Opetusvideot ovat nousseet keskeiseen rooliin hoitotyön opetuksessa. Laadukkaasti tuotettu video sisältää pedagogisen suunnittelun, ajantasaisen tiedon ja teknisen toteutuksen. Lisäksi videot mahdollistavat oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta ja sopivat erilaisille oppijoille. Tässä artikkelissa kuvaamme, kuinka opetusvideot syntyvät ideasta valmiiksi oppimateriaaliksi, ja mitä kaikkea matkalla tapahtuu kameran linssin takana.

Opetusvideot tukevat kliinisten taitojen oppimista

Videot ovat tällä hetkellä kiinteä, luonnollinen ja olennainen osa opiskelua Laureassa. Ne muodostavat tutkitusti arvokkaan lisän terveysalan koulutukseen. Videoiden käyttö ei ainoastaan tue tiedon omaksumista ja taitojen kehittymistä, vaan myös parantaa kliinisiä taitoja harjoittelevien opiskelijoiden itseluottamusta. (Morgado ym. 2024; Clerkin ym. 2022.) Videot ovat erityisen tehokkaita vaikeasti hahmotettavien toimenpiteiden opetuksessa (Krumm ym. 2022). Kun kliinisten taitojen opetuksessa hyödynnetään opetusvideota perinteisen lähiopetuksen rinnalla, opetuksen laatu paranee. Videoilla onkin tärkeä täydentävä rooli perinteisten opetusmenetelmien tukena. (Flatt ym. 2023.)

Tuotettujen hoitotyön videoiden tulee olla laadukkaita ja perustua näyttöön perustuvaan tietoon, jotta ne tukevat opiskelijan oppimista, vastaavat tavoitteita ja ovat linjassa arvioinnin kanssa. Näin videot auttavat varmistamaan, että tuleva sairaanhoitaja oppii toteuttamaan potilaille turvallista ja näyttöön perustuvaa hoitoa. (Clerkin ym. 2022.)

Videot mahdollistavat opiskelijoille sisällön tarkastelun omaan tahtiin ja materiaalin toistamisen tarpeen mukaan (Krumm ym. 2022). Mahdollisuus tarkastella sisältöä milloin tahansa tukee oppimista sekä kliinisten taitojen harjoittelussa että niiden kertaamisessa (Clerkin ym. 2022). Videoiden etuna on, että niitä voi katsoa niin usein kuin tarpeen, pysäyttää tarvittaessa ja palata helposti kohtiin, jotka vaativat tarkempaa perehtymistä.

Tällä hetkellä saatavilla oleva teknologia mahdollistaa korkealaatuisten videoiden tuottamisen edullisesti ja kohtuullisella ajankäytöllä (Krumm ym. 2022). Älysti-hanke tarjosi mahdollisuuden käyttää aikaa videoiden tekemiseen, ja vaikka aiempaa kokemusta videotuotannosta ei ollut, matka osoittautui innostavaksi ja opettavaiseksi.

Matka käsikirjoituksesta julkaisuun

Laadukkaan opetusvideon tuottaminen sisältää useamman työvaiheen, jotka etenevät osittain päällekkäin (Kuvio 1.). Tässä päätee erinomaisesti sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitteluun kannattaa varata reilusti aikaa ja tehdä suunnitelma huolellisesti. Prosessi alkaa käsikirjoituksesta, johon määritellään opetukselliset tavoitteet. (Krumm 2022; Kuokkanen 2019.) Älysti-hankkeessa tuotetuissa videoissa keskeisenä tavoitteena oli eri hoitotyön toimenpiteisiin liittyvien tietojen ja taitojen oppiminen kohderyhmä huomioiden. Videot suunniteltiin hoitotyön opiskelijoille ja hoitotyöntekijöille. Kohderyhmän analyysissa huomioimme, että osa videon kohderyhmästä katsoo toimenpiteen tekemistä ensimmäistä kertaa ja osa päivittää osaamistaan tai esimerkiksi hyödyntää videota opiskelijoiden ohjauksessa.

Kun selkeä tavoite ja kohderyhmä on määritelty, tehdään tiedonhaku ja etsitään aiheen kannalta uusin näyttöön perustuva tutkimus- ja teoriatieto (Clerkin ym. 2022). Älysti-hankkeessa tuotetuissa videoissa pidimme koko ajan mielessä hoitotyön luonteen, joka pohjautuu tietoperustan luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen. Tiedonhaun jälkeen kirjoitimme käsikirjoituksen, joka sisälsi seuraavat tiedot: videon otsikko, miksi ja milloin toimenpide tehdään, toimenpiteessä tarvittavat välineet, toimenpiteen tekemisen työvaiheineen, kirjaamisen sekä lähteet ja tekijät. Käsikirjoitus sisälsi suunnitelman siitä, miten tuomme taustateoriaa esille, mitä haluamme havainnollistaa ja tarkentaa kuvilla sekä vuorosanat video-osuuksiin.

