Väestön vähäinen liikkuminen vaikuttaa merkittävästi kansanterveyteen ja kansantalouteen. Liikkumattomuutta taklatakseen Suomen hallitus on lanseerannut Suomi liikkeelle -ohjelman edistääkseen kansalaisten liikunnallista elämäntapaa. Suomen Palloliitto ja Laurea-ammattikorkeakoulu saivat ohjelman innovaatiorahoituksesta ”Matalan kynnyksen Kuntofutis-toimintamallin käynnistämiseen Suomen työikäisille” hankerahoituksen. Hankkeen tavoitteena on käynnistää 25 seurassa ympäri Suomen vähintään 50 työikäisten kuntojalkapallotoimintaryhmää.

Suomalaiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan istuen paikoillaan tai makuulla. Työikäisille aikuisille reipasta tai rasittavaa liikkumista kertyy alle tunti päivässä, joista suurin osa muodostuu alle viiden minuutin kestävistä jaksoista. Päivittäisiä askeleita työikäisillä on keskimäärin 7 247. (Husu, Tokola, Vähä-Ypyä, Vasankari 2022.) Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustukset liikkumisen lisäämiseksi. Ohjelman tavoitteena on tukea uusia ja monistettavia kokeilu- ja innovaatiohankkeita, joiden tavoitteena on lisätä väestön liikkumista. (OKM 2024.)

Suomen Palloliiton ja Laurean kokeilu- ja innovaatiohanke tavoittelee Tanskassa kehitetyn ”Football fitness” -konseptin juurruttamista suomalaiseen jalkapalloseurojen arkeen. Hankkeen tavoitteena on konseptoida, testata ja kehittää suomalaiseen seuratoimintaan soveltuva kuntojalkapallotoimintamalli. Ajatuksena on tarjota työikäiselle väestölle kautta maan sosiaalinen, terveellinen ja hauska tapa liikkua yhdessä muiden kanssa.

Kuntojalkapalloilu väestön liikkumisen edistäjänä

Kuntojalkapalloilulla tarkoitetaan ohjattua ei-kilpailullista jalkapallotoimintaa, jonka keskiössä ovat pienpelit. Pienpeleillä tarkoitetaan esimerkiksi 3vs3, 4vs4 pienehköllä kentällä pelattavia pelejä. Itse pelaamisen lisäksi toiminnassa tärkeintä on sen hauskuus ja sosiaalisuus. Pelaamisen sääntöjä voidaan muokata osallistujille sopiviksi, joten kuntojalkapalloilu sopii kaiken ikäisille sukupuoleen tai taitotasoon katsomatta. (Turunen 2024.)

Tanskalaisten toiminta ja tutkimukset kuntojalkapalloilun parissa alkoivat 2000-luvun alussa. Ensimmäiset pelaajat tutkimuksen kohteena olivat veteraanipelaajia, kodittomia pelaajia sekä tietotekniikan parissa työskenteleviä henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa jalkapallotaustaa. Vuodesta 2010 eteenpäin tutkimustoiminta aiheen parissa on laajentunut moniin eri kohderyhmiin. Tänä päivänä kuntojalkapalloilusta on julkaistu jo yli 150 tieteellistä tutkimusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuntojalkapalloharjoittelu on intensiivistä, kestävyys-, voima- ja intervallityyppistä harjoittelua. Riittäviin fysiologisiin vaikutuksiin päästään, kun harjoitellaan kaksi kertaa viikossa tunnin ajan kerrallaan. (Krustrup & Krustrup 2018.)

Oja ym. (2015) totesivat, että kuntojalkapalloilun tutkittuja vaikutuksia ovat muun muassa kestävyyskunnon kohentuminen, sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan parantuminen, painonhallinnan apu, lihasvoiman kasvu ja positiiviset vaikutukset tasapainoon. He muistuttavat, että tällaisilla fysiologisilla vaikutuksilla voidaan vähentää sydänperäistä ja yleistä kuolleisuutta. Tutkimustiedon mukaan joukkueurheilun harrastaminen liittyy johdonmukaisesti hyvään sosiaaliseen ja psyykkiseen terveyteen, joukkuelajista riippumatta (Andersen, Ottesen, Thing 2018). Ikäihmisillekin kannattaisi tulevaisuuden fyysisen harjoittelun ohjeisiin lisätä pallopelejä, koska ne lisäävät harrastajien sisäistä motivaatiota toiminnan sosiaalisuuden ja hauskuuden kautta ja siten pysyvyyttä aktiviteetin parissa (Pedersen ym. 2016).

Kuntojalkapalloilutoimintaa Suomessa

Vaikka erilaista harrastejalkapalloa Suomessa ja maailmalla on pelattu pitkään, niin tanskalaisen mallin mukaista kuntojalkapalloilua Suomessa on pelattu vasta vuodesta 2019 lähtien. Tällöin pyörähti käytiin Laurean koordinoima ja EU:n Erasmus Sport + -ohjelman rahoittama 6-0!-hanke. Hankkeen kohderyhmänä olivat 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat pelaajat. Hankkeessa oli mukana partnereita Ranskasta, Isosta-Britanniasta, Espanjasta ja Tanskasta.

Suomessa kuntojalkapalloilutoiminnan laajenemisen esteinä on ollut pari merkittävää seikkaa: toiminnasta ei ole ollut saatavilla riittävästi tietoa ja toiminnalle on ollut vaikeaa löytää ohjaajia. Lisäksi seurojen rakenteet tukevat pääosin kilpatoimintaa, on toiminnan taso mikä tahansa, eikä tällaiselle ei-kilpailulliselle harrastetoiminnalle ole seuroissa ollut kunnon toimintamalleja.

Usko kuntojalkapalloilun parissa toimineilla on välillä ollut koetuksella. Mutta ajatus siitä, että kaikki toiminta voidaan rakentaa näyttöön perustuvaan aktiviteettiin, ja että se sopii lähes kaikille, on kannustanut jatkamaan toiminnan juurruttamista. OKM:n rahoittaman hankkeen myötä, toiminta seuratasolla näyttää saaneen vahvan myötätuulen alleen.

Kuntojalkapallohanke toiminnassa

Kuntojalkapallohanke potkaistiin käyntiin syksyllä 2024 ja se jatkuu aina vuoden 2025 loppuun saakka. Hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe käynnistyi syksyllä 2024 ja keväällä 2025 käynnistettiin hankkeen toinen vaihe. Peräti 59 seuraa haki mukaan toimintaan, joista ensimmäiseen vaiheeseen valittiin mukaan 14 seuraa ja kevään käynnistykseen 15 seuraa. Syksyn seuroista yksi joutui jäämään pois hankkeesta ja kaksi seuraa siirsi toiminnan avauksen keväälle.

Hankkeeseen on saatu seuroja mukaan ympäri Suomen. Pohjoisin mukaan lähtenyt seura on Kemistä. Palloliiton arvio on, että tällä hetkellä mukaan on tullut noin 800 uutta kuntojalkapalloilun pelaajaa. Osallistujista arviolta 60-70% on naisia. Tämä vastaa hyvin hankkeen yhteen päätavoitteeseen eli saada työikäisiä naisia mukaan toimintaan.

Käytännön tasolla seurojen toimihenkilöitä on koulutettu kuntojalkapallotoiminnan perusteisiin. Ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin tammikuussa 2025 kansainvälisen ”Football is Medicine” -kongressin yhteydessä Jyväskylässä. Päivän kouluttajana toimi Etelä-Tanskan yliopiston professori, Peter Krustrup, joka lienee tärkein yksittäinen henkilö kuntojalkapalloilun kehittäjänä ja puolestapuhujana. Alkukesästä 2025 järjestetään uusi koulutuspäivä kotimaisten kouluttajien toimesta keväällä aloittaneille seuratoimijoille.

Hankkeessa on tuotettu uusi ohjaajan opas täydentämään olemassa olevia materiaaleja, kuten vaikkapa 6-0!-hankkeessa syntynyttä opasta. Ohjaajien avuksi kerrytetään hankkeessa harjoitepankkia. Laurea on tuottanut kaikille avoimen kahden opintopisteen laajuisen MOOC-kurssin kuntojalkapalloilun perusteista ja toiminnan ohjaamisesta. Kurssin käytyään osallistujan on mahdollista hakea kuntojalkapallo-ohjaajan digitaalinen osaamismerkki, joka sekin luotiin hankkeen puitteissa. Seuroja on tuettu myös markkinointimateriaalein sekä digimarkkinointisparrauksin. Hankkeen määrärahoista on ollut myös mahdollista antaa seuroille toiminnan käynnistämiseen hieman raha– ja varustetukea.

Kuntojalkapallotoiminta on yllättänyt positiivisesti monet mukaan lähteneet seurat. Moni seura on saanut hankeen toimintaan perustetut ryhmät täyteen osallistujista. On selvää, että uudenlainen toiminta monessa seurassa on aiheuttanut alkukäynnistymiseen liittyviä pulmia, mutta niistä on näytetty selvittävän hyvin. Useampi seura on raportoinut, että maksuttomat tutustumiskerrat ovat olleet tärkeitä, etenkin naisten saamiseen mukaan toimintaan.

Kuntojalkapalloilun jatko seuroissa

Matalakynnyksiselle seuratoiminnalle näyttäisi olevan kova tarve ja siksi hanke haluaa synnyttää pysyvää toimintaa seuroihin. Palloliitto on linjannut jatkosta, että se tavoittelee kauden 2028 loppuun mennessä vähintään 150 toimintaryhmää ja yli 7000 aktiivista osallistujaa. Lisäksi tavoitteena on kouluttaa yli 100 uutta ohjaajaa, jotta toiminta ei jää vain harvojen osaajien harteille tai lopahda ohjaajien puutteeseen.

Seuraavassa vaiheessa moni seura haluaisi laajentaa kuntojalkapallotoimintaa iäkkäiden pariin. Se täydentäisi hyvin seurojen toimintaa, koska tämä ikäryhmä pääsee harrastamaan usein sellaisiin aikoihin, jolloin kentillä on tilaa ja ohjaajilla on aikaa. Toisaalta ohjattu kuntojalkapalloilu sopii myös lapsille ja nuorille, joille tällaista toimintaa ei kovin paljon ole tarjolla. Usein ajatellaan, että tällainen harrastetoiminta olisi pois seuran kilpatoiminnalta, mutta tosiasiassa ne tukevat hyvin toisiaan. Nuoret, jotka eivät halua enää osallistua kilpatoimintaan, voisivat silti jäädä mukaan seuran ohjattuun toimintaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Kuntojalkapalloilu voi toimia ensimmäisenä askeleena niille nuorille, jotka myöhemmin innostuvat pelaamaan jalkapalloilua kilpasarjoissa.

Tulevaisuus kuntojalkapallotoiminnassa

Maailmalla kuntojalkapalloilua on hyödynnetty erilaisten sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, sekä tähän liittyvien sydänvaivojen ehkäisyssä on saatu lupaavia tuloksia (Barbosa, Brito, Figueiredo, Seabra, Mendes 2020).

Suomessa ei vielä näin pitkällä kuntojalkapalloilutoiminnassa olla. Jotta tänne päästäisiin, seurojen pitäisi saada tehtyä yhteistyötä muun muassa kuntasektorin ja hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi tulevaisuudessa yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa edistäisi toiminnan laajentamista heidän kohderyhmilleen. Hankkeessa tuotettuja malleja on mahdollista laajentaa myös muihin palloilulajeihin. Maailmalla esimerkiksi käsipalloilua on pelattu samalla tavoin kuin kuntojalkapalloilua (Carneiro ym. 2023).

Jalkapalloilussa ja muissakin palloilulajeissa löytyy paljon potentiaalia liikuttaa tehokkaasti sellaista väestön osaa, joka ei muutoin ole innostunut liikkumisesta tai miettii liikunnan aloittamista. Kuntojalkapalloilussa hauskuus ja sosiaalisuus, jotka vaikuttavat myönteisesti harrastuksen pysyvyyteen, ovat keskiössä. Toiminta sopii kaikenikäisille ja aiempaa kokemusta jalkapalloilusta ei tarvita harrastamiseen. Seurat ovat tulevaisuudessakin avainasemassa toiminnan laaja-alaisessa järjestämisessä.

Lähteet

• Andersen, M.H., Ottesen, L. & Thing L.F. 2018. The social and psychological health outcomes of team sport participation in adults: An integrative review of research. Scand J Public Health 47:8:832-850. https://doi.org/10.1177/1403494818791405
• Barbosa, A., Brito, J., Figueiredo, P., Seabra, A. & Mendes, R. 2020. Football can tackle type 2 diabetes: a systematic review of the health effects of recreational football practice in individuals with prediabetes and type 2 diabetes. Res Sports Med 29:3:303-321. https://doi.org/10.1080/15438627.2020.1777417
• Carneiro, I., Krustrup, P., Castanga, C., Pereira, R., Jørgensen, N.R., Coelho, E. & Póvoas, S. 2023. Bone health, body composition and physical fitness dose-response effects of 16 weeks of recreational team handball for inactive middle-to-older-aged males – A randomised controlled trial. Eur J Sports Sci 23:11:2251-2263. https://doi.org/10.1080/17461391.2023.2222685
• Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018-2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370
• Krustrup, P. & Krustrup, B.R. 2018. Football is medicine: it is time for patients to play! Br J Sports Med 52:1412–1413. https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099377  
• Oja, P., Titze, S., Kokko, S., Kujala, U., Heinonen, A. Kelly, P., Koski, P. & Foster, C.  2015. Health benefits of different sport disciplines for adults: systematic review of observational and intervention studies with meta-analysis. Br J Sports Med 49:434-440. https://doi.org/10.1136/bjsports-2014-093885
• OKM 2024. Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustukset liikkumisen lisäämiseksi. Viitattu 17.5.2025. https://okm.fi/-/suomi-liikkeelle-ohjelman-kokeilu-ja-innovaatioavustukset-liikkumisen-lisaamiseksi
• Pedersen, M. T., Vorup, J., Nistrup, A., Wikman, J. M., Alstrøm, J. M., Melcher, P. S., Pfister G. U. & Bangsbo, J. 2016. Effect of team sports and resistance training on physical function, quality of life, and motivation in older adults. Scand J Med Sci Sports 27:852–864. https://doi.org/10.1111/sms.12823
• Turunen, P. 2024. Kuntojalkapalloilun asiantuntija Mikko Julin: “Kysyntää ei-kilpailulliselle toiminnalle valtavasti”. Viitattu 17.5.2025 https://byyri.com/kuntojalkapalloilun-asiantuntija-mikko-julin-kysyntaa-ei-kilpailulliselle-toiminnalle-valtavasti/