Asiantuntijoiden rekrytointi ulkomailta ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen on aina strateginen päätös, jolla on kauaskantoiset vaikutukset korkeakoulun toimintakulttuuriin ja henkilöstön kansainväliseen osaamiseen. Korkeakoulujen kilpailu osaajista on työmarkkinoilla kovaa tänä päivänä. Aina sopivia tekijöitä ei löydy kotimaasta, vaan katse pitää suunnata ulkomaille. Lisäksi korkeakoulun henkilöstöltä odotetaan valmiutta, kyvykkyyttä ja halukkuutta osallistua kansainväliseen verkosto- ja hankeyhteistyöhön. Laurea-ammattikorkeakoulussa pohditaan kriittisesti sitä, mitä siltä työantajana ja työyhteisönä edellytetään silloin, kun sen palvelukseen tulee osaajia maailmalta tai kun osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Kansainvälisyys on nostettu Laureassa strategisesti merkittäväksi tulevaisuuden painopisteeksi. Tahtotilana on olla vuonna 2030 työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla (Laurea 2019) sekä aktiivinen toimija kansainvälisissä verkostoissa. Laurean tavoitteena on myös olla joustavasti kaksikielinen korkeakoulu (suomi ja englanti). Näitä tavoitteita tukemaan on käynnistetty Laurean sisäinen strateginen aloite, jossa määritellään kansainvälistymisen toimenpidelinjat. Niiden mukaisesti keskitytään asiantuntijoiden rekrytointiin Suomen ulkopuolelta sekä henkilöstön kansainvälistymisen tukemiseen esimerkiksi tutkimus- kehitys- ja innovaatio (TKI)-hankkeiden ja ulkomaille suuntautuvien asiantuntijavaihtojen kautta.

Laurea kouluttaa henkilöstöstään kansainvälisiä osaajia

Laureassa monet työntekijät ovat tunnistaneet tarpeen parantaa henkilökohtaisia ja ammatillisia valmiuksiaan kohdata ja tehdä yhteistyötä kansainvälisten kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Henkilöstö tiedostaa myös sen, että se voi omalla toiminnallaan edistää Laurean palveluksessa olevien ulkomaalaisten työkavereidensa sopeutumista ja kuulumista korkeakoulutyöyhteisöön.

Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyysosaaminen on yleensä ymmärretty vahvana kielitaitona, monipuolisena vieraiden kulttuurien tuntemuksena sekä joustavina työelämän viestintä- ja vuorovaikutustaitoina. Näiden taitojen lisäksi kansainvälinen osaaminen voidaan nähdä yksilön kyvykkyytenä kivuttomasti siirtyä mentaalisesti suomalaisesta mielenmaisemasta kulttuurienväliseen ympäristöön. Taito sopeutua eritaustaisiin ihmisiin sekä luontevasti toimia moninaisissa tilanteisissa ja konteksteissa on osa tätä ajatustason siirtymää. (Launikari 2023.) Tästä näkökulmasta käsin Laureassa on viime vuosina tehty mittavaa koulutus- ja kehittämistyötä henkilöstön kansainvälisen osaamisen ja kielitaidon vahvistamiseksi.

Laureassa kulttuurienvälisen osaamisen kehittymistä on tuettu tarjoamalla henkilöstölle pitkäjänteisesti kielikoulutusta. Koulutus on Laureassa siirretty verkkoon, mikä on paremmin mahdollistanut jokaisen oppijan henkilökohtaisen lähtötason huomioonottamisen kielikoulutuksessa. Koulutukseen osallistuneet ovat antaneet positiivista palautetta siitä, että verkossa tapahtuva opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta, mikä helpottaa ajankäyttöä. Verkkoympäristössä on tarjolla monipuolisesti erilaisia harjoituksia, jotka tukevat yksilöllistä oppimista. Mahdollisuus osallistua keskusteleville ryhmätunneille tuovat opiskeluun vaihtelua ja mielekkyyttä. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että koulutus on tavoitteellista: puolen vuoden aikana kielitaidon tulee parantua vähintään yhden kielitaitotason verran (ks. Euroopan neuvosto 2001, Eurooppalainen kielitaidon viitekehys).

Vaikka yksilön kielitaidon kehittyminen on tärkeää, myös henkilöstön vuorovaikutusosaamista halutaan Laureassa vahvistaa. Sitä varten on käynnistetty LaureaShip-valmennusohjelma, johon kaikki laurealaiset voivat osallistua – tähän mennessä osallistujia on ollut jo noin 300. Valmennuksen aikana jokainen osallistuja saa itsestään 360°-palautteen, jonka tarkoituksena on tukea yksilön ja työyhteisön vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

“Tunnistamme Laureassa tarpeen monipuoliselle vuorovaikutusosaamiselle. Syynä siihen on se, että työyhteisömme monimuotoistuu ja kansainvälistyy jatkuvasti”, sanoo Laurean HR-päällikkö Eriika Rieppo. Kansainvälisen osaamisen kehittyminen riippuu siitä, miten hyvin Laurea onnistuu edistämään monimuotoisuuden kulttuuria. Tulevaisuudessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, mikä on suomen kielen rooli ja merkitys tulevaisuudessa sekä toisaalta, miten kaikessa toiminnassa monimuotoisuus huomioidaan entistä paremmin. Kansainvälisessä korkeakoulussa toimimiseen ei välttämättä riitä se, että materiaalit vain käännetään englannin kielelle, koska suomalainen työelämä ja sitä ohjaava lainsäädäntö ei ole kansainvälisille osaajille tuttua. Samoin on syytä pohtia, miten tukea kansainvälisten työntekijöiden suomen kielen oppimista, joka on välttämätöntä myös integroitumisen kannalta.

Viime kädessä englannin kielellä työskentelyn mahdollistava työympäristö on edellytys nykyistä laajemmalle kulttuurienväliselle pääomalle Laureassa. Toki kulttuurienvälistä pääomaa kertyy myös Suomessa syntyneille, kasvaneille ja täällä asuville työntekijöille, esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön tai ulkomailla asumisen myötä. Työyhteisöä rikastaa se, että siellä on erilaisista taustoista tulevia ja eri kulttuureja edustavia työntekijöitä.

Kansainvälisten osaajien rekrytointi Laurean palvelukseen

Kun tarkastellaan suomalaisten korkeakoulujen kulttuurienvälistä pääomaa, on hyvä ottaa huomioon lähtötilanne Laureassa ja ammattikorkeakoulukentällä laajemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakouluissa opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevistä vain noin 2 % on muita kuin Suomen kansalaisia (Jousilahti ym. 2022). Konkreettinen keino vahvistaa työyhteisön kansainvälisen pääoman kasvua ja hyödyntämistä on tukea sen olemassaolon edellytyksiä eli lisätä kansainvälisten osaajien rekrytointia. Kulttuurienvälisen pääoman lisäämisen ohella kansainvälinen rekrytointi on alati kasvava osa korkeakoulujen arkipäivää. Osaajapula maassamme on jo nyt todellisuutta ja se kasvaa tulevaisuudessa. Tästäkin syystä Laurean rekrytointitapaa on välttämätöntä kehittää.

Suomen näkyvyys ja tunnettuus eivät maailmalla ole sillä tasolla, että osaajat ulkomailta löytäisivät oma-aloitteisesti maahamme. Suomen maakuva on toki kehittynyt myönteiseen suuntaan viime aikoina (Ulkoministeriö 2023), mutta se ei välttämättä riitä. Osaajien houkutteluun Suomen kokoisella maalla ja yksittäisellä korkeakoululla on rajalliset voimavarat. Korkeakoulu voi vahvistaa vetovoimaansa viestimällä omat osaamistarpeensa niin, että ne herättävät aitoa kiinnostusta ja synnyttävät todellista vastakaikua potentiaalisissa osaajissa kansainvälisillä työmarkkinoilla. ”Työssäni päivittäisten HR-asioiden ja rekrytoinnin parissa olen havainnut, että selkeimpiä kehittämiskohteitamme on jo olemassa olevien vahvuuksiemme viestiminen niillä keinoin ja niissä väylissä, jotka tavoittavat kansainvälistä taustaa omaavat työntekijät”, sanoo Miika Mäki-Torkko, Laurean rekrytoinnista vastaava HR-koordinaattori. Miikan mukaan englanninkieliset työpaikkailmoitukset kansainvälisissä kanavissa ovat ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvattamisessa.

Henkilöstöjohtaminen ja sen yksittäiset osa-alueet joutuvat tarkasteluun silloin, kun lähdetään etsimään osaajia muista maista ja muilta kieli- ja kulttuurialueilta. Korkeakoulun tuloksellisuuden kannalta avainasemassa on hyvin ja systemaattisesti hoidettu henkilöstöjohtamisen kokonaisuus (Boxall & Purcell 2008), johon kuuluvat henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, perehdytys, osaamisen kehittäminen, suorituksen johtaminen, palkitseminen ja työhyvinvointi (Viitala 2021). Ne kaikki ovat Laureassa keskeisenä kehittämisen kohteena. Tavoitteena on varmistua siitä, että HR-prosesseissa otetaan riittävästi huomioon kansainvälisten hakijoiden tarpeet, toiveet ja odotukset.

Henkilöstöhallinto tukee korkeakoulun kansainvälistymistä

HR-asioita on kansainvälisen rekrytoinnin kannalta Laureassa käsitelty työpajoissa, joissa on tarkasteltu mahdollisuuksia ja haasteita sekä korkeakoulun omia vahvuuksia ja kehittämisen painopisteitä. Laurea on ollut mukana useissa kansainvälisyyttä edistävissä hankkeissa esimerkiksi InCITIES-hankkeessa sekä Talent Boost -ohjelmassa, jossa tuetaan Suomeen muuttoa ja asettautumista sekä tarjotaan Suomeen jäämistä tukevia palveluita. Hankkeiden tavoitteena on myös osaajien houkuttelu kansainvälisesti sekä kansainvälisen rekrytoinnin mallin luominen.

