Laureassa valmisteltiin keväästä 2024 alkaen opetussuunnitelmatyön aloittamista alkuvuodesta 2025. Uudistus koskee sekä amk- että yamk-tutkintoja. Tässä artikkelissa avataan valmistelutyön vaiheita, uudistuksen tavoitteita sekä mitä asioita amk-tutkintokoulutusta koskevassa opetussuunnitelmauudistuksen ohjeistuksessa koettiin tarpeelliseksi linjata.
Kuva: SUKHUM / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Toivon, että artikkeli on ensimmäinen monista, joissa yhteisömme jäsenet rohkaistuvat avaamaan muille opetussuunnitelmatyössä tehtäviä ratkaisuja. Opetussuunnitelmatyössä keskitymme opintojen tavoitteiden kuvaamiseen ja sen jälkeisessä työssä opintojen toteutustason suunnitteluun.
Valmistelutyössä mukana hyvä edustus koulutusten toimijoita
Opetussuunnitelmauudistuksen valmistelutyöhön nimettiin Laureassa työryhmä , jossa oli monipuolisesti eri työtehtävissä toimivia. Mukana oli kehittämispäälliköitä, tutkintovastaavia, koulutuksen johtoa ja asiantuntijoita, yamkin edustajat sekä laatu- ja tietotuotannosta vastaava johtaja. Tutkintovastaavat edustivat kahta isoa koulutustamme eli liiketaloutta ja sairaanhoitajakoulutusta. Oma taustani ryhmän jäsenenä on ollut toimia amk-koulutuksen opetussuunnitelmatyön tukihenkilönä jo vuosia.
Työryhmä tapasi joka toinen viikko. Työskentelyn edetessä eteni samanaikaisesti Laureassa organisaatiouudistus, jonka myötä hiljalleen osan työryhmän jäsenistä oma uusi työnkuva täsmentyi : ryhmässä olikin näin ollen edustus tulevista koulutusjohtajista, pedagogisesta kehittämisestä vastaavista kehittämispäälliköistä sekä ops-vastaavista. Se, että uusi organisoituminen jäsentyi pala palalta, haastoi erityisesti opetussuunnitelmatyön etenemisen suunnittelua.
Seuraavassa keskityn kertomaan opetussuunnitelmatyön ohjeistuksen (Laurea 2025b) kehittämisestä . Viittaan ohjeeseen vain suