Viestinnällä on merkittävä rooli auttaa yritystä sen tavoitteissa, mutta myös yksittäisen asiantuntijan työn tai projektin näkyväksi tekemisessä. Jotta tunteisiin ja mielipiteisiin vaikuttaminen onnistuu, on kohderyhmän tunnistaminen yksi keskeisimmistä tekijöistä. Tämän artikkelin tarkoitus on avata havainnollistamisen merkitys ja hyödyt kohderyhmää puhuteltaessa. Etenkin suuria yleisöjä tavoitellessamme monimutkaisten asioiden yksinkertaistamista voi harjoitella tekoälyn avulla.
Kuva: iStock (Laurean Education-lisenssi)
Viestintä kuuluu kaikille. Siksi on vastuullista pysähtyä pohtimaan, miten viestiä työnsä hedelmistä kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla. Digitaalisessa maailmassa on mahdollista tavoittaa satojatuhansia ja jopa miljoonia ihmisiä viiveettä, mutta jos viestin sisältö ei ole ymmärrettävää tai vastaanottajaa kiinnostavaa ei komeilla luvuilla ole juuri merkitystä. Viestinnän tehtävä on vaikuttaa asenteisiin, mielipiteisiin ja tunteisiin.
Ajattelemme usein, että viestintää ei ole riittävästi tai se on puutteellista. Jo kahden henkilön välisessä sähköpostikeskustelussa on vaarana viestinnän epäonnistuminen: Lähettäjän intentio ymmärretään väärin, vastaanottaja on epäsopivassa mielentilassa, ajoitus on väärä tai viestin lähettäjän ja vastaanottajan kokemushistoriat eivät kohtaa. Pääsääntöisesti vaikuttavaan lopputulokseen on aina sitä suurempi mahdollisuus mitä paremmin viestin lähettäjä tuntee vastaanottajan sekä kanavan, jonne viestin kirjoittaa. Aivan kaikki ei suinkaan ole viestijän käsissä, mutta suuri osa on.
Popularisointia voi harjoitella tekoälyn kanssa
Yleisöjen tunnistaminen on oleellista myös tiedeviestinnässä. Tiedeviestinnällä tarkoitetaan tieteestä tiedottamista ja sen popularisointia yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa (Väliverronen 2015). Tieteen alan sisäisessä viestinnässä, jossa viestintä tapahtuu saman alan asiantuntijoiden välillä, on oletettavaa, että tutkija sekä viestien vastaanottajat ovat tiedoiltaan jokseenkin samalla tasolla. Viestin vastaanottajan on silloin kohtuullisen helppoa tulkita sisältöä. Tilanne vaikeutuu eri alojen asiantuntijoiden välisessä viestinnässä yhteisen terminologian ja tietoperustan puuttuessa. Vieläkin yleistajuisempaa viestintää tarvitaan silloin kun viestintä tapahtuu esimerkiksi tutkijalta maallikoille, jolloin myös havainnollistamisen merkitys korostuu. (Karvonen 2018.) Popularisoinnissa eli suurelle yleisölle viestittäessä käsitteet on avattava ja oleellisin ydin kaivettava esiin lukijaa palvelevalla tavalla.
Mikäli yleistajuistaminen ei tunnu itselle luontevalta, kannattaa lyöttäytyä keinoälyn kelkkaan. Tekoäly voi olla oivallinen apu monimutkaisten asioiden yksinkertaistamisessa ja havainnollistamisessa. Taiteesta inspiroituneena halusin kokeilla, miten hyvin ymmärrämme toisiamme tekoälysovellus ChatGPT:n kanssa. Syötin sovellukselle promptin eli pyynnön kuvailla Laureaa klassisesta musiikista pitävälle nuorelle, jonka toivoisin hakeutuvan korkeakouluumme opiskelijaksi. Pyysin tekoälyä käyttämään vertauksessa musiikkitermejä. Tässä saamani ehdotus sisällöksi.
Laurea-ammattikorkeakoulu on kuin taiturillinen sinfonia, joka yhdistää harmonisesti käytännön osaamisen ja teoreettisen tiedon. Se on kuin moniääninen orkesteri, jossa jokainen opiskelija tuo oman instrumenttinsa ja intohimonsa yhteiseen sävellykseen ja
osallistuu samalla yhteissoittoon eli monialaiseen yhteistyöhön.
Laurea kannustaa opiskelijoitaan olemaan kuin säveltäjiä, jotka luovat uutta tietoa ja innovaatioita tai kapellimestareita, jotka ohjaavat taitavasti tiimiään kohti yhteistä päämäärää. Yhteisöllisyys ja käytännönläheisyys ovat kuin melodisia teemoja, jotka kantavat opiskelijaa kohti ammatillista huippuosaamista. Laurea tarjoaa jokaiselle tilaa loistaa omalla äänellään ja vaikuttaa laajasti yhteiseen harmoniaan (ChatGPT 2024).
Tarinallistamisella on aikansa ja paikkansa
Tekoäly voi auttaa ideoimaan itselle tuttua teemaa uudesta näkökulmasta. On kuitenkin muistettava, että se on hyvä renki, mutta isäntänä huono. Olisi varsin liioiteltua verrata esimerkiksi biolääketieteen alalle sijoittuvaa hiilihappoanhydraasi-tutkimusta sinfoniaan, mutta monenlaiseen massoille suunnattavaan viestintään tarinankerronta ja metaforat voivat sopia.
Ottakaamme siis selvää, missä maailmassa yleisömme elää; se voi olla varsin yllätyksellinen ja täysin toisenlainen kuin oletamme. Aihe, joka on meille itsellemme entuudestaan tuttu, voi ymmärretyksi tullakseen vaatia oman erityisen tarinan. Yksi ja sama viesti palvelee valitettavan harvoin kaikkia vastaanottajia, mutta vaikuttavan sanoituksen löytäminen on lähes aina vaivan arvoista.
Lähteet:
