Fysioterapeuttiopiskelijat Anita Alarousu ja Karoliina Matero ovat suunnitelleet ja toteuttaneet opinnäytetyönään kotiharjoitteluvideoita Suomen Perthes Ry -yhdistyksen kotisivuille. Kotiharjoitteluvideoiden tarkoituksena on tukea Leg-Calvé-Perthesin tautia (Perthesin tauti) sairastavan lapsen kuntoutusta antamalla tietoa kotiharjoittelun eri keinoista. Perthesin taudin fysioterapia on usein kontrolliluontoista, jolloin fysioterapiakäyntejä on harvoin. Näin ollen tiedon jakaminen ja perheiden tukeminen on tärkeää. Videoiden tavoitteena on motivoida lapsia tekemään kotiharjoittelua, joka voi olla haastavaa kiireisen lapsiperhearjen keskellä. Lisäksi lapset ovat tottuneita teknologian käyttäjiä, joten perinteiset paperilla annetut kotiharjoitteluohjeet tuskin motivoivat heitä ainakaan pidemmällä aikavälillä. Tämän vuoksi kotiharjoitteluvideoiden näkökulmana on toiminnallisuus ja leikinomaisuus digitaalisuuteen yhdistettynä.

Perthesin tauti

Perthesin tauti on harvinainen sairaus, johon sairastuneet ovat 2-12 -vuotiaita lapsia. Taudissa verenkierto estyy reisiluun päähän, joka aiheuttaa reisiluun pään rustoisen osan vaurioitumisen. (Salminen 2016; Hirvensalo, Kalske, Kallio & Remes 2012, 381; Kauranen 2017, 502.)  Syy verenkiertohäiriön syntyyn on tuntematon. Erilaisia teorioita taudin syntyyn on esitetty, mm. veren hyytymistaipumus ja veren matala viskositeetti. Perthesin taudin oireina on yleensä ontuminen, kipu ja liikerajoitus lonkan alueella. Näiden oireiden vuoksi lapsen liikkuminen useimmiten vähenee. Perthesin taudin aktiivinen vaihe kestää noin 2 vuotta, jonka loppupuolella luu alkaa korjaantua. (Kauranen 2017, 502.) Reisiluun lopullinen muoto voi olla kaikkea pyöreän ja litteän väliltä (Anderson 2013).

Lapsen ohjaaminen ja motivointi

Onnistunut ohjaaminen edellyttää sitä, että lapsen mielenkiinto harjoitteluun herää (Finne 2017, 137). Fysioterapeutin täytyykin palata lasten maailmaan ja käyttää mielikuvista harjoitteita suunnitellessa (Innostun liikkumaan -hanke 2018). Lasta voidaan motivoida eri tavalla, mutta pääsuuntaviivana kannattaa käyttää sitä tietoa, että leikki on lapselle ominaista toimintaa. Lapsi oppii leikin avulla ja leikki tuottaa lapselle iloa sekä motivoi lasta. (Opetushallitus 2018, 38 & 22.) Leikit ja toiminnallisuus lisäävät myös lapsen keskittymistä tehtävään (Salo 2017, 9). Perinteiset eristetyt lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitukset tulee siis unohtaa. Lapsi motivoituu parhaiten sopivan haastavista, hyödyllisistä ja nautinnollisista harjoituksista. (Lehtinen, Vauras & Lerkkanen 2016, 255; Chen 2013.) Lapsen ohjaaminen tulee myös yhdistää arkitoimintoihin kuten leikkiin, ruokailuun, harrastuksiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun (Kauppila, Sipari & Suhonen-Polvi 2016a).  Lisäksi on tärkeää muistaa, että lapsen kuntoutus vaatii koko perheen sitoutumista kuntoutukseen (Suomen fysioterapeutit 2018, 16). Vanhemmille kuuluukin suurin osa lapsen kannustamisesta ja motivoimisesta kotiharjoitteluun (Tuominen, Husu, Raitanen, Kujala & Luoto 2017, 2).

Terapeuttisen harjoittelun merkitys Perthesin taudin kuntoutuksessa

Perthesin taudin fysioterapiassa pääpainona on liikkuvuuden säilyttäminen lonkkanivelessä ja lonkkaniveltä liikuttavien lihasten lihasvoiman ylläpitäminen (Kauranen 2017, 503). Vaikka fysioterapian hyöty ja ajoitus Perthesin taudin kuntoutuksessa herättävät keskustelua, on terapeuttisella harjoittelulla todettu olevan positiivisia vaikutuksia tautia sairastavan lapsen toimintakykyyn (Brech & Guarniero 2006). Brech & Guarnieron (2006) tutkimuksesta tulee ilmi, että terapeuttinen harjoittelu voi lisätä tautia sairastavan lapsen lonkkanivelen liikelaajuutta ja lihasvoimaa sekä estää toimintahäiriöiden esiintymistä. Perthesin taudin fysioterapeuttiseen harjoitteluun kuuluu lihasvoima- ja liikkuvuusharjoitteiden lisäksi myös tasapaino- sekä toiminnalliset harjoitteet (Lee ym. 2013, 8-10).

