Laadunhallinta on osa ennakoivaa tulosohjausta ja -johtamista, toiminnan ja talouden prosesseja, hankkeita sekä päivittäisen toiminnan toteuttamista. Laadunhallinnan tavoitteena on tukea korkeakoulun tahtotilan ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Korkeakouluyhteisön laadunhallinnan perusta on toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävässä laatujärjestelmässä. (Laurean laatukäsikirja 2020, 5) Laatujärjestelmä on siten merkittävä tuki korkeakoulun monimuotoisen toiminnan johtamiselle.
Laadunhallintaa on toki tehty korkeakouluissa aina, mutta viime vuosikymmenellä suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät ovat kehittyneet merkittävästi, kun niitä on säännöllisesti myös auditoitu. Auditoinnit toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), joka on itsenäinen viranomainen vastaten opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista Suomessa. Auditoinnit eivät ole pelkästään tukeneet korkeakouluja laatujärjestelmien kehittämisessä vaan myös auditointiryhmien antama muu palaute on ollut merkittävä tuki korkeakoulun johtamiselle tunnistettaessa niin tarpeellisia kehityskohteita kuin korkeakoulun vahvuuksia. Erityisen arvokasta on, että auditoinnit ovat säännöllisiä ja uusitaan aina kuuden vuoden välein. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä korkeakoulujen kolmas auditointikierros (2018-2024), jossa auditoinnin kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman. Korkeakoulujen laatuleimojen voimassaoloajat ovat nähtävissä Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.
Korkeakoulun laatujärjestelmällä tarkoitetaan korkeakoulussamme laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kokonaisuutta. Laatujärjestelmä pohjaa jatkuvan kehittämisen kehämalliin: Plan – Do – Check – Act (PDCA). Plan muodostuu toiminnan suunnittelun lähtökohdista ja toiminnalle asetetuista tavoitteista. Do sisältää keskeiset toiminnot, prosessit ja niihin liittyvät ohjeistukset. Check on toiminnan seurantaa ja arviointia määriteltyjen mittareiden ja muiden arviointi- ja palautemenetelmien avulla. Act on mittaritulostiedon sekä arviointi- ja palautetiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämiseksi. (Laurean laatukäsikirja 2020, 5) Jatkuvan kehittämisen kehämalli, kun kaikki korkeakouluyhteisössä sen sisäistävät, tukee jo itsessään korkeakoulun pitkäjänteistä johtamista ohjatessaan yhteisöä toiminnan kehittämisessä organisaation eri osissa ja tasoilla. Se on toimiva malli myös yksilötasolla itsensä johtamisessa. Voisi todeta, että laatujärjestelmä ei vain toimi korkeakoulun johtamisen tukena vaan se on pikemminkin olennainen osa sitä.
Lähteet:
