Ennakoinnin on jo pitkään todettu olevan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden kilpailu- ja menestystekijöistä, lähes alalla kuin alalla. Todellisuudessa ennakoinnin hyödyt ovat alkaneet konkretisoitua monelle organisaatiolle vasta koronan myötä. Samalla on havahduttu siihen, kuinka ennakoinnin tulisi olla osa koko organisaation toiminnanohjausta ja laadunhallintaa, koskien siten jokaista työntekijää tehtävästä riippumatta. Tämä kirjoitus kokoaa yhteen sitä, kuinka Laurean sisäinen ennakoinnin kehittämistoiminta on vastannut haasteeseen viimeisten kahden vuoden aikana, sekä ottaa lopuksi kantaa toiminnan kokonaisvaikuttavuuteen ja jatkokehitysmahdollisuuksiin Laureassa.
Laurean Ennakointiverkosto -nimeä kantava ennakoinnin teematiimi aloitti toimintansa tammikuussa 2022. Ennakointiverkosto perustettiin kaikille Laurean henkilöstöön kuuluville avoimeksi yhteiskehittämisen alustaksi. Muutamassa kuukaudessa ryhmän koko kasvoi noin 10 henkilön sisäpiiristä yli 100 henkilön keskustelu- ja tiedonvaihdon kanavaksi – osan jäädessä seuraamaan verkoston toimintaa pintapuolisemmin, osan ollessa toiminnassa mukana hyvinkin aktiivisesti.
Yhteisten keskustelujen myötä toiminnallemme jäsentyi kevään 2022 aikana kaksi keskeistä tavoitetta. Ennen kaikkea koimme tärkeäksi kasvattaa laurealaisten kykyä käyttää ennakointia oman työnsä tukena. Tiedostimme tämän edellyttävän sekä syvällisempää ymmärrystä ennakointityötä ohjaavasta tulevaisuusajattelusta että monipuolisempaa menetelmätietoutta. Siksi muotoilimme tavoitteemme seuraavasti:
LYHYT AIKAJÄNNE
• Toiminta suunnataan laurealaisen ennakointiosaamisen profiloitumiseen: Mihin suuntaan haluamme kehittää aihepiiriin liittyvää hanke- ja tutkimusyhteistyötä? Millä tavoin Laurean henkilöstön ennakointiosaamisen tulisi nousta esiin suhteessa muihin korkeakouluihin?
PITKÄ AIKAJÄNNE
• Tavoitteeksi kirjattiin uusien näkökulmien esiin nostaminen koskien tulevaisuuden osaamistarpeita ja menetelmäkehitystä: Miten vahvistaa ennakoinnista ammentavan TKIO-toiminnan vaikuttavuutta ja kilpailukykyä? Miten edistää tulevaisuusajattelun sekä ennakoinnin menetelmäosaamisen kehittymistä Laureassa?
Siinä missä ennakointi mielletään usein lähinnä strategisen johtamisen välineeksi ja sitä lähestytään sen mukaisesti erilaisten trendipohjaisten tulevaisuusskenaarioiden ja ennusteiden näkökulmasta, pitää ennakointi käsitteellisesti sisällään myös monia muita lähestymistapoja. Niitä ovat muun muassa viime aikoina esille nousseet tavat kyseenalaistaa totuttuja tulevaisuuskäsityksiämme sekä kuvitella uudelleen tulevaisuutta koskevat tavoitteemme (Minkkinen, Aufferman & Ahokas 2019; Ketonen-Oksi 2022a).
Ennakointiosaamisen vaikuttavuus on suoraan yhteydessä siihen, missä määrin tunnistamme eri lähestymistapojen erityispiirteitä ja osaamme arvioida niiden vaikutuksia käyttämiemme menetelmien toimivuuteen. Siksi ennakointiosaamisen kehittämisessä on lopulta aina kyse pitkäjänteisestä prosessista, johon vaikuttavat monet tekijät organisaation rakenteista ja toimintamalleista alkaen.