Toiminnalliset ja leikinomaiset kotiharjoitteluvideot

Kotiharjoitteluvideoiden suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut mukana viisi Perthesin tautia sairastavaa lasta perheineen, joista kolme lasta esiintyi mallina videoilla. Lisäksi kotiharjoitteluvideoiden suunnitteluun on osallistunut Suomen Perthes Ry:n puheenjohtaja Heli Parjanen ja Espoon kaupungin fysioterapeutti Margit Nyström. Kotiharjoitteluvideot ovat suunniteltu opinnäytetyön teoriatiedon perusteella sekä edellä mainittuja tahoja haastattelemalla. Kotiharjoitteluvideoiden suunnittelua on ohjannut perheiden toive saada harjoituksia, jotka ovat leikkiin, arkeen ja koko perheen toimintaan yhdistettäviä.

Kotiharjoitteluvideoiden kohderyhmänä ovat 4-9 -vuotiaat lapset. Suuren ikähaarukan vuoksi kotiharjoitteluvideoita on toteutettu yhteensä kuusi kappaletta. Yksi video sisältää 5-9 liikettä, jotka kaikki keskittyvät lonkkanivelen liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitämiseen tasapainoharjoituksia unohtamatta. Kaikki videoiden liikkeet ovat toiminnallisia, joka tarkoittaa sitä, että ne kehittävät monipuolisesti eri osa-alueita kuten liikkuvuutta, lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota. (Aalto, Paunonen & Paanola 2007, 8.) Näin myös yksittäiseen videoon ei tarvita kovin monta liikettä. Videoiden liikkeet ovat leikinomaisia, jolloin liike tapahtuu jonkun muun toiminnon kautta, eikä esimerkiksi perinteisen lihasvoimaharjoittelun avulla.

Kotiharjoitteluvideoihin kuuluu kuusi erilaista videoita, joita ovat Nallejumppa, Temppurata, Ulkoillen, Pallotellen, Kotona jumpaten sekä Kuntopiiri. Videot antavat perheille vinkkejä siihen, minkälaisia harjoituksia Perthesin tautia sairastavan lapsen kanssa voi tehdä. Videoiden malleina ovat Perthesin tautia sairastavat lapset, joka voi alentaa lapsen kynnystä aloittaa harjoittelu. Lapsi saa samalla myös vertaistukea ruudun välityksellä, koska taudin harvinaisuuden vuoksi lapsi ei välttämättä koskaan tapaa kaltaistaan. Videoiden harjoituksia voi tehdä koko perheen tai vaikka päiväkotiryhmän kanssa yhdessä.

Kotiharjoitteluvideot tullaan julkaisemaan Perthes ry:n nettisivuilla.

Lähteet

• Aalto, R., Paanola, T. & Paunonen, M. 2009. Functional training. Jyväskylä: WSOYpro Oy.
• Anderson, J. 2013. Post-operative Management of Legg-Calve-Perthes Disease. Viitattu 2.5.2019. file:///C:/Users/T440s/Downloads/Legg-Calve-Perthes%20Disease%20Guideline%2041(2)%20(1).pdf
• Brech, G. & Guarnieiro, R. 2006. Evaluation of physiotherapy in the treatment of Legg-Calvé-Perthes disease. Viitattu 2.5.2019. http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1807-59322006000600006
• Chen, A. 2013. Top 10 Research Questions Related to Children Physical Activity Motivation. Viitattu 2.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5708137
• Finne, J. 2017. Liikkuva lapsi, terveempi aikuinen. EU: Fitra.
• Hirvensalo, E., Kallio, P., Kalske, J. & Remes. 2012. Calvé-Legg-Perthesin tauti. Teoksessa M. Järvinen, I. Kiviranta (toim.) Ortopedia. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy.
• Innostun liikkumaan -hanke. 2018. Harjoita ja sovella. Viitattu 2.5.2019. http://www.innostunliikkumaan.fi/tue/harjoita-ja-sovella
• Kauppila, J., Sipari, S. & Suhonen-Polvi, H. 2016a. Kuntoutuminen. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössään; Johdanto. Viitattu 2.5.2019. http://www.oppiportti.fi/op/ktm00058/do
• Kauranen, K. 2017. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
• Lee, J., Allen, M., Hugentobler, K., Monfreda, J., Nolte, B. & Woeste, E. 2010. Viitattu 2.5.2019. file:///C:/Users/T440s/Downloads/Legg-Calve-Perthes%20Disease%20Guideline%2039%20(2).pdf
• Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M. Kasvatuspsykologia. 2016. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Viitattu 2.5.2019. https://www.oph.fi/download/195244_Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet19.12.2018.pdf
• Salminen, P. 2016. Ortopedia. Teoksessa Rajatie, J., Heikinheimo, M., Renko, M. & Alapulli, H. (toim.) Lastentaudit Viitattu 2.5.2019. http://www.terveysportti.fi.nelli.laurea.fi/dtk/oppi/koti?p_artikkeli=lta00391
• Salo, S. 2017. Peppu irti penkistä. Alajärvi: PS-Kustannus.
• Suomen fysioterapeutit. 2018. Fysioterapian erikoisasiantuntija. Viitattu 2.5.2019. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/03/Fysioterapian_Erikoisasiantuntija_kriteeristo_2018.pdf
• Tuominen, P., Husu, P., Raitanen, J., Kujala, U.M. & Luoto, R.M. 2017. The effect of a movement -to-music video program on the objectively measured sedentary time and physical activity of preschool -aged children on their mothers: A randomized controlled trial. Viitattu 2.5.2019. https://search-proquest-com.nelli.laurea.fi/docview/1934226508/fulltextPDF/E41266B2E7DF4B4DPQ/1?accountid=12003