SERkut-hankkeen webinaarissa tutustuttiin sähkö- ja elektroniikkalaitteen kiertotalouden yritysesimerkkinä Inregon toimintaan. Lisäksi webinaarissa äänestettiin osallistujien kesken, mitkä heistä olivat suurimpia Sähkö ja elektroniikkaromun (SER) -kiertotalouteen liittyviä haasteita. Tunnistettuihin haasteisiin on havahduttu ja pyritty kehittämään niihin ratkaisuja.
Kuva: analogicus / Pixabay
SERkut – Sähkö- ja EletroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hankkeen Kiertotalous yrityksen arjessa – webinaarisarjassa syksyllä 2024 pureuduttiin elektroniikan kiertotalouden haasteisiin, mahdollisuuksiin ja hyviin käytäntöihin pk-yritysten näkökulmasta. Ensimmäisessä webinaarissa 16.10. avainasiakaspäällikkö Kristiina Uimonen Inregosta kertoi, miten heidän yrityksessään on lähdetty miettimään kiertotalouden ratkaisuja. Inrego on käytettyjä IT-laitteita myyvä yritys, jonka missio on vähentää IT-laitteiden ympäristövaikutuksia. Inregon toiminta sisältää vanhojen laitteiden vastaanottoa, tietojen poiston, testauksen, kunnostuksen ja eteenpäin myynnin. (Inrego 2025 b)
Suomessa kerättiin asukasta kohden 14,68 kg sähkö- ja elektroniikkaromua per asukas vuonna 2021, joka on EU-tasolla hyvä tulos. Silti noin puolet sähkö- ja elektroniikkaromusta jää edelleen keräämättä. (Motiva 2024) Pöytälaatikkoon jääneet ja väärin kierrätetyt laitteet ovat ympäristöongelma. Vähäiset materiaalivirrat ovat haaste myös uudelleenkäytön kannattavuudelle. Webinaarin osallistavassa osuudessa käytiin keskustelua aiheesta. Lisäksi kerättiin osallistujien näkökulmia merkittävimmistä syistä sille, miksi laitteet eivät päädy kiertoon. Analysoimme tässä artikkelissa keskustelun tuloksia.
Huoli tietoturvasta ja oman datan menettämisestä korostuivat haasteissa
Webinaariin osallistuvia (n=28) pyydettiin äänestämään valmiista vaihtoehdoista syitä, miksi vanhat laitteet eivät päädy kiertoon. Vaihtoehdot oli poimittu SERkut-hankkeelle tehdystä Motivan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalouden selvityksestä (2024) sekä hankkeessa tehdyn muun selvitystyön pohjalta.
Merkittävimmiksi syiksi siihen, miksi vanhat laitteet jäävät pölyttymään pöytälaatikkoon webinaarin osallistujat äänestivät huolen tietoturvasta (n=7), tiedon siirron ja varmuuskopioinnin koetun vaivalloisuutta (n=7) sekä sen, ettei SER-kierron tärkeyttä, esim. SER-materiaalien ympäristövaikutuksia ymmärretä riittävän hyvin (n=6). Myös kiertoon viemisen koettu vaivalloisuus (n=5) ja epätietoisuus poistettavan laitteen arvosta (n=4) nähtiin tärkeinä syinä. Kaikki tulokset on esitetty kuvassa 1. (SERkut-hanke 2024)
Kuva 1. Webinaariosallistujien näkemyksiä merkittävimmistä syistä sille, etteivät laitteet päädy kiertoon.
Webinaarissa saadut vastaukset ovat linjassa muiden selvitysten kanssa. Esimerkiksi Traficomin (2020) kuluttajatutkimuksessa selvisi, että moni jättää laitteet pöytälaatikkoon tietoturvahuolien, nostalgian ja esimerkiksi laitteissa olevien kuvien ja muiden tärkeiden tiedostojen takia. Samoin laitteiden kierrättämiseen liittyvä tiedon puute: esimerkiksi tieto lähimmän kierrätyspisteen sijainnista ja saamattomuus estivät laitteiden kiertoon viemistä. Traficomin selvityksen mukaan tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista tarvittaisiin erityisesti ostopäätöksiä tehdessä.
Ratkaisuja keräysasteen parantamiseen
Keinoina laitteiden kierrätysasteen nostamiseksi näyttäisi olevan itse kierrätysprosessin helpottaminen ja läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisääminen erityisesti tietoturvakysymyksissä. Näihin onkin alettu kehittämään ratkaisuja, joista osa on jäänyt käyttöön. Esittelemme näistä muutamia alla.
