Suomessa on jo pidempään oltu huolissaan osaamisen kestävyydestä, kun tutkintomäärien kasvutavoitetta on painotettu jo pitkään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt tärkeän huomion, että korkeakoulutuksen nopea laajeneminen jatkuu kansainvälisesti. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Valitettavasti Suomi poikkeaa kansainvälisestä kehityksestä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysytellyt vakaana ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin ja Suomen asema OECD-maiden vertailussa on täten muuttunut. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tiekartan mukaisesti Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt kasvattamaan korkeakoulutettujen osuutta nostamalla korkeakoulujen tutkintotavoitteita vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää. Tätä on toteutettu sekä edellisen että nykyisen hallituksen korkeakoulutukseen kohdentamilla lisäaloituspaikkarahoituksilla, mutta pääosin tutkintomäärien kasvua on tavoiteltu asettamalla korkeakoulut keskinäiseen kilpailuun rahoituksesta. Korkeakoulujen rahoitusmallin takia käynnissä on siten jo pitkään ollut nsiis sanottu nollasummapeli, jossa suoritettujen tutkintojen määrä kasvaa, mutta tutkinnosta saatu hinta syöksyy alaspäin.
Tämän havainnollistaa hyvin Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry:n kokoama kuvio (3.10.2024) ammattikorkeakoulujen inflaatiokorjatusta perusrahoituksesta per tutkinto.
Ammattikorkeakoulujen inflaatiokorjattu perusrahoitus per tutkinto (Arene 2024)
Kun tutkinnosta saatu hinta on laskenut niin pitkään, on perusteltua esittää kysymys korkeakoulujen edellytyksistä järjestää korkeatasoista opetusta tulevaisuudessa. Tässä tilanteessa korkeakoulut ovat hakeneet korvaavaa rahoitusta niin kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta kuin koulutusviennistä ja kotimaan liiketoiminnasta. Näin on tehty myös Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Kaikesta huolimatta Laurea-ammattikorkeakoulussa pyritään pitämään huolta hyvistä opiskeluedellytyksistä ja kannustamaan opiskelijoita korkeatasoiseen oppimiseen. Se on onnistunut sangen hyvin, jos syventyy korkeakoulun tuloksiin ja opiskelijapalautteisiin (ks. Rehtorin blogi 14.8.2025). Nyt Laurea-ammattikorkeakoulu ottaa tässä uuden merkittävään askeleen eli Laurean uusille opiskelijoille avautuu vuonna 2026 ainutlaatuinen mahdollisuus; tavoiteajassa ja vähintään hyvin arvosanoin alemman ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-tutkinto) suorittaneet opiskelijat saavat erillisen opinto-oikeuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK-tutkinto) opintoihin.
Tämä erillinen opinto-oikeus mahdollistaa YAMK-opintojen aloittamisen suoraan AMK-tutkinnon jälkeen – ilman yhteishakua. Opiskelijoille tarjotaan laaja valikoima ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon täydentäviä opintoja maksuttomasti. Kun hakija on suorittanut YAMK-opintoja 30 opintopisteen verran, ja täyttää muut vaadittavat ehdot, hän voi hakea varsinaista tutkinto-opiskeluoikeutta niin kutsutussa erillishaussa. Varsinainen YAMK-opiskelupaikka edellyttää kahden vuoden soveltuvaa työkokemusta.
Emme halua osaamisen rapautuvan Suomessa, vaan uuden väylän avulla haluamme kannustaa opiskelijoita jatkamaan tavoitteellisen oppimisen polkua ja lisäämään siten heidän ammatillisia mahdollisuuksiaan. Tämä uudistus tukee näin sekä yksilön että yhteiskunnan osaamistarpeita, kun tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden syventää osaamistaan ja vahvistaa asemaansa työelämässä.
Lähteet