Videon visuaaliseen suunnitteluun kuuluu videon pituuden määrittely sekä pohdinta, miten videosta saadaan sisällöllisesti kiinnostava ja motivoiva. Käsikirjoituksessa huomioidaan selkeä aloitus, opetuksen kannalta tärkein keskikohta ja lopetus. Kuvausvälineiden valinnalla on myös tärkeä merkitys videon lopputulokseen. (Krumm 2022; Kuokkanen 2019.) Märittelimme videoiden maksimipituudeksi kuusi minuuttia. Osa toimenpiteistä oli monimutkaisempia ja vaati useamman työvaiheen, jolloin hyväksyimme videoihin yhdeksän minuutin maksimipituuden. Katsojien kiinnostusta ja motivaatiota lisää autenttinen ympäristö sekä oikeat potilaat (Fukuta & Morgan). Todentuntuisen ympäristön saimme järjestettyä simulaatioluokissa tai terveysasemalla. Oikeat potilaat ja hoitajat valitsimme aina näyttelijöiden ja harjoitusnukkejen sijaan, kun toimenpide sen mahdollisti. Kuvausvälineeksi valitsimme HMT1-puheohjattavan älykameran, jolla saimme kuvattua materiaalia tekijän näkökulmasta, ja toimenpiteen tekijä pystyi työskentelemään kädet vapaana (Kuva 1.). Hyödynsimme myös GoPro MAX 360-kameraa, jolla saimme laajemman näkymän kuvattavasta kohteesta (Kuva 2.). Kuvituskuvia eri välineistä ja työvaiheista otimme iPhone -puhelimilla.

Kun käsikirjoitus on valmis, järjestetään videon kuvauspäivä. Videolle rekrytoidaan tarvittavat näyttelijät, potilaat ja hoitajat, joiden kanssa allekirjoitetaan mediasopimukset. (Krumm 2022.) Kuvauspäivään varattiin sopiva kuvaustila, tarvittava rekvisiitta, kamerat, kameratelineet ja valot.

Videon kuvauspäivään sisältyi paljon erilaista työtä itse kuvaamisen lisäksi. Erilaisia työvaiheita oli muun muassa kameroiden sijoittelu, näyttelijöiden ohjaaminen, valaistuksen testaaminen ja kuvituskuvien ottaminen. Käsikirjoituksen ääneen lukeminen auttoi näyttelijöiden ohjauksessa ja samalla pidettiin silmällä jo editointivaihetta (Kuva 3.). Ääneen lukemisella varmistettiin myös videon sisällöllinen oikeellisuus ja toimenpiteen sujuva eteneminen. Toimenpiteet kuvattiin useammalla kameralla eri näkökulmista ja eri etäisyyksillä, jotta saimme editointiin riittävän monipuolista materiaalia. Hyvin laadittu käsikirjoitus osoittautui kuvauspäivänä erinomaiseksi tueksi.

Ennen editointipäivää nauhoitimme ääniraidat, etsimme sopivan taustamusiikin, teimme videon diat ja muun kuvamateriaalin valmiiksi. Lisäsimme tiedot ääniraidoista käsikirjoitukseen editointia varten. Editointiin saimme koulutusta muutaman tunnin verran, koska aikaisempaa kokemusta ei ollut. Käytimme editoinnissa Adobe Premiere Pro -ohjelmaa, joka soveltuu vaativampaankin editointiin (Kuva 4.).

Ennen julkaisua videosta kerätään palautetta (Krumm 2022). Editoinnin jälkeen pyysimme kollegoilta palautetta, jonka jälkeen videot viimeisteltiin. Valmiit videot julkaistiin Älysti-hankkeen YouTube-kanavalla ja niihin lisättiin suomenkieliset tekstitykset. Tämän jälkeen videot pilotoitiin opetuksessa sekä hoitotyöntekijöiden koulutuksessa ja niistä kerättiin palautetta. Palautetta saatiin sairaanhoitajaopiskelijoilta ja hoitotyöntekijöiltä yhteensä 422 kappaletta. Palautteiden jälkeen videot viimeisteltiin ja tekstitettiin ruotsin- ja englannin kielelle. Tekstitykset käänsimme ensin konekäännöksenä, jonka jälkeen kääntäjä tarkisti ja korjasi kaikki tekstitykset.

Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuotettiin 22 videota. Kaikki videot ovat saatavilla hankkeen YouTube-kanavalla. Niitä on katsottu tällä hetkellä lähes 50 000 kertaa. Lisäksi videot julkaistaan Duodecimin hoitotyön tietokannassa syksyllä 2025.

Videot löytyvät YouTubesta – klikkaa ja katso! ÄLYSTI – YouTube

Lähteet

• Clerkin, R., Patton, D., Moore, Z., Nugent, L., Avsar, P. & O’Connor, T. 2022. What is the impact of video as a teaching method on achieving psychomotor skills in nursing? A systematic review and meta-analysis. Nurse Educ Today 161 (3), 764-772.
• Flatt, E., Brewer, P., Racy, M., Mushtaq, F., Ashworth, R., Ali, F. & Tomlinson, J. 2023. Can educational video resources improve learning when used to augment traditional teaching of clinical examination? A randomized control trial of novice medical students. BMC Med Educ 23 (1).
• Fukuta, J. & Morgan, J. 2018. First- person perspective video to enhance simulation. The clinical teacher 15, 231–235. 
• Krumm, I.R., Miles, M.C., Clay, A., Carlos Ii, W.G. & Adamson, R. 2022. Making Effective Educational Videos for Clinical Teaching. Chest 161 (3), 764-772.
• Kuokkanen, A. 2019. Vaikuttava opetusvideo: tee se näin. Viitattu 30.5.2025. https://www.mediamaisteri.com/blog/kuinka-tehda-vaikuttavia-opetusvideoita
• Morgado, M., Botelho, J., Machado, V.  Mendes, J.J., Adesope, O. & Proença, L. 2024. Video-based approaches in health education: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 14 (23651).