Suomalaisten turvallisuutta haastavat monet tekijät, joihin varaudutaan eri tasoilla yhteiskunnassa. Tässä tekstissä tarkastellaan paikallista eli kyläyhteisöjen näkökulmaa, sillä yhteisöllinen varautuminen ja kansalaistoiminta ovat tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kylissä voidaan varautua turvallisuuden näkökulmasta niin normaalioloihin, lyhytkestoisiin tai pidempiaikaisiin häiriöihin tai kriiseihin sekä poikkeusoloihin.
Kuva: rawpixel.com / Freepik
Suomen Kylät ry:n valtakunnallisen Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlajan mukaan kylien varautuminen ja turvallisuustyö on käytännössä suunnittelua, koulutusta ja harjoituksia, investointeja, tiedonkulun varmistamista, yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä ja yhteistyötä (Pihlaja 2025). Nämä kaikki kuusi kohtaa pyritään huomioimaan Kanta-Hämeen alueella käynnissä olevassa Kyläturvahankkeessa, jossa luodaan pilottikyläalueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa asukkaita osallistava toimintamalli kyläturvallisuuteen.
Suunnittelu pohjautuu kartoituksiin
Suunnittelu tarkoittaa Kyläturvahankkeessa kylien riski- ja resurssikartoituksien tekemistä, asukkaiden turvallisuuden kokemuksien kartoitusta ja turvallisuussuunnitelmien laadintaa. Riskikartoitus on hankkeessa tuotettu kuva, jonka avulla kylät voivat kartoittaa ja analysoida lähialueensa riskejä ja niiden vaikutuksia kylään ja sen asukkaisiin. Kartoituksessa mietitään esimerkiksi teitä, junarataa ja raskasta liikennettä, vesi- ja viemäriverkostoa, lämmönjakelua, sähköverkkoa, erilaisia rakennuksia, kaivoja ja tietoliikennettä. Riskikartoituksen pohjalta kylällä voidaan miettiä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi joko yksin tai yhdessä muiden toimijoiden, kuten kunnan tai hyvinvointialueen kanssa.
Toinen kylissä toteutettu kartoitus on koskenut kylätaloja. Valtakunnallinen kylätalokartoitus (ks. Suomen kylät ry 2025) oli avoinna kesäkuusta marraskuuhun 2025 ja siinä kerättiin tietoa kylien yhteisöllisistä tiloista, joita voidaan hyödyntää kriisi-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa esimerkiksi kokoontumispaikkoina, infopisteinä tai hätämajoituksena. Kartoitus on osa valtakunnallista Kylävara-hanketta ja sen yleiset tulokset valmistuvat vuoden 2026 alkupuolella, mutta kyläkohtaiset tulokset ovat jo hyödynnettävissä.
Kyläturvahankkeessa mukana olevien pilottikylien asukkaille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin asukkaiden turvallisuutta ja turvallisuuden kokemuksia. Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamaan kyselyyn vastasi kolmen pilottikylän (Hauho, Koijärvi, Länsi-Loppi) alueelta yhteensä 474 henkilöä. Kyselyn tuloksia avaava julkaisu ilmestyy vuoden 2026 alkupuolella.
Kyläturvallisuussuunnitelma on dokumentti, johon sisällytetään muun muassa kylän perustiedot, käytettävissä olevat resurssit ja kylän riskianalyysi sekä yhdessä sovitut toimintakäytännöt ja vastuut. Suunnitelmasta tehdään sekä julkinen että ei-julkinen versio, koska se sisältää muun muassa henkilötietoja. Suunnitelma tukee kyläläisten varautumista ja hätätilanteisiin reagointia, mutta toimii myös keskustelun avauksena kylän turvallisuudesta. Oman kylän turvallisuussuunnittelulla voidaan tunnistaa ja ennakoida paikallisia riskejä sekä laatia järjestelmällinen suunnitelma erilaisten hätätilanteiden varalle. Samalla kylien turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat tuovat tärkeää tietoa myös kuntatasolle. Valtakunnallinen Kylävara-hanke rakentaa parhaillaan Kylävara-konseptia, jonka yhtenä osana on kyläturvallisuussuunnitelman pohja. Konsepti lanseerataan helmikuussa 2026. Tätä konseptia ja siitä löytyvää kyläturvallisuussuunnitelman pohjaa tullaan hyödyntämään myös Kyläturvahankkeessa.
Koulutukset, harjoitukset ja investoinnit käytännön varautumisena
Varautuminen ja turvallisuustyö on yhdessä tehtyjä konkreettisia toimenpiteitä. Kyläturvahankkeessa järjestetään erilaisia huoltovarmuuteen ja varautumiseen sekä hyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia, koulutuksia, teemapäiviä ja harjoituksia. Hyvinvointia tukevia Yhdessä kylillä! -tilaisuuksia on järjestetty syyskuusta 2025 alkaen pilottikylillä yhdessä järjestöjen, yritysten, muiden organisaatioiden ja opiskelijoiden kanssa. Tilaisuuksia järjestetään myös keväällä 2026.
Varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvät koulutukset tulevat pitämään sisällään muun muassa asiaa ilmastoturvallisuudesta, pehmeästä ja kovasta turvallisuudesta, sähkökatkoista sekä paloturvallisuudesta. Nämä koulutukset alkavat keväällä 2026. Toiminnalliset ja informatiiviset turvallisuuden teemapäivät sisältävät sekä infoa että varautumiseen ja häiriötilanteissa toimimiseen liittyviä harjoituksia. Näissä tilaisuuksissa teemoina tulevat olemaan esimerkiksi kyläradioiden toiminta sekä sähkökatkot. Teemapäivät alkavat niin ikään keväällä 2026.
Koulutuksia järjestetään myös muille kuin pilottikylille. Hankkeessa sparrataan turvallisuustyöstä kiinnostuneita kyläyhteisöjä koko maakunnan alueelta. Marraskuussa 2025 käynnistyneen sparrauksen tavoitteena on, että sparraukseen osallistuvat kylät perustavat kyläturvaryhmän (tai nimeävät kyläturvahenkilön), laativat kyläturvallisuussuunnitelman ja innostavat kylänsä asukkaita ja mökkiläisiä omatoimiseen ja yhteisölliseen varautumiseen. Hankkeen tavoitteena on, että pilottikylien lisäksi kyläturvaryhmiä perustetaan muualle maakuntaan yhteensä 10 kappaletta. kyläturvaryhmiä perustetaan muualle maakuntaan (10 kyläturvaryhmää, joille määritelty yhteyshenkilö). Sparraus kestää loppukevääseen 2026 asti ja sisältää neljä sparrauskertaa sekä kylittäin järjestettävät kyläturvallisuusillat.
Investoinnit tarkoittavat tässä hankkeessa Leader-rahoituksia, joiden hakemisessa hanke auttaa kyliä. Näillä rahoituksilla voidaan tukea esimerkiksi kyläradioiden hankkimista kylille. Tähän mennessä hankkeen aikana kylät ovat hakeneet ja saaneet kaksi Leader-rahoitusta kyläradiohankkeilleen (Loppi & Koijärvi).
Sujuvaa tiedonkulkua ja yhteisiä toimintakäytäntöjä
Tiedonkulun varmistaminen, yhteistyö ja yhdessä sovitut toimintakäytännöt tarkoittavat tässä hankkeessa kyläturvaryhmien perustamista, häiriötilanteiden viestintämallin luomista, vuosikellon hyödyntämistä sekä viranomaisten ja kylien välistä Kyläturvallisuuspöytä-toimintaa. Kaikissa kolmessa pilottikylässä perustettiin syksyllä 2024 kyläturvaryhmät, joiden tehtävänä on esimerkiksi edistää omalta osaltaan kylän turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria, laatia ja ylläpitää kyläturvallisuussuunnitelmaa, innostaa kyläläisiä turvallisuustyöhön sekä toimia viranomaisten ja kunnan kumppanina turvallisuusasioissa.
Yhdessä kunnan, hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen viranomaisten kanssa lähdetään pilotoimaan Kyläturvallisuuspöytä-toimintamallia, jonka tarkoitus on selkeyttää komentoketjun osapuolet ja niiden eri tehtävät onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Samalla kylät tunnistavat oman roolinsa turvallisuusketjussa ja ketjun muut toimijat tiedostavat kylien tarpeet, valmiudet ja erityispiirteet. Tapaamisissa myös päivitetään yhteystiedot sekä sovitaan myös mahdollisista yhteisistä harjoituksista. Tarkoituksena on, että kyläturvapöytä kokoontuu vuosittain tai useamminkin. Osana tapaamisia hyödynnetään turvallisuuden vuosikelloa, johon merkitään koko vuoden tapahtumat ja tehtävät sekä niistä vastuussa olevat tahot. Vuosikellon tarkoituksena on ehkäistä turvallisuustyön kasautumista vain tietylle ajanjaksolle ja vain tiettyjen henkilöiden toteuttamana. Pilottikylien ensimmäiset kyläturvallisuuspöytä-tapaamiset järjestetään tammikuussa 2026.
Tiedonkulun varmistaminen tietoliikenneyhteyksien katkoissa on myös osa hanketta ja siihen liittyen tuotetaan häiriötilanteiden viestintämalli yhteistyössä kylien ja viranomaisten kanssa. Tähän liittyy olennaisesti kyläradio, joka on kansalaisten käyttöön tarkoitettu helppokäyttöinen varaviestiverkko niihin tilanteisiin, kun puhelimet ja internet eivät toimi. Kyläradio auttaa kuntia turvaamaan yhteydenpidon ja asukkaiden hyvinvoinnin sekä parhaimmillaan tukee viranomaisia muodostamaan tilannekuvan häiriötilanteissa.
Yhteistyön lopputuloksena kyläturvallisuuden toimintamalli
Häiriötilanteissa apua ei ole aina nopeasti saatavilla, vaan joskus kyläyhteisön on pärjättävä ja selviydyttävä omin voimin. Tätä varten on tärkeää tehdä niin turvallisuus- kuin varautumissuunnitelmia ja käytännön toimenpiteitä. Varautuminen on viisautta, mutta ennen kaikkea se on ihmisten ja olosuhteiden tuntemista sekä luottamukseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintaa.
Kyläyhteisön jäsenten keskinäisen toiminnan lisäksi on tärkeää tunnistaa kylien, viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden yhteistyön paikat, mahdollisuudet ja haasteet sekä rakentaa ja ylläpitää jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Kylätoimijoille onkin tärkeää tarjota tietoa, tukea ja työkaluja kylä- ja paikallistoimijoiden omatoimisen ja pitkäjänteisen turvallisuustyön tueksi.
Toiminnassa korostuu yhteistyön tärkeys – hanketta ei voida toteuttaa ilman jatkuvaa, rakentavaa ja yhteiseen päämääriin suuntaavaa yhdessä tekemistä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö ei ole vain yksi palanen hanketta, se kattaa alleen kaiken tekemisen. Onnistunut yhteistyö mahdollistaa toiminnan jatkumisen ja kehittymisen myös hankkeen päätyttyä.
Kuva 1. Kyläturvahankkeen yhteistyössä toteutetut toiminnot jaettuna suunnitteluun, koulutuksiin ja harjoituksiin, investointeihin sekä tiedonkulun varmistukseen ja yhdessä sovittuihin toimintakäytäntöihin. (Kuva: Anniina Honkonen 2025).
Kyläturvahankkeessa kehitettävät ja pilotoitavat toimenpiteet ja työkalut muodostavat aikanaan kyläturvallisuuden toimintamallin, jossa kuvataan askel askeleelta, miten kylä voi lähteä edistämään omaa turvallisuuttaan ja varautumistaan keskenään sekä yhdessä eri viranomaisten kanssa. Toimintamalli täsmentää kylävara-käsitettä eli kyläyhteisön varautumista ja valmiuksia toimia erilaisissa häiriötilanteissa yksin ja yhdessä viranomaisten kanssa. Toimintamalli tulee jossain määrin huomioimaan aiemmin esitellyt kuusi näkökulmaa: suunnittelun, koulutukset ja harjoitukset, investoinnit sekä tiedonkulun varmistuksen ja yhdessä sovitut toimintakäytänteet. Syksyllä 2026 julkaistava toimintamalli tukee Kanta-Hämeen kylien valmiutta kohdata arjen häiriöitä ja poikkeustilanteita. Samalla se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta kylien asukkaiden keskuudessa. Näin edistetään myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta – yksilö ja yhteisö kerrallaan.
Kirjoittaja toimii Kyläturvahankkeen projektipäällikkönä. 1.9.2024-31.12.2026 käynnissä olevan hankkeen rahoittaa Kanta-Hämeen ELY-keskus (1.1.2026 alkaen Sisä-Suomen elinvoimakeskus). Toteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen Kylät ry. Mukana on kolme pilottikylää eri puolelta Kanta-Hämettä; Länsi-Loppi (Loppi), Koijärvi (Forssa) ja Hauho (Hämeenlinna).
Lähteet