Onnistumisia ja edistysaskeleita
Yksi teematiimin keskeisimpiä onnistumisia on ollut tuoda yhteen niin ennakoinnista vastikään kiinnostuneet kuin sen parissa jo pidempään toimineet laurealaiset. Samalla sekä organisaatiossamme jo tunnistetut että monet tulevaisuudessa tarpeelliseksi arvioidut ennakoinnin osaamistarpeet ovat tulleet näkyvämmiksi yli koulutusohjelma- ja yksikkörajojen. Tätä kehitystä on tukenut toimintaan osallistuneiden poikkeuksellisen positiivinen innostus ennakoinnin aihepiiriin sekä Ennakointiverkoston toiminnan esiin nostaminen mm. Erinomaisuutta laatuauditoinnissa -podcastissa (Laurea 2022) ja hyvien käytänteiden esimerkkinä Laurean vuoden 2022 vaikuttavuusraportissa (Laurea 2023).
Käytännössä teematiimin toimintaa on edistetty puolivuosittain vaihtuvien kehitysteemojen avulla. Kevään 2022 verkostoa yhteen kokoavien ja laurealaista ennakointiosaamista kartoittavan osuuden jälkeen keskityimme syksyllä 2022 pohtimaan teematiimin tulevia tavoitteita ja roolia suhteessa sekä Laurean strategiaan että ennakoinnin yleisiin kehityssuuntiin. Samaan aikaan syntyivät teematiimiin omat alaryhmät ennakoinnin koulutustarjonnan ja tutkimusyhteistyön ideointia tukemaan. Tänä keväänä osallistuimme Laurean PEDA-ohjelman päivitykseen ja pohdimme ennakointiosaamisemme profiloitumista suhteessa muihin korkeakouluihin. Syyslukukaudella 2023 toimintamme keskiössä on monipuolistaa tulevaisuustyössä käytettävää menetelmällistä osaamista.
Kuten oheisesta kuvasta 1 voi havaita, paljon aivan uutta toimintaa on syntynyt matkan varrella myös Ennakointiverkoston rinnalla. Kaikkia niitä yhdistää Ennakointiverkostossa aktiivisesti mukana ollut vastuuhenkilö. Yhteisön tuki on tunnetusti omiaan tukemaan uusia aloitteita, olipa kyse sitten kumppanuuksista, rakenteista, toimintamalleista tai koulutuksellisista sisältötavoitteista. Ennakointiverkosto on myös mahdollistanut tehdyn työn näkyväksi tekemisen ja muista aloitteista inspiroitumisen – erityisesti verkoston toimintaa aktiivisesti seuraaville jäsenille.
Uutena konseptina hanke- ja menetelmäklinikka
Tänä syksynä Ennakointiverkoston tapaamiset rakentuvat ns. hanke- ja menetelmäklinikoiksi kutsuttujen kuukausittaisten aamutapaamisten ympärille. Klinikoilla keskitymme niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassa hyödyllisiin tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin menetelmiin, mahdollisuuksien mukaan niitä myös testaillen. Toimintaamme ohjaa ymmärrys menetelmistä, joilla voimme tukea ns. tulevaisuustietoisuuden kehittymistä osana erilaisia opetus- ja TKI-työn sisältöjä.
Yhtenä kiinnostavana menetelmällisenä lähestymistapana olemme ottaneet käyttöömme Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijoiden kehittämän tulevaisuus-tietoisuuden mittariston (Ahvenharju, Minkkinen & Lalot 2018). Testi oli pienessä mittakaavassa käytössä jo kevätlukukaudella 2023 ja nyt olemme luoneet ohjeistusta tulevaisuustietoisuuden mittariston laajaan käyttöönottoon niin opetuksen kuin hanketoiminnan tukena. Olemme myös ottaneet ensiaskeleita kansainväliseen yhteistyöhön mittariston käyttöön liittyvässä tutkimustyössä. Lisäksi lähiaikoina on tulossa julkiseksi muutamakin vertaisarvioitu artikkeli, joissa olemme pohtineet tapoja tukea tulevaisuustietoisuuden kehittymistä erilaisin menetelmin, eri kohderyhmille. Myös näitä keskusteluja ja niissä syntyneitä käytännön oivalluksia sivutaan hanke- ja menetelmäklinikan tapaamissa.
