Kansallisen kaupunkistrategian 2020–2030 yhtenä painopisteenä on turvata hyvinvointia jokaiselle. Hyvällä suunnittelulla ja muun muassa osallisuutta lisäämällä kaupungit ja valtio yhdessä pystyvät vaikuttamaan kaupunkien eri alueiden viihtyisyyteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen sekä saavutettavuuteen. Näitä tavoitteita edistävien toimenpiteiden ja palveluiden myötä tavoitellaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamista. (Valtiovarainministeriö 2020, 11.)

SAFE-hankkeessa kehitetään saavutettavia tulevaisuuden kaupunkialueita kansainvälisessä hankeyhteistyössä, jossa mukana ovat Laurean lisäksi Kiel UAS, Saksa, WSG, Puola, University of Ljubljana, Slovenia (koordinaattori), sekä University of Granada, Espanja. Hankkeella on Erasmus+ rahoitus ajalle 2022–2025. Hankkeessa tarkastellaan esteettömyyttä erilaisten kohderyhmien tarpeiden mukaan. Heidän edustajiaan, kuten seniorit, Asperger-yhdistys, liikuntarajoitteiset, lapsiperheet, maahanmuuttajanaiset ovat aktiivisesti mukana hankeyhteistyössä.

Sosiaalialan verkko-opiskelijat sekä kansainvälinen SAFE-hanke tekivät innovatiivisesti yhteistyötä -Sosiaalialan vaikuttamistyö -opinnolla. Tässä artikkelissa kuvaamme Laurean pedagogisen toimintamallin, LbD, mukaista opintojaksoyhteistyötä, jossa opiskelijat osallistuivat aitoon vaikuttamistyöhön.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden määrittelyä

Esteettömyys voidaan nähdä ihmisoikeuskysymyksenä. Se on keskeinen näkökulma parempien palveluiden tuottamiseksi. Esteettömät tilat ja palvelut ovat kaikille turvallisia ja käytettäviä, eivätkä ne erottele ihmisiä (Vantaa 2023, 4). Siksi SAFE-hanke keskittyykin parantamaan kaupunkialueiden esteettömyyttä. Kun kaupunkiympäristöt, julkiset rakennukset ja kodit lähtökohtaisesti suunnitellaan ja rakennetaan esteettömiksi ja turvallisiksi, tuetaan sillä kuntalaisten itsenäistä asumista ja elämistä sekä toimintakykyä. Mahdollisuus käyttää palveluita ja tiloja esteettömästi lisää yksilöiden hyvinvointia ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. (Kilpelä 2019, 2–3.)

Suomen kielessä esteettömyyden rinnalla käytetään myös käsitettä saavutettavuus (Kuntaliitto 2024). Saavutettavuudella tarkoitetaan usein nimenomaan digitaalisten palveluiden esteettömyyttä (THL 2024). Toisaalta ympäristönäkökulmista saavutettavuus liittyy erikohderyhmien mahdollisuuksiin palveluiden ja tilojen vaivattomaan käyttöön ja sujuvaan liikkumiseen niissä (Hirvola 2016, 13). Tiedon saavutettavuus puolestaan tukee viestin ymmärtämistä (Kehitysvammaliitto).

Yleisin näkökulma esteettömyyteen liittyy liikkumiseen. Kuitenkin esteettömyys liittyy myös siihen, millaiset mahdollisuudet eri ihmisillä on nähdä, kuulla, ymmärtää tai viestiä. (Invalidiliitto 2024). Esteettömyyttä ei SAFE-hankkeessa rajata vain liikkumiseen, vaan sitä tarkastellaan ikääntyvän, fyysisesti esteellisen, autismikirjoon kuuluvan, lapsiperheiden ja maahanmuuttajanaisten näkökulmista. Jo SAFE-hankkeen nimen akronyymi kertoo, että hankkeessa huomioidaan esteettömyyden vahvistavan myös turvallisuuden tunnetta. Tietystä alueesta välitetyt tiedot ja mielikuvat vaikuttavat siihen, haluaako henkilö mennä sinne vai välttää sitä (Nalla & Ceccato 2020, 426). Turvallisuuden tunteella voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä erilaisia asioita. Suomessa sisäministeriö määrittää turvallisuuden tunteen olevan rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien, tapaturmien sekä näihin rinnastettavien ilmiöiden aiheuttamien pelkojen ja huolien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin (Sisäministeriö n.d.). Sisäministeriön (2023) mukaan eri väestöryhmissä kokemukset turvallisuuden tunteesta riippuvat siitä, kuinka paljon viranomaisiin ja avun saantiin luotetaan, mistä lähteistä tietoa yhteiskunnan tilanteesta haetaan sekä yksilöiden omista henkilökohtaisista kokemuksista ja näkemyksestä joutua rikoksen uhriksi.

Kun esteettömyyttä tarkastellaan näin monipuolisesti erityisryhmien kannalta, lisää se myös suuren yleisön kokemusta ja ymmärrystä esteettömyydestä Tämä liittyy Design for all – ja Universal design – periaatteisiin, jolloin suunnittelussa huomioidaan kaikkien käyttäjien tarpeet (Barnes 2011, 55). Arvioiden mukaan ihminen on jopa 40 % elämästään esteellinen esimerkiksi loukkaantumisen tai vastaavan tilapäisen vaivan vuoksi, joten esteettömien ratkaisujen kehittäminen on todellakin merkityksellistä (Vantaa 2023, 4).

Ihmisten aktiivinen osallistuminen kaupunkisuunnitteluun luo perustaa demokratialle. Se lisää heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa myös esteettömyyteen (Kariniemi, Siira, Kyngäs & Kaakkinen 2020, 26). Palautteen saaminen suoraan asukkailta ja alueella vierailevilta auttaa kaupunkipäättäjiä ymmärtämään eri kansalaisryhmien tarpeita paremmin. (Kasala & Smatanova 2019, 1, 7.) SAFE-hankkeessa toteutetut osallistuvat kävelyt mahdollistavat erilaisten tarpeiden havaitsemisen ja tiedon välittämisen päättäjille.

Opiskelijat ja SAFE-hanke edistävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta

Sosionomitutkinnon ydinopintoihin sisältyvän Sosiaalialan vaikuttamistyö -opinnon opiskelijat ovat osallistuneet lukuvuoden 2023–2024 aikana hankkeen tiedonkeruuseen. Opiskelijat tekivät konkreettista hanke- ja vaikuttamistyötä toteuttamalla asiakasraatikävelyitä hankkeen kohderyhmiin kuuluvien asiakkaiden kanssa (kts. Jane´s walk 2023). Samalla opiskelijat harjaantuivat toimimaan sosiaalilainsäädännön ja ammattieettisten ohjeiden mukaisesti, kun he tarkastelivat saavutettavuuden ja esteettömyyden kysymyksiä asiakaspinnassa.

Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014 § 7) kirjatun rakenteellisen sosiaalityön tavoite on tuottaa ja välittää sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Lainsäädännön lisäksi myös sosiaalialan ammattieettiset ohjeet (Talentia 2017) velvoittavat sosiaalialan ammattilaisia asettumaan yhteiskunnalliselta asemalta heikoimpien ryhmien puolelle ja tuomaan tietoa syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon.

Hankeyhteistyössä opiskelijat keräsivät asiakasraatikävelyillätietoa eri kaupunkiympäristöjen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Asiakasraati on yksi asiakasosallisuutta vahvistavista tiedon tuottamisen menetelmistä (Uudenmaan ELY-keskus 2019). Tässä hanketyössä sen tavoitteena oli edistää hankkeen kohderyhmiin kuuluvien asiakasryhmien osallisuutta vaikuttamiseen sekä tuottaa tietoa hankkeelle kehittämistyön tueksi. Eri ympäristöjä voidaan jatkossa kehittää asiakkailta saatujen kokemusten perusteella niin, että ne paremmin vastaavat kaikkien ihmisten tarpeisiin. Opiskelijoille asiakasraatien toteuttamisesta jäi työelämään eväiksi ajatuksia siitä, miten he tulevina alanammattilaisina ottavat erilaiset esteellisyyteen ja osallisuuteen liittyvät asiat huomioon omien asiakkaidensa kanssa.

“Sosionomina tulevaisuudessa osaa myös kiinnittää huomiota siihen, että asiakas tulee kuulluksi ja olla asiakkaan puolella.” (Opinnolle osallistunut opiskelija)

Asiakasraateja varten opiskelijat kävelivät valitsemansa asiakasryhmän kanssa eri kaupunkiympäristöissä ja julkisissa tiloissa. Kävelyn ohessa he keskustelivat asiakkaiden kanssa ja tekivät yhdessä havaintoja saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmista. Tärkeintä oli, että kohderyhmiin kuuluvat asiakkaat pääsivät itse havainnoimaan ja kertomaan ajatuksiaan paikan päällä; oliko kirjastoon helppo päästä sisälle vai oliko ulko-ovi liian raskas tai oliko reitti juna-asemalta liian pimeä. Havainnot vaihtelivat kohderyhmän ja kohteen mukaan.

Asiakasraatikävelyt olivat opiskelijoiden vastuulla, mutta hanketiimi ja opintojaksosta vastaavat lehtorit ohjasivat heidän työskentelyään. Opiskelijat toimivat itseohjautuvasti, sillä he hyödynsivät omia verkostojaan tavoittaakseen asiakasraateihin asiakkaat. Asiakasraatikävelyt toteutettiin ympäri Eurooppaa, sillä verkko-opinnot mahdollistavat Laurean opiskelijoille sen, että he voivat opiskella sosionomin (amk) -tutkintoa paikkaan sitomattomasti. Tämä toi hankkeelle entistäkin laajempaa ja monipuolisempaa tietoa eri asiakasryhmien tilanteesta. Hankeyhteistyö vahvisti opiskelijoiden kansainvälistä osaamista. Laurean opiskelijoita osallistui myös slovenialaispartnerin järjestämälle intensiiviviikolle, jossa työskenneltiin monialaisesti esteettömyyden teemojen parissa.

Lopuksi

Opiskelijan on tarkoitus opinnon myötä oppia tuntemaan ja soveltamaan osallisuuden tuottamisen erilaisia keinoja, käyttämään erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja toimimaan osallisuutta vahvistaen yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijat pääsivät opintoihin integroidun hankeyhteistyön myötä tekemään aitoa vaikuttamistyötä sekä tutustumaan sosiaalialan eri asiakasryhmiin. Opiskelijat jalkautuivat tekemään osallistavaa ja vuorovaikutteista tiedonkeruuta asiakkaiden kanssa. Hankeyhteistyö tukivahvasti opinnon oppimistavoitteiden saavuttamista. Samalla sosionomin kompetenssit (Sosiaalialan amk-verkosto 2023) vahvistuivat erityisesti sosiaalialan eettisen osaamisen, asiakastyön osaamisen sekä kriittisen ja osallisuutta edistävän yhteiskuntaosaamisen osalta. Muutama opiskelija vahvisti myös merkittävästi kansainvälistä ammatillista osaamistaan.

Hankkeen kannalta konkreettinen yhteistyö opiskelijoiden kanssa on ollut todella merkityksellistä. Yhteistyön hyödyt ovat olleet moninkertaisia.

• Ensinnäkin osallistuvan kävelyn perusteella pystytään tekemään näkyväksi teemoja, jotka ovat tärkeitä esteettömyyden näkökulmasta.
• Toiseksi osallistava kävely nimensä mukaisesti osallistaa kohderyhmän edustajia tarkastelemaan esteettömyyttä sekä olemaan aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.
• Kolmanneksi opiskelijat oppivat osallisuutta ja vaikuttamista konkreettisella tavalla.
• Neljänneksi opiskelijat saavat asiantuntemusta, tietoa ja ymmärrystä EU:n tasolla tärkeäksi nähdyistä teemoista, kuten osallisuudesta, esteettömyydestä, turvallisuudesta ja tasa-arvosta.
• Lopuksi viidentenä oppina voidaan todeta, että yhteistyö lisää opettajien ja hankehenkilöstön ymmärrystä ja tietoa seikoista, joita tulisi kehittää kaupunkialueilla ja niiden palveluissa.

Hanketiimi kiittää lämpimästi opiskelijoita ja opintojakson opettajia rohkeasta heittäytymisestä ja tiedon tuottamisesta.

Kirjoittajat

• Kristina Henriksson: Palveluliiketoiminnan lehtori, SAFE-hankkeen projektipäällikkö ja asiantuntija
• Hanna Iisakkila Rojas: Turvallisuuden ja riskienhallinnan lehtori, SAFE-hankkeessa asiantuntia
• Katri Kärkkäinen: Sosiaalialan lehtori, Sosiaalialan vaikuttamistyö -opinnon vastuuopettaja
• Päivi Mantere: Palveluliiketoiminnan lehtori, SAFE-hankkeessa asiantuntija
• Eeva-Kaisa Pelkonen: Sosiaalialan lehtori, Sosiaalialan vaikuttamistyö -opinnon opettaja

Lähteet

• Barnes, C., 2011. Understanding disability and the importance of design for all. Journal of accessibility and design for all, 1(1), pp.55-80.
• Hirvola, A. 2016. Turvallinen kaupunki – Näkökohtia rakennetun ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen. Suomen ympäristö 4/2016. Ympäristöministeriö. Helsinki Invalidiliitto 2024. Esteettömyys. Viitattu 28.4.2024.
• Janes Walk. 2023. What is Jane’s Walk? Accessed 24.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
• Kasala, V., & Smatanova, K. 2019. Community engagement as a sustainable tool in transforming mass housing urban structures. Case study of Petržalka estate, Bratislava, Slovakia. In IOP Conference Series: Materials Science and Engineering (Vol. 603, No. 3, p. 032063). IOP Publishing.
• Kilpelä, 2019. Esteetön rakennus ja ympäristö. Ympäristöministeriö. Rakennustieto.
• Kuntaliitto 2024. Kuntien saavutettavuusopas. Viitattu 4.2.2024.
• Kariniemi, K., Siira, H., Kyngäs, H. & Kaakkinen, P. 2020. ”Vanhakin on ihminen”. Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 34 (1). 24–41. Viitattu 10.3.2024.
• Laurea n.d. Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030. Viitattu 23.5.2024.
• Nalla, M. & Ceccato, V. 2020. Crime and Fear in Public Places: a global look. Teoksessa Crime and Fear in Public Places: Towards safe, inclusive and sustainable cities. Nalla, M. & Ceccato, V. (toim.) E-kirja. Routledge, 419-432.
• Sisäministeriö n.d. Sisäministeriön innovaatiohaaste: Maailman paras turvallisuuden tunne. Viitattu 7.6.2024.
• Sisäministeriö 2023. Turvallisuuden tunne ja avunsaanti. Viitattu 10.6.
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
• Sosiaalialan amk-verkosto -verkkosivu. 2023. Sosiaalialan tutkinnot ja kompetenssit. Viitattu 22.5.2024.
• Talentia 2022. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöstön eettiset ohjeet. Viitattu 22.5.2024.
• Uudenmaan ELY-keksus 2019. Asiakasraadit kehittämistyön apuna. Viitattu 22.5.2024.
• Valtiovarainministeriö 2020. Kansallinen kaupunkistrategia 2020-2030. Viitattu 23.8.2024.
• THL. 2024. Terveyden ja hyvintoinnin laitos. Esteettömyys ja saavutettavuus. Viitattu 27.04.2024.