Keinona laitteiden helppoon ja tietoturvalliseen kierrättämiseen on Suomessa saatavilla SEIFFI-palvelu, joka on SER-kierrätyksen, Kuusakosken, Inregon ja Postin yhteistyösä tuottama palvelu. Se on suunnattu sekä kuluttajille ja yrityksille pienten laitemäärien kierrätykseen. Maksullinen palvelu mahdollistaa laitteiden kierrättämisen Postin pakettiautomaatin avulla. Tietojen hävittämisestä saa sähköpostiin kuittauksen, mikä voi vähentää tietoturvaan liittyviä huolia. (SEIFFI 2025)
Kiertoon viemisen vaivalloisuutta on helpotettu tarjoamalla kierrätyspisteitä muun asioinnin varrella esimerkiksi kauppakeskuksissa (SER-kierrätys 2025) IT-laitteiden kiertoon viemiseen on yritetty houkutella tarjoamalla alennusta uudesta laitteesta vanhaa vastaan (Toivonen 2025; Gigantti 2025). Second Hand –verkkokauppa Emmyllä ja Inregolla on yhteistyömalli, jossa Emmylle myytäväksi vietävät vaatteet voi muuntaa lahjakortiksi Inregolle (Inrego 2025 a). Tuorein konsepti on suomalaisen Fixablyn järjestelmä, joka arvioi käytetyille puhelimille tai kannettaville hinnan ja mahdollistaa näiden käyttämisen maksuvälineenä verkkokaupassa. Ensimmäisenä uudenlaista maksuvälinettä verkkokaupassaan kokeilee Finlayson (Yle 2025.)
Toimivat ratkaisut eivät riitä – niistä pitää myös tietää
Vaikka hyviä ratkaisuja onkin jo kehitetty, kyselyissä toistuva tarve lisätiedolle ja kokemus kiertoon saattamisen vaikeudesta kertoo, etteivät olemassa olevat ratkaisut ole vielä levinneet yleiseen tietoisuuteen. Hyvät ratkaisut eivät riitä, jos niistä ei ole tarpeeksi tietoa kuluttajilla tai jotkin muut syyt estävät palveluiden käytön.
Emme voi jäädä tuskailemaan, miksi ihmisiä ei riittävästi kiinnosta esimerkiksi käytettyjen laitteiden kiertoon vieminen tai pienemmän hiilijalanjäljen pienentäminen käytetyn laitteen hankkimisella. Sen sijaan pitää selvittää syvemmin syitä sille, miksi palveluita ei käytetä, ja kehittää havaittuihin pullonkauloihin uudenlaisia ratkaisuja.
Yhtenä tunnistettuna pullonkaulana on tiedon kulkeutuminen ihmisille ympäristövaikutuksista ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalouden palveluista. Esimerkiksi ekosysteemisen yhteistyön kautta voitaisiin pyrkiä vastaamaan tähän haasteeseen ja saada yhteistyön avulla parempaa vaikuttavuutta kuin yksittäisillä kampanjoilla. Hankkeen aikaisissa keskusteluissa on havaittu, ettei aina ole täysin selvää, kenen vastuulla kiertotalousymmärryksen lisäämisen kuluttajien keskuudessa tulisi olla.
On myös syytä pohtia sitä, miten vastuullisemmista valinnoista saataisiin mahdollisimman helppoja ja houkuttelevia myös niille, joille esimerkiksi tietoisuus ympäristöhaitoista eivät ole kovin tärkeä toiminnan motivaattori. Jotta kiertotalousastetta saataisiin hyvälle tasolle, suuren enemmistön kuluttajista ja yrityksistä pitäisi noudattaa kiertotalouden toimintamalleja, riippumatta näiden omista arvoista tai kulutuspreferensseistä.
Seuraava tärkeä askel sähkö- ja elektroniikkaromun kiertotaloudessa Suomessa voisi olla keskittyminen olemassa olevien ratkaisujen palvelupolkujen kehittämiseen siten, että ne palvelisivat valtaosaa kuluttajista ja yrityksistä. Lisäksi tärkeää olisi panostaa ratkaisujen vahvempaan jalkauttamiseen ja tiedon lisäämiseen niiden olemassaolosta. Hyväkään ratkaisu ei riitä, jos siitä ei tiedetä ja sillä ei ole käyttäjiä.
Tukea toimivien ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämiseen Kiertotalouskiihdyttämöstä
SERkut-hankkeen Kiertotalouskiihdyttämö tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden tulla kehittämään ratkaisuja esimerkiksi tässä artikkelissa esiin nostettuihin haasteisiin. Kiihdyttämössä on mahdollisuus kehittää jo olemassa olevaa kiertotaloustoimintaa tai täysin uusia ratkaisuja, joille on edelleen kysyntää.
Kiertotalouskiihdyttämössä autetaan tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden parissa ja valjastamaan ne liiketoimintakonsepteiksi. Circular Design – ja perinteiset palvelumuotoilun menetelmät auttavat tarjoavat hyviä työkaluja ongelmien juurisyiden perkaamiseen, ja toimivien ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämiseen ko. haasteisiin. Tavoitteellinen ja fasilitoitu kehitysprosessi on kehitetty erityisesti ICT-SER-yrityksille. Haasteisiin vastaamisen ohella kasvatetaan uusimaalaisten pk-yritysten kiertotalousosaamista sekä tarjotaan heille tietoa, työkaluja sekä valmiuksia kehittää omaa kiertotaloustoimintaansa myös tulevaisuudessa.
Kirjoittajatiedot
Kirjoittajat Sini Maunula (YAMK) ja Heidi Wallin (KTM, TM) toimivat asiantuntijana ja palvelumuotoilijana SERkut – Sähkö- ja elektroniikkaromut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hankkeessa. SERkut on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Forum Virium Helsingin yhteinen hanke, jossa edistetään SER-kiertotaloutta Uudellamaalla yhteistyössä Helsingin kaupungin ja yritysten kanssa. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan Unioni.
Lähteet