Toimintaa ohjaava pilarimalli
Ennakointiverkoston toiminnassa huomio kiinnittyy koko työyhteisön aktiivisen tulevaisuustoimijuuden vahvistamiseen. Tämä poikkeaa olennaisesti perinteisestä, ennakointia lähinnä strategiseen johtamisen menetelmä- ja prosessikysymyksenä tarkastelevasta toimintatavasta. Tätä ilmiötä kuvaavat monet viime vuosina tulevaisuudentutkimuksen kentällä kehitetyt käsitteet kuten tulevaisuuslukutaito (Miller, 2018), tulevaisuusresilienssi (Heinonen & Toivonen 2021) ja tulevaisuuskestävyys (Ketonen-Oksi & Viherä 2021). Valtavirtaa tämä yksilöiden ja organisaatioiden tulevaisuustoimijuuteen panostava toimintatapa ei siis vielä ole eikä siihen ole siksi myöskään tarjolla kovin selkeitä prosesseja. Yksi ilmeinen syy tähän on länsimaissa vallitseva nopea tuloshakuisuus: osaamisen kehittymistä on vaikeampi mitata ja siten myös sen tarpeellisuutta perustella. Lisäksi etenkin matriisiorganisaatioissa voi ilmetä huoli osaamisen kasvun myötä esiin nousevista haluista haastaa vallalla olevia organisaatiotason rakenteita ja toimintamalleja.
Ennakointiverkoston uutuusarvo on ollut nimenomaan sen toimintamallissa – tavassa, jolla se on toiminut kasvualustana Laureaan jo suhteellisen laajalle juurtuneen ennakointi- ja tulevaisuusosaamisen dynaamiselle ja yhteisölliselle kehittymiselle. Sen keskiössä on ollut mm. innovaatio- ja organisaatiotutkimuksesta tuttu ajatus ns. elävästä ja oppivasta organisaatiosta, jolla on kyky jatkuvaan omien käytänteidensä kriittiseen tarkasteluun ja uudistumiseen. Tällaiset muodonmuutokset ovat Laurean ennakoinnin opetukselle tuttuja jo entuudestaan ja nyt ajatusta on lavennettu koko Laurean ennakointiosaamisen uudistamiseen.
Metodologisesti Ennakointiverkostoa johdetaan ns. transformatiivista tulevaisuusajattelua edistävää pilarimallia (Inayatullah 2008; Inayatullah 2022) soveltamalla. Sitä edustavat yllä esitetyssä kuvassa numeroidut vaiheet 1–7. Valitettavasti malli on jäänyt monille ennakointia työssään käyttävillekin varsin tuntemattomaksi, päinvastoin kuin strategisesta ennakoinnista tunnetuksi tullut tulevaisuusorientoituneen organisaation malli (Rohrbeck & Kum 2018). Siitäkin huolimatta, että pilarimalli on omiaan tukemaan juuri tässä ajassa paljon kaivattua ennakoinnin käytänteiden uudistamista sekä ennakointitoimien vaikuttavuutta samanaikaisesti niin yksilö-, organisaatio- kuin systeemitasolla (Ketonen-Oksi 2022b).
Kestävä kehitys edellyttää vahvaa ennakointiosaamista
Pilarimallin potentiaali perustuu siis siihen, että, vastoin kuin ennakointiosaamisen kehittämistarpeeseen vasta viime aikoina heränneissä organisaatioissa, on Laureassa ennakointiosaamisella ollut oma vakiintunut asemansa jo parin vuosikymmenen ajan (1). Lisäksi Laurea on nykyisessä strategiassaan linjannut, että jokaisella Laurean työntekijällä ja Laureasta valmistuvalla opiskelijalla tulisi olla ennakointiosaamista. Strategian mukaisesti Laurean tavoitteena on olla tulevaisuussuuntautunut organisaatio, jossa toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan jatkuvasti (Laurea 2019.) Tämä on mahdollistanut Ennakointiverkoston roolin sekä kanavana yleiselle ennakointiosaamispohjan laventamiselle, että kannustimena uusille avauksille. Tässä olemme onnistuneet kuvan 1 osoittamalla laajuudella.
