Toimialat, yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot ovat tällä hetkellä suurimmassa muutoksessa kuin koskaan. Esimerkiksi teknologian nopea kehittyminen, pandemian aikaansaamat vaikutukset ja ilmastonmuutos haastavat meitä uudistumiseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamisen jatkuva kehittäminen on tänä päivänä organisaatioiden ja yksilöiden tärkeimpiä haasteita – ja samalla iso mahdollisuus. Laurealle ammattikorkeakoululle tämä on tilaisuus osoittaa, että sillä on kykyä ketterästi vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Jatkuva oppiminen on viime aikoina noussut keskeiseksi teemaksi koulutusta koskevassa keskustelussa ja kehitystyössä. Jatkuvaan oppimiseen liittyviä linjauksia (mm. Valtioneuvosto 2020) ja selvityksiä (mm. OECD 2020; Sitra 2020) on ilmestynyt äskettäin, minkä lisäksi on käynnistetty monia kehittämishankkeita. Korkeakouluilta uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää ketteryyttä ja joustavuutta, jotta ne pystyvät luomaan ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työssään ja työn ohessa.

Jatkuvan oppimisen toimintamallien ja sisältöjen kehittäminen on nostettu strategiseksi osa-alueeksi myös Laurea-ammattikorkeakoulussa. Laurean päämääränä on olla osaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla. Lähivuosina tavoitteena onkin lisätä muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen tarjontaa. Yhteiskunnan jatkuva oppiminen on tunnistettu kriittiseksi muutoshaasteeksi Laurea-ammattikorkeakoulun strategiassa 2030. Kriittiseen muutoshaasteeseen vastaamiseksi vuoden 2020 alusta Laureassa käynnistettiin kriittinen muutoshanke, jossa muun muassa rakennetaan työelämän tarpeista nousevia moduulipohjaisia osaamiskokonaisuuksia. Tämän rinnalla kehitämme avoimen ammattikorkeakoulun ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä päivitämme väyläopintojen tarjontaa kohtaamaan alueellisia tarpeita paremmin.

Laurea on ollut koko 30-vuotisen historiansa ajan tiiviisti työelämään integroitunut korkeakoulu. Siksi uudenlaisten työelämää ja yksilöä aidosti palvelevien jatkuvan oppimisen sisältöjen ja toteutustapojen kehittämisestä on Laureassa runsaasti osaamista ja kokemusta. Työelämään integroitumista on erityisesti tukenut Laurean oma kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing, LbD) malli, jossa oppiminen on kytketty työelämän kehittämiseen (ks. Ojasalo 2019). Laurean koulutusten työelämän ohjausryhmät sekä Alumni Advisory Board tarjoavat systemaattisen tuen jatkuvan oppimisen työelämän tarpeita vastaavien sisältöjen ja mallien kehittämiselle. Työelämän tulevaisuuksien ennakoinnissa tukena toimivat muun muassa Laurean opiskelijoiden puolivuosittain tuottamat trendikortit.

Työelämäläheisyyden rinnalla toinen vahvasti Laurean toimintaa ohjaava periaate on aito opiskelijakeskeisyys. Perinteisesti korkeakouluissa koulutuksen kehittämiselle on ominaista vahva tuotantolähtöisyys: kehittäminen lähtee ensisijaisesti korkeakoulun omista toimintamalleista, prosesseista, järjestelmistä ja resursseista, joihin opiskelijoiden tarpeet pyritään sovittamaan (ks. esim. Wallenius ym. 2020). Laureassa on viime vuosina haluttu kääntää koulutuksen kehittäminen perinteisestä tuotantologiikasta asiakaslogiikan mukaiseksi eli aidosti opiskelijan lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuvaksi (ks. esim. Ojasalo 2015). Tämä tukee uudenlaisten opiskelijaa palvelevien työelämälähtöisten jatkuvan oppimisen mallien syntyä.

Jatkuvan oppimisen kehittämistyö näkyy jo Laurean tulosmittareissakin. Vuonna 2020 Laurean avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritusten määrä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2019 verrattuna ja nousi yli 40.000 opintopisteeseen. Tämä on toiseksi suurin avoimen AMK:n opintopistemäärä kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen joukossa.

Tämä kirjoitus on osa jatkuvan oppimisen ajankohtaisten aiheiden blogisarjaa. Kirjoittajat kirjoittavat omista havainnoista, kokemuksista, ratkaisuista ja innovaatioista, joita ovat jatkuvan oppimisen parissa tehneet tai havainneet.

Lähteet:

• Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030. https://www.laurea.fi/globalassets/koulutus/documents/strategia-2030-saavutettava-aukeamittain.pdf
• OECD (2020). Continuous Learning in Working Life in Finland, Getting Skills Right. OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/2ffcffe6-en
• Ojasalo, K. (2015). Methods and tools for customer-dominant development of Master level education. Teoksessa L. Gómez Chova, A. López Martínez & I. Candel Torres (toim.), Proceedings of EDULEARN15 Conference, s. 2186-2192, IATED Academy, Barcelona, Spain.
• Ojasalo, K. (2019). Introduction – Learning by Developing in the open, networked, digital world. Teoksessa S. Juvonen, P. Marjanen & T. Meristö (toim.), Learning by Developing 2.0 – Case studies in theory and practice, Laurean Julkaisut 101, s. 6-13, Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Sitra (2020). Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 –kyselyn tulokset. Helsinki: Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely/
• Valtioneuvosto (2020). Osaaminen turvaa tulevaisuuden: Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38). Helsinki: Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5
• Wallenius, J., Ojasalo, K., Friman, M., Hallikainen, M., Kallio, T., Sandström, J., Tuuliainen, M. & Mustonen, K. (2020). Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisut 4:2020.