Lapsiperheaika on usein kuormittavaa ja koettelee vanhempien jaksamista monin eri tavoin. Työn ja perheen sovittaminen voi olla haastavaa erityisesti pienten lasten vanhemmille. 2020-luvun alku on tuonut lapsiperheiden arkeen ylimääräistä stressiä maailmanlaajuisen pandemian ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman muodossa. Vanhempien jaksamisen haasteet tulevat näkyväksi erityisesti varhaiskasvatuksen päivittäisessä arjessa, jossa kaivataankin lisää lastensuojeluosaamista. Tässä artikkelissa esitellään Varhaiskasvatus ja lastensuojelu (VALAS) -koulutus, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa ja työvälineitä varhaisen tuen toteuttamiseen.
Kuva: SewcreamStudio / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Varhaiskasvatuksessa kaivataan lastensuojeluosaamista
Varhaiskasvatuksessa kohdataan päivittäin suurin osa Suomen lapsiperheistä. Tilastokeskuksen (2023) mukaan varhaiskasvatukseen osallistui vuonna 2022 yhteensä 234 300 lasta, eli 40 % alle kolmevuotiaista ja 89 % 3–5-vuotiaista lapsista. Alle kolmivuotiaiden osuus varhaiskasvatuksesta kasvoi 4 % ja 3–5-vuotiaiden osuus 3 % edellisvuoteen verrattuna. (Tilastokeskus 2023.)
Vastaavasti 110 269 lapsesta eli 10,2 prosentista lapsia tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023. Ilmoituksen kohteena olevien lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosentilla. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b.) Lapsiperheiden hyvinvointia haastavat jaksaminen, sekä taloudellinen niukkuus (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a).
Lastensuojeluosaamiselle onkin varhaiskasvatuksessa suuri tarve. Koulutuksen aikana eräs osallistuja totesi, että “varhaiskasvatuksessa on todella vähän lastensuojelukoulutusta, sitä tarvitaan koko maahan. Koulutus auttaa tuomaan lastensuojelukäytäntöjä paremmin näkyviin ja lähemmäksi henkilökunnalle”.
Lastensuojelukäytäntöjen suhteen varhaiskasvatuksessa on suuria alueellisia eroja pelkästään kuntien ja kaupunkien sisällä: toisaalla ei ole minkäänlaista kokemusta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, toisaalla taas lastensuojeluilmoitusten tekeminen ja lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö on varhaiskasvatuksen arkea.
Jos varhaiskasvatuksen työntekijöillä herää huoli lapsen olosuhteista tai turvallisuudesta, heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Vaikka lapsi olisi jo lastensuojelun asiakkaana tai lapsesta on aiemmin tehty lastensuojeluilmoitus, tulee uusi ilmoitus tehdä, kun siihen on peruste. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uudelleen niistä tilanteista, joissa mahdollista lastensuojelullista tarvetta havaitaan. Varhaiskasvattaja voi tehdä ilmoituksen myös yhdessä lapsen tai hänen huoltajansa kanssa. (Valvira 2024.)
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvollinen voi kokea vaikeana arvioida onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi. Asiasta voi tarvittaessa konsultoida esimerkiksi lapsen hyvinvointialueen lastensuojelua paljastamatta lapsen henkilöllisyyttä. Yhdenkään lapsen turvallisuus ei saisi vaarantua siksi, että varhaiskasvatuksessa epäröidään ilmoituksen tekemistä tai pohditaan sitä, kenen vastuulla ilmoituksen tekeminen on. Pääsääntöisesti ilmoituksen tekee huolen havainnut työntekijä ja sitä ei tule siirtää esimerkiksi esihenkilölle varsinkaan silloin, kun ilmoituksen tekeminen lapsen lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi on kiireellinen. (Valvira 2024.)
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden on tehtävä yhteistyötä hyvinvointialueen lastensuojelun kanssa. Varhaiskasvatuksella ei ole tiedonsaantioikeutta asian etenemisestä lastensuojelussa. Jokaisen varhaiskasvatuksen työntekijän, myös sijaisten on oltava tietoisia toimintakäytänteistä lastensuojeluilmoituksen tekemisessä ja toimia niiden mukaisesti. (Valvira 2024.)
Varhaista tukea ja huolten jakamista
Opetushallituksen rahoittamassa ja Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttamassa VALAS – Varhaiskasvatus ja lastensuojelu -koulutuksessa kerrytettiin tietoa ja osaamista lastensuojelusta, lasten ja perheiden tuen tarpeista ja niihin liittyvistä palveluista. Koulutus toteutettiin kevään 2024 aikana, tammikuusta toukokuuhun ja siihen osallistui 66 varhaiskasvatuksen ammattilaista ympäri Suomea. Koulutus toteutettiin kokonaan verkossa, jotta siihen oli mahdollista osallistua valtakunnallisesti koko Suomen alueelta. Koulutukseen sisältyi verkkoluentojen ja -tapaamisten lisäksi kuukausittain julkaistuja videoluentoja sekä Canvas-verkko-oppimisalustassa olleita koulutusmateriaaleja ja vertaisosaamisen jakamista.
VALAS-koulutuksessa käsiteltiin useita lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä teemoja varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Koulutus rakentui kahdesta koulutusosiosta, Varhainen tuki ja Lastensuojelullinen huoli, joista muodostui koulutukseen osallistuneille lastensuojelutietoa kehittävä kokonaisuus. Varhaisen tuen asiantuntijaluentojen aiheita olivat muun muassa lapsi lainsäädännössä, varhainen vuorovaikutus, lapsen stressinsäätely ja monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa. Lastensuojelullisen huolen teemoista esille nostettiin erityisesti lastensuojeluilmoituksen tekemistä varhaiskasvatuksessa sekä lapsen auttamista kriisitilanteissa.
Luentojen ja materiaalien ohella tärkeä osuus koulutuksessa oli asioiden yhteinen jakaminen erityisesti hyvien käytäntöjen osalta. Keskusteluissa vaihdettiin kokemuksia useista teemoista, joista yksi keskeisimpiä oli lastensuojeluilmoituksen tekemisen käytänteet eri työyhteisöissä. Vaikka lainsäädäntö on tässä yksiselitteinen, sen tulkinnat vaihtelevat eri hyvinvointialueilla ja työyksiköissä.
Varmuutta omaan työhön
VALAS-koulutuksen loppupalautteessa (N22) osallistujat ilmaisivat laajasti tyytyväisyytensä koulutuksen antiin. Suurin osa osallistujista koki, että koulutuksen aikataulu oli hyvin sovitettavissa työhön. Luentojen koettiin olevan käytännönläheisiä ja hyödyllisiä oman työn kannalta. Erityisesti kiiteltiin luentojen yhteydessä saatuja käytännön esimerkkejä, joiden avulla lastensuojelun teemoja oli helppo sisäistää. “Oli mukava kuunnella luentoja ja saada lisää tietoa. Vaikka osa koulutuksen teemoista oli tuttua, sain varmistuksen asioihin ja osaan hyödyntää niitä omassa työssäni.”
Koulutuksen suurimmaksi hyödyksi osallistujat kokivat saamansa varmuuden lastensuojelullista huolta herättävissä tilanteissa toimimiseen, sekä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen: “Parasta oli saada ajantasaista tietoa lastensuojelusta ja varmuutta lastensuojeluilmoitusten tekemiseen”.
Koulutuksen aikana käydyt keskustelut toivat lisää arvoa koulutukseen, kun osallistujat saivat jakaa kokemuksiaan sekä omissa työyhteisöissään käytössä olevia hyviä ja toimivia käytänteitä. Joillekin VALAS-koulutus antoi kipinän opiskella enemmänkin.
Positiivinen palaute kertoo siitä, että koulutus vastasi hyvin työelämän tarpeisiin ja tarjosi osallistujille konkreettisia työkaluja sekä uutta tietoa oman työn arkeen ja omissa työyhteisöissä jaettavaksi. Erään palautteen mukaan koulutuksen “monipuolinen ja kattava luentosisältö sekä käytännöllisyys ja sisällöt vastasivat työelämässä pohdituttaneisiin asioihin”.
Meillä onkin ilo kertoa, että samansisältöinen Opetushallituksen rahoittama LAVA – lastensuojelua varhaiskasvatukseen -verkkokoulutus on alkamassa Laureassa tammikuussa 2025.
Kirjoittajat toimivat VALAS- ja LAVA -koulutusten kouluttajina.
Lähteet