“Tämän mahdollistamiseksi rekrytoinnin osalta jokaisen rekrytoivan esihenkilön tulee rutiininomaisen suomenkielisen työpaikkailmoituksen kirjoittamisen sijaan harkita kielikysymystä – olisiko pääasiassa englantia puhuva työntekijä mahdollinen täyttämään työn edellytykset? Jos ei, olisiko työnkuvaa mahdollista sopeuttaa kielen osalta”, Miika toteaa. HR tunnistaa tehtävänsä esihenkilöiden tukena sekä mahdollisesti uudentyyppisen rekrytointiprosessin aikana että esimerkiksi perehdytysvaiheessa ja luonnollisesti läpi koko ulkomaalaistaustaisen henkilön työsuhteen.

“Laurean esihenkilöitä ja johtajia on valmennettu kansainvälisyyteen muun muassa pohtimalla, mitä kansainvälisyys heidän työssään tarkoittaa vaikkapa osaamisen johtamisen näkökulmasta”, kertoo Eriika. Esihenkilöille järjestetyssä työpajassa keskusteltiin, miten kansainvälisyyden tulisi näkyä Laureassa ja miten sen tulisi kehittyä työyhteisössämme. Lisäksi työpajassa käsiteltiin kansainvälisen rekrytoinnin vahvistamista ja miten kansainvälisiä osaajia saataisiin Laureaan lisää.

Työpajoissa nousi esille, että kansainvälisyyttä voisi tehdä konkreettisesti näkyväksi esimerkiksi jakamalla kansainvälisten asiantuntijavaihtojen kokemuksia henkilöstön kesken. Ylipäätään kansainvälisyydestä viestimistä pidettiin tärkeänä, jotta koko henkilöstö ymmärtää asian merkityksen ja suhtautuu siihen myönteisesti. Esihenkilöt korostivat Laurean kansainvälisen maineen vahvistamista ja tunnettuuden lisäämistä. Lisäksi työpajassa etsittiin välineitä siihen, miten tavoitamme jo Suomessa olevat kansainväliset osaajat ja toisaalta ne suomalaiset, jotka asuvat ulkomailla. Heidät nähdään arvokkaana ja mielenkiintoisena voimavarana kansainvälisten verkostojen rakentamisessa.

Henkilöstöhallinto luo perustan korkeakoulun tulevalle kansainvälistymiselle

Kansainvälisyys on jo pitkään ollut tärkeä osa korkeakoulujen arkea. Sitä on perinteisesti tavattu tarkastella opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijaliikkuvuuden sekä kansainvälisten kehittämishankkeiden ja verkostojen näkökulmista. Henkilöstöhallinnon korkeakoulun kansainvälistymisen eteen tekemä kehittämistyö ja tarjoamat tärkeät koulutus- ja tukipalvelut ovat kansainvälisyystarkastelussa tähän saakka valitettavasti jääneet vähemmälle huomiolle. Tämän artikkelin kirjoittajat haluavat tehdä tätä arvokasta HR-työtä paremmin näkyväksi. Vuonna 2024 on tarkoitus julkaista aihealueelta lisää yhteisiä kirjoituksia muun muassa kansainvälisen rekrytoinnin käytäntöjen ja tutkija- ja TKI-asiantuntijoiden urapolkumallien osalta.

Kirjoittajatiedot:

FT, KTM Mika Launikari toimii Laureassa erityisasiantuntijana eurooppalaisessa korkeakouluyhteistyössä, jossa hänen asiantuntemusalueinaan ovat osaamisen kehittäminen, elinikäinen ohjaus ja johtajuus (leadership).

Restonomi (YAMK) Eriika Rieppo toimii Laureassa henkilöstöpäällikkönä, jossa hänen vastuullaan on HR-tiimin esihenkilönä toimimisen lisäksi osaamisen kehittämiseen liittyvät monipuoliset vastuut, esihenkilöiden valmennukset sekä coaching.

KTK Miika Mäki-Torkko työskentelee Laureassa HR-koordinaattorina yleisten työsuhdeasioiden ja rekrytoinnin parissa, vastuunaan myös rekrytoinnin kehittäminen ja kansainvälistäminen.

Lähteet:

• Boxall, P. F. & Purcell, J. 2008. Strategy and human resource management. New York: Palgrave Macmillan.
• Euroopan neuvosto 2001. Common European Framework of Reference for languages (Eurooppalainen kielitaidon viitekehys). Viitattu 6.11.2023.
• InCITIES-hanke (2022-2025). Inclusive, sustainable and resilient cities in Europe. Viitattu 17.11.2023.
• Jousilahti, J., Tanhua, I., Paavola, J.-M., Alanko, L., Kinnunen, A., Louvrier, J., Hu-su, L., Levola, M. & Kilpi, J. 2022. KOTAMO. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:36. Viitattu 30.10.2023.
• Launikari, M. 2023. Ajatuksia kansainvälisestä osaamisesta – Erillinen taito vai jotain muuta. Viitattu 9.11.2023.
• Laurea 2019. Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030. Viitattu 31.10.2023.
• Ulkoministeriö 2023. Maakuvan vuosikatsaus. Viitattu 31.10.2023.
• Talent Boost -ohjelma. Viitattu 17.11.2023.
• Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.