Kylmään Maahan, Lämpimiin Sydämiin Rakkaudella Laajalahdessa

Teksti | Melahat Tükenmez , Mika Launikari

Yhdenvertaisuus, moninaisuus, osallisuus sekä yhteenkuuluminen ovat läpileikkaavia teemoja eurooppalaisen kymmenen korkeakoulun muodostaman PIONEER-allianssin kehittämistyössä. Tämä PIONEER-allianssin kirjoitustapahtumaan osallistunut teksti konkretisoi hyvin sitä, miten kaikkien ihmisten oikeudenmukainen kohtelu luo edellytykset täyden osallistumisen ja edistymisen varmistamiseksi (yhdenvertaisuus) sekä muistuttaa siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on monenlaisia ihmisiä edustettuina (moninaisuus). Kirjoitus kiinnittää huomiota siihen, että kaikkien ihmisten ajatuksia ja näkökulmia arvostetaan (osallisuus) ja että jokainen voi käyttää täydesti potentiaaliaan, kun eri näkemykset, uskomukset ja arvot integroituvat ja käyvät rakentavaa vuoropuhelua Suomessa (yhteenkuuluvuus).

Kuva: Johannes / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Melis seisoi keittiön ikkunan vieressä ja katsoi ulos lumiseen Laajalahteen. Yö oli tullut hiljaa, ikään kuin maailmankaikkeus olisi pysäyttänyt ajan, ja hänen sydämensä hakkasi epävarmuudesta. Hän veti syvään henkeä, mutta tämä uusi ja outo tunne jäi hänen mieleensä. Hänestä tuntui kuin kylmä ilma olisi tunkeutunut häneen, ja hänen mieleensä ilmestyi vastaamattomia kysymyksiä: Miksi heidät oli tuotu tänne, pois kaikesta tutusta?

Kun Melis perheineen muutti Turkista Suomeen viisi vuotta sitten, hän ei koskaan ajatellut, että elämä voisi olla näin erilaista. Päivät Turkissa olivat täynnä touhua, elämää ja ääniä. Täällä kaikki oli toisin; Laajalahti Espoon laidalla oli kuin hiljainen, luminen uni, joka eristi hänet kaikesta muusta. Vaikka hän tunsi olevansa jumissa, vain voimakkaat tuulet ja lumisateet muistuttivat häntä siitä, että elämä jatkui.

Melis’n aviomies, joka jätti taakseen pitkän ja menestyksekkään akateemisen uran, toi perheensä tähän outoon maailmaan. Hän tunsi olonsa epävarmaksi. Yöt olivat pitkiä ja pimeitä, antaen heille aikaa ajatella; ehkä liikaa. Joka kerta kun 16-vuotias Sezgin yritti niellä kyyneleensä, veitsi juuttui hänen sydämeensä. Hänen 8-vuotias veljensä Kerim kaipasi ystäviään Turkissa, ja koulunkäynti oli hänelle erityisen vaikeaa. Yksinäisyys painoi hänen sydäntään raskaasti, ja hän istui usein koulun pihalla katsomassa muiden lasten leikkimistä. Kieli, joka kiertää hänen ympärillään, vaikutti nyt kaukaiselta, kuin kaiku.

Eräänä yönä Melis päätti, että heidän oli löydettävä tapa muodostaa yhteys tähän uuteen elämään. Hän alkoi järjestää tapahtumia perheelle. He alkoivat tutkia yhdessä ympäristöä: leikkikenttiä, järvenrantaa ja paikallisia tapahtumia. Hän liittyi maahanmuuttajaperheiden tukiryhmään, jossa hän tapasi muita äitejä, jotka kamppailevat samojen haasteiden kanssa. Toivo nousi esiin keskusteluista heidän kanssaan, ja Melis tajusi, ettei hän ollut yksin.

Melis katsoi keittiön ikkunasta ulos ja näki, kuinka 15-numeroisen pikaratikka kulki rauhallisesti lumisten katujen yli. Se tuntui kuin viestinä kaupungista, joka oli täynnä mahdollisuuksia. Pikaratikka kuljetti ihmisiä kohti uusia unelmia ja seikkailuja, ja Melis tunsi, että se voisi myös kuljettaa heidän perheensä kohti uutta elämää. Uuden pikaratikkalinjan avautuminen oli tuonut mukanaan toivon ja liikkuvuuden tunteen, joka oli aiemmin tuntunut niin kaukaiselta.

Uuden pikaratikkalinjan, joka avattiin hiljattain, oli tarkoitus helpottaa perheiden liikkumista ympäri Espoota. Melis ja lapset ottivat innolla vastaan mahdollisuuden hypätä pikaratikkaan ja matkustaa kaupunkiin. He näkivät uusia paikkoja, kohtasivat uusia ihmisiä ja alkoivat tuntea itsensä enemmän osaksi tätä outoa maata. Sezgin ja Kerim kasvoille nousi hymy, kun he saivat ystäviä pikaratikkamatkojen varrella. Tämä uusi yhteys kaupunkiin loi heille vahvan siteen uuteen elämäänsä.

Lisäksi Laajalahden yhteiskirjasto avasi ovensa juuri tuolloin. Melis oli innoissaan, kun hän kuuli siitä ensimmäistä kertaa. Kaukana tutusta ympäristöstä tämä uusi paikka tuntui olevan kuin kultakimpale heidän keskellään. Hän vei lapset kirjastoon, jossa heidät toivotettiin tervetulleiksi lämpimästi. Kerim löysi heti lastenosaston, jossa hän pääsi sukeltamaan seikkailukirjojen maailmaan. Hakan puolestaan päätti liittyä nuorisoryhmään, jossa he järjestivät musiikkitapahtumia ja muita aktiviteetteja. Kirjasto tuli heidän elämäänsä tärkeäksi yhteydenpidon ja oppimisen paikaksi.

Melis’n aviomies aloitti opintonsa Laurea AMK:ssa, jossa koulutus yhdisti teorian käytäntöön ja loi perustan tulevaisuuden haaveille. Laurea AMK:n tarjoamat mahdollisuudet ja kannustava ympäristö antoivat heille toivoa ja voimaa. Melis, inspiroituneena miehensä opiskelusta, päätti myös hakeutua sosionomiopintoihin, joissa hän voisi syventää osaamistaan ja oppia uusia taitoja. Hänestä tuntui kuin uusi elämä olisi alkamassa, uusi polku avautuisi. Opiskelu Laurea AMK:ssa antoi hänelle voimaa, ja hän päätti, että hänen lastensa oli aika löytää oma paikka.

Lapset alkoivat hiljalleen tottua uuteen ympäristöönsä. Kerim löysi ystävän, joka oli yhtä intohimoinen jalkapallosta. Yhdessä vietetyn tunnin jälkeen nauru alkoi jälleen täyttää Sezgin sydäntä. Hakan puolestaan löysi uuden intohimon musiikista ja liittyi paikalliseen musiikkiryhmään, jossa ystävyyssuhteet syntyivät ja saavutukset rohkaisivat häntä.
Toivon tuli loisti Melis’n sydämessä. Aluksi eksyksissä oleva perhe alkoi hitaasti löytää juuriaan tästä uudesta ja kylmästä maasta. Laajalahden kadut, jotka tuntuivat enemmän vieraalta kuin menneisyyden kaikulta, alkoivat muotoutua kodin kaltaiseksi. Melis’n perheelle avautui uusia mahdollisuuksia, ja heidän siteensä toisiinsa vahvistuivat.
Melis sulki silmänsä ja kuunteli lasten naurua keittiössä. Hänestä tuntui, että tämä uusi elämä, tämä uusi tarina, oli vasta alkamassa. Tulevaisuus oli vielä epävarma, mutta täynnä unelmia ja mahdollisuuksia. Espoon rajalla sijaitsevassa Laajalahdessa oli enemmän kuin he kuvittelivat. Melis oli valmis kohtaamaan kaikki elämän hänelle tuomat vaikeudet ja seikkailut.

Oheinen teksti liittyy eurooppalaisen PIONEER-korkeakouluallianssin syksyllä 2024 järjestämään kirjoitustapahtumaan, jossa allianssiin kuuluvien korkeakoulujen henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä kutsuttiin kirjoittamaan kokemuksistaan, ajatuksistaan ja näkemyksistään PIONEER-korkeakoulujen kampuskaupungeista. Laurea kuuluu PIONEER-allianssiin, ja sen korkeakoulukaupungit ovat Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Porvoo ja Lohja. Alkuperäinen kirjoittajatapahtumailmoitus: https://www.laurea.fi/ajankohtaista/uutiset/lyhyttarinoita-laurean-kampuskaupungeista–pioneer-allianssin-kirjoittajakutsu/.

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501226268

Jaa sivu