Lääkkeettömät menetelmät ovat keskeinen osa nykyaikaista muistisairaiden hoitoa, jossa painotetaan yksilöllistä, kokonaisvaltaista ja ihmislähtöistä lähestymistapaa. Lempeä hoiva -hankkeessa näiden menetelmien käyttöönottoa ja kehittämistä lähestyttiin suunnitelmallisen kokeilun, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen periaattein (PDCA-malli, ks. Honkonen, Hand & Ylikahri 2025). Tässä artikkelissa jaetaan hankkeen kokemuksia ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lääkkeettömiä menetelmiä voidaan integroida hoitotyön arkeen ja työyhteisön kehittämiseen.

Kuva: Pixabay

Suunnitelmallinen lähestymistapa varmistaa vaikuttavat tulokset

Huolellinen suunnittelu on edellytys lääkkeettömien menetelmien vaikuttavalle ja tavoitteelliselle pilotoinnille. Suunnitteluvaiheeseen sisältyy lähtötilanteen kartoitus ja osallistujien motivointi, pilottihoitajien nimeäminen ja perehdyttäminen, asukkaiden valinta pilottiin, menetelmien valinta sekä arviointi- ja dokumentointikäytäntöjen suunnittelu. Hyvin laadittu suunnitelma selkeyttää kehittämisprosessin kulkua ja tukee uusien toimintatapojen juurtumista osaksi hoivayksikön arkea.

• Lempeä hoiva -hankkeessa lähtötilanteen kartoittaminen toteutettiin monimenetelmällisesti, jotta saatiin kattava käsitys henkilöstön osaamisesta ja kehittämistarpeista. Alkukartoitus sisälsi sähköisen kyselyn ja osallistuvan havainnoinnin.

• Esihenkilöille ja henkilöstölle suunnatun sähköisen kyselyn avulla selvitettiin yksikön nykytila ja lääkkeettömien menetelmien käyttökokemukset. Kysely sisälsi itsearviointiosion, jonka pohjalta muodostettiin yhteenveto yksikön vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

• Lisäksi hankkeen toimijat toteuttivat osallistuvaa havainnointia kussakin hoivayksikössä yhden aamuvuoron ajan. Tavoitteena oli käydä keskustella avoimesti henkilöstön kanssa yksikön arjesta ja lääkkeettömien menetelmien käytöstä. Havainnoinnin tukena käytettiin Hoitotyön tutkimussäätiön hoitotyön suositusta ”Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä”, mikä auttoi strukturoimaan keskustelua ja havaintoja. Kyselyn ja havainnoinnin tulokset analysoitiin ja dokumentoitiin kirjalliseen yhteenvetoon (ks. Soini, Honkonen, Hand, Ylikahri & Tiilikallio 2024).

Pilotin onnistumisen arvioimiseksi ja tulosten hyödyntämiseksi on tärkeää suunnitella etukäteen vaikutuksien seuranta ja dokumentointi. Arviointi auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät edistävät uuden toimintatavan juurtumista ja mitä haasteita sen käyttöönottoon voi liittyä. Dokumentointi puolestaan varmistaa, että kokeilun opit eivät jää vain yksittäisten hoitajien kokemuksiksi, vaan niitä voidaan hyödyntää laajemmin työyhteisössä. Arvioinnissa huomioidaan ensisijaisesti asukkaan hyvinvoinnin ja arjensujuvuuden muutokset. Lisäksi henkilöstön ja omaisten kokemukset tarjoavat arvokasta tietoa menetelmien toimivuudesta.

• Lempeä hoiva -hankkeessa laadittiin lyhyt lomake, johon pilottihoitajien toivottiin raportoivan vähintään kerran viikossa lääkkeettömien menetelmien kokeilun etenemisestä. Raportoinnissa huomioitiin vaikutukset niin asukkaan, pilottihoitajien, työyhteisön kuin omaistenkin näkökulmasta. Kyselylomake oli helposti saavutettavissa QR-koodin kautta, jolloin hoitajat pystyivät täyttämään sen työpuhelimellaan. Tämä madalsi kynnystä dokumentoida havaintoja ja mahdollisti, että tietoa kertyi järjestelmällisesti, mutta lomakkeen täyttämiseen tuli aktiivisesti kannustaa.

Suunnitelmasta käytäntöön – pilottihoitajat muutoksen mahdollistajina

Lääkkeettömien menetelmien pilotointi kannattaa aloittaa pienin askelin, jotta kokeilu on hallittavissa ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkasti.  Muutoksen onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa ovat pilottihoitajat, jotka toimivat kokeilun edelläkävijöinä, innostavat kollegoitaan ja levittävät uusia toimintamalleja työyhteisöön. On suositeltavaa nimetä yksikköön vähintään kaksi pilottihoitajaa, jotta he voivat tarjota toisilleen vertaistukea ja jakaa kokemuksia. Näin varmistetaan kokeilun jatkuvuus ja tuki käytännön työssä. Pilottihoitajien valinnassa korostuu sisäinen motivaatio, mutta kiinnostusta voi myös herätellä yhteisen ymmärryksen ja selkeiden tavoitteiden avulla.

• Lempeä hoiva -hankkeessa uuden toimintamallin käyttöönotto käynnistettiin yhteisöllisellä aloitustilaisuudella (ks. Hand ym. 2024), johon kutsuttiin mukaan hoivakodin henkilöstö, asukkaat ja heidän läheisensä. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lääkkeettömistä menetelmistä, herättää innostusta ja luoda yhteinen ymmärrys niiden mahdollisuuksista. Innostava aloitus loi myönteisen ilmapiirin, joka edisti muutoksen omaksumista ja sai henkilöstön sitoutumaan kehittämiseen.

• Jokaisessa yksikössä oli vähintään kaksi pilottihoitajaa, jotta he pystyivät tukemaan toisiaan ja jakamaan kokemuksia. Esihenkilön rooli oli keskeinen kokeilun onnistumisessa – hänen osoittamansa kiinnostus ja arvostus pilottihoitajia kohtaan lisäsi motivaatiota ja sitoutumista. Pilottihoitajille järjestettiin myös vertaistukitunteja verkossa. Tapaamisten tavoitteena oli onnistumisten jakaminen ja motivoituminen jatkamaan kokeiluja.

Pilottihoitajien osaaminen varmistaa onnistuneen kokeilun

Onnistunut pilotointi edellyttää, että pilottihoitajilla on riittävä osaaminen lääkkeettömien menetelmien käytöstä. Lääkkeettömien menetelmien käyttöä tukevat hoitotyön suositukset sekä näyttöön perustuva tieto ja työkalut, joita voidaan hyödyntää hoitotyön arjessa. Pilottihoitajille suositellaan järjestettäväksi vähintään yksi työpaja, jossa syvennytään menetelmien käyttöön, motivoidutaan kokeiluun ja pohditaan yhdessä onnistumisen edellytyksiä. Pilottihoitajat valitsevat kukin yhden asukkaan, jonka arkeen ja hyvinvointiin toivotaan positiivista muutosta.

• Lempeä hoiva -hankkeessa pilottihoitajiksi ilmoittautuminen oli vapaaehtoista, mikä varmisti osallistujien sisäisen motivaation. Onnistuneiden aloitustilaisuuksien myötä kiinnostus hanketta kohtaan oli suurta, ja vapaaehtoisia löytyi ilman erillistä houkuttelua.

• Pilottihoitajille järjestettiin työpaja, jonka tavoitteena oli vahvistaa heidän asiantuntijuuttaan ja lisätä ymmärrystä lääkkeettömien menetelmien merkityksestä. Työpajassa käytiin läpi lääkkeettömien menetelmien ja viriketoiminnan välinen ero: lääkkeettömät menetelmät perustuvat näyttöön ja niillä on aina selkeä hoitotyöhön liittyvä tavoite. Lisäksi kannustava palaute jo käytössä olevista menetelmistä lisäsi osallistujien motivaatiota ja vahvisti heidän ammatillista itsetuntoaan.

• Työpajassa jokainen hoitaja analysoi asukkaan päivittäistä elämää ja tunnisti ne hetket, joissa tarve lääkkeettömälle interventiolle oli suurin. Tämän pohjalta määriteltiin tarkempi muutostarve, asetettiin selkeä tavoite ja valittiin 1–2 lääkkeetöntä menetelmää, joiden arvioitiin sopivan tilanteeseen parhaiten. Pilotissa päätettiin, että kukin pilottihoitaja kokeilee valittua lääkkeetöntä menetelmää aluksi kuukauden ajan. Menetelmien vaikutuksia arvioitiin monesta näkökulmasta: asukkaiden, pilottihoitajien, työyhteisön, johdon ja omaisten. Yhteensä kokeiluja jatkettiin puolen vuoden ajan. Kokeilun aikana havaittiin, että pilottihoitajien osaamista oli tarpeen vahvistaa, joten hankkeessa järjestettiin webinaareja eri teemoista. Lisäksi mahdollistettiin vertaistuki.

Toimintamallien vakiinnuttaminen ja jatkuva kehittäminen

Pilotointivaiheen päätteeksi on tärkeää tehdä systemaattiset johtopäätökset ja määritellä seuraavat askeleet. Arvioinnissa keskeistä on tarkastella, saavutettiinko asetetut tavoitteet, mitä opittiin prosessin aikana ja edellyttävätkö menetelmät vielä hienosäätöä ennen laajamittaista käyttöönottoa.

Pilottiin osallistuneet hoitajat voivat toimia mentorina kollegoilleen, edistäen uusien toimintamallien leviämistä. Menetelmien pysyvän käyttöönoton kannalta oleellista on selkeä perehdytys sekä vahva johdon ja esihenkilöiden tuki, jotta toimintatavat juurtuvat osaksi arkea.

• Lempeä hoiva -hankkeessa pilotin päättyessä järjestettiin arviointikeskustelut, joihin kutsuttiin sekä pilottihoitajat että esihenkilöt. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa kokeilun onnistumistekijöitä, haasteita ja niiden ratkaisuja sekä menetelmien vaikutuksia asukkaisiin, hoitajiin ja työyhteisöön. Lisäksi arvioitiin omaisten palautetta ja tunnistettiin erityisen toimiviksi osoittautuneet menetelmät.

• Näiden keskustelujen pohjalta päätettiin lääkkeettömien menetelmien käytön jatkamisesta ja vakiinnuttamisesta osaksi hoitoyksiköiden toimintaa. Näin varmistettiin, että kokeilun tuomat hyödyt eivät jääneet hetkellisiksi, vaan niistä tuli pysyvä ja systemaattinen osa asukkaiden hyvinvointia edistävää hoitotyötä.

• Lempeä hoiva -hankkeessa pilottihoitajat havaitsivat jo kokeilun alkuvaiheessa myönteisiä vaikutuksia lääkkeettömien menetelmien käytössä. Pilottihoitajat kertoivat, että aamutoimiin liittyvä levottomuus väheni merkittävästi, kun tilanne rauhoitettiin tietoisesti, asukas kohdattiin arvostavasti ja häntä kannustettiin osallistumaan. Näillä menetelmillä ei ainoastaan parannettu asukkaiden hyvinvointia, vaan myös hoitajat kokivat kiireen tunteen vähenevän ja työn mielekkyyden lisääntyvän. Tämä korostaa lääkkeettömien menetelmien laaja-alaisia hyötyjä sekä asukkaiden että hoitohenkilökunnan näkökulmasta.

Yhteenveto

Lempeä hoiva -hankkeen kokemukset osoittavat, että lääkkeettömät menetelmät voivat merkittävästi parantaa muistisairaiden asukkaiden hyvinvointia sekä tukea hoitajien työssä jaksamista. Hankkeen lähestymistapa perustui suunnitelmalliseen kokeiluun, jossa korostuivat huolellinen valmistelu, henkilöstön osallistaminen ja menetelmien vaikuttavuuden arviointi.

Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä olivat pilottihoitajien rooli muutoksen eteenpäin viemisessä, johdon tuki sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen. Yhteisöllinen työskentelytapa ja osallistavat menetelmät lisäsivät henkilöstön sitoutumista sekä rohkaisivat hyödyntämään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Jatkossa on tärkeää vakiinnuttaa lääkkeettömät menetelmät osaksi hoivayksiköiden arkea ja varmistaa niiden juurtuminen pitkäjänteisen kehittämisen avulla. Lempeä hoiva -hankkeen kokemukset osoittavat, että tavoitteellinen ja systemaattinen kehittämisprosessi voi edistää muutosta ja parantaa hoidon laatua.

Artikkeli on kirjoitettu osana Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hanketta (9/2023–6/2025), jota rahoittaa Uudenmaan liitto. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on lisätä lääkkeettömien menetelmien osaamista ja tukea niiden käyttöönottoa ja käyttöä muistisairaiden hoitotyössä. Hankkeessa on ollut mukana neljä uusimaalaista hoivakotia.

Lähteet

• Hand, C., Honkonen, A., Immonen, M., Kauranen, J., Soini, S., Tiilikallio, P. & Ylikahri, K. 2024. Yhteisöllisyyttä, luovuutta ja avoimuutta – Yhteinen alku lempeään hoivaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun Geroblogi. Viitattu 24.3.2025.
• Honkonen, A., Hand, C. & Ylikahri, K. 2025. Lääkkeettömät menetelmät hoivatyössä – miten onnistunut käyttöönotto toteutetaan? TULOSSA
• Soini, S., Honkonen, A., Hand, C., Ylikahri, K. & Tiilikallio, P. 2024. Lääkkeettömien menetelmien käyttö osana asukaslähtöistä toimintaa hoivakodeissa. Gerontologia. Vol 38, nro 4. Viitattu 24.3.2025.