2.2026.
• European Network of Living Labs 2026b. ENoLL Labelling and Certification. Viitattu 17.2.2026.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. n.d. Laurea Living Labs. Viitattu 13.3.2026.