Kuten Pasi Hario viittasi osuvasti elokuussa 2023 julkaistussa artikkelissaan (Hario 2023), ei strategian mukaista ennakointia kuitenkaan ole kaikkien tutkintojen opetussisällöissä, osaamistavoitteissa tai arviointikriteereissä. Laurea ei myöskään johda henkilökuntansa ennakointiosaamisen kehittymistä systemaattisesti vaan se on jäänyt yksilötason innostuksen tai Ennakointiverkoston luoman yhteisöllisen oppimisen varaan. Samalla on käynyt ilmeiseksi puuttuva yhteys Laurean teematiimin sisällä kasvaneen tulevaisuustoimijuuden sekä organisaatiokehitystä ohjaavan strategisen ennakoinnin välillä. Ilman tätä selkeää kytköstä ja vuoropuhelua erilaisten Laurean ennakointitoimien välillä, mukaan lukien niin osaamisen kehittämisen, koulutus(ohjelma)suunnittelun, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuin ennakointia hyödyntävät strategiaprosessit, (ks. Opetushallitus 2021) ei Ennakointiverkosto voi saavuttaa sen tavoittelemaa vaikuttavuutta.
Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön kestävä koulutus -työryhmän puheenjohtajaa Eveliina Asikaista lainaten, ennakointi, tulevaisuusajattelu ja muutosten tekeminen ovat kestävän kehityksen osaamisen ytimessä alasta riippumatta (Asikainen 2021). Juuri nyt Laurealla on ”tuhannen taalan paikka” pitää kiinni ennakointiosaamisen edelläkävijäasemastaan suomalaisella (ammatti)korkeakoulukentällä. Näin tehdessään se vastaisi erinomaisesti paitsi jo tunnistettuihin kansallisen ennakointijärjestelmämme uudistustarpeisiin (Pouru, Minkkinen, Auffermann, Rowley, Malho & Neuvonen 2020) kuin EU:n komission tasolla ajatukseen siitä, miten jokaisen organisaation tulisi investoida omaan tulevaisuusasiantuntijuuteensa (Schindler 2023). Onnistuessaan uusi toimintamalli lisäisi olennaisesti sekä Laurean omaa tulevaisuuskestävyyttä että sen tavoittelemaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta.
Syksyn 2023 Ennakointiverkoston ohjelma:
13.9. PEDA-AAMU: Tulevaisuustietoisuus mittariston käyttö e-uraohjauksessa
26.9. AAMUKAHVITILAISUUS: ajankohtaisteemat yhdessä palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen tiimin kanssa
5.10. HANKE- JA MENETELMÄKLINIKKA: Tulevaisuustietoisuutta vahvistavat menetelmät
1.11. AAMUKAHVITILAISUUS: ajankohtaisteemat yhdessä palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen tiimin kanssa
8.11. PEDA-AAMU: Tulevaisuuden kestävät kaupungit, InCITIES-hanke ja LbD
9.11. HANKE- JA MENETELMÄKLINIKKA: SOTE TuTu-kerho ja tulevaisuusresilienssi
9.11. Tulevaisuustietoisuuden arviointia tukeva menetelmätyöpaja
5.12. HANKE- JA MENETELMÄKLINIKKA GOES PEDA-AAMU: esittelyssä xDelfoi ja erilaisia lähestymistapoja ennakointiin
Ohjelma on suunnattu vain Laurean henkilökunnalle. Poikkeuksena hanke- ja menetelmäklinikat, joihin myös yamk-opiskelijat voivat osallistua.
Kirjoittajatiedot:
Ketonen-Oksi toimii Laureassa tutkijana, erikoisosaamisinaan mm. organisaatioiden tulevaisuuskestävyys sekä transformatiivinen tulevaisuustyö. Hän on vastannut Ennakointiverkoston toiminnan kokonaissuunnittelusta ja toiminut sen koolle kutsujana sen käynnistämiskokouksesta 11/21 alkaen. Ennakointiverkoston toimintaa ohjaava pilarimalli on Ketonen-Oksille entuudestaan tuttu jo vuosien takaa, sillä hän on hyödyntänyt sitä mm. työssään yritysfuturistina strategiseen ennakointiin erikoistuneessa asiantuntijayrityksessä sekä konsultoidessaan niin alueellisia kuin kansallisia ennakoinnin kehittämishankkeita.
(1) Esimerkkejä aiemmasta ennakointiin keskittyneestä toiminnasta ovat mm. skenaario-osaamisestaan tunnetun Tarja Meristön 2000-luvun vaihteessa perustama ja Laureassa sittemmin toiminut tulevaisuudentutkimukseen nojaavia palveluita sekä yksityiselle että julkiselle sektorille tarjonnut FuturesLab CoFi, Susanna Kivelän jo vuodesta 2010-luvun taitteesta asti luotsaama Tulevaisuuden johtamisen ja asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan yamk-opintokokonaisuus sekä Laurean palvelumuotoilukoulutus, jonka osana tulevaisuusajattelun roolia vahvistettiin samoihin aikoihin (ks. Ojasalo, Koskelo ja Nousiainen, 2015).
Lähteet:
- Ahvenharju, S., Minkkinen, M. & Lalot F. 2018. The five dimensions of futures consciousness, Futures, Vol. 104, s. 1-13.
- Asikainen, E. 2021. Kestävyyshaasteita ratkova työ on merkityksellistä. Luettu 20.9.2023.
- Hario, P. 2023. Konferenssituomisina hyviä käytänteitä Laurean ennakointikyvykkyyden vahvistamiseksi. Laurea Journal. Luettu 20.9.2023.
- Heinonen, S. & Toivonen, S. 2021. (toim.) Kriisitietoisuus ja tulevaisuusresilienssi. Futura 4/21. Tulevaisuuden tutkimuksen seura.
- Inayatullah, S. 2008. Six pillars: futures thinking for transforming. Foresight, Vol. 10, No. 1, s. 4-21,
- Inayatullah, S. 2022. Anticipation to emancipation. Toward a stage theory of the uses of the future.
- Ketonen-Oksi, S. 2022a. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää kehittynyttä kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Futura 2/22, s. 55-58. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.
- Ketonen-Oksi, S. 2022b. Developing Organizational Futures Orientation—A Single Case Study Exploring and Conceptualizing the Transformation Process in Practice, in IEEE Transactions on Engineering Management, vol. 69, no. 2, s. 537-550, April 2022, doi:10.1109/TEM.2020.3038283
- Ketonen-Oksi, S. & Viherä M. 2021. (toim.) Pk-yritysten tulevaisuuskestävyys. Futura 2/21. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.
- Laurea 2022. Erinomaisuutta laatuauditoinnilla. Podcast. Soundcloud.
- Laurea 2023. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus. Laurean Vaikuttavuusraportti 2022. Luettu 15.5.2023.
- Miller, R. 2018. (toim.) Transforming the future: anticipation in the 21st century. UNESCO. Routledge.
- Minkkinen, M., Auffermann, B. & Ahokas, I. 2019. Six foresight frames: Classifying policy foresight processes in foresight systems according to perceived unpredictability and pursued change, Technological Forecasting and Social Change, 149, s. 119753. doi:10.1016/j.techfore.2019.119753
- Ojasalo, K., Koskelo, M. & Nousiainen, A. 2015. Foresight and Service Design Boosting Dynamic Capabilities in Service Innovation. Teoksessa Agarwal, R., Willem S., Roos, G. & Green Roy. 2015. The Handbook of Service Innovation, s. 193-212. Lontoo: Springer.
- Opetushallitus 2021. Ennakointiosaaminen tulevaisuuden kilpailu- ja menestystekijä. Luettu 20.9.2023.
- Pouru, L., Minkkinen, M., Auffermann, B., Rowley, C., Malho, M. & Neuvonen, A. 2020. Kansallinen ennakointi Suomessa 2020. Policy brief. VNTEAS 2020.
- Rohrbeck, R. & Kum, M.E. 2018. Corporate foresight and its impact on firm performance: A longitudinal analysis. Technological Forecasting and Social Change, Vol. 129, s. 105-116.
- Schindler, T. 2023. Why every organization needs a futurist-in-residence. Blogi: Luettu 27.9.2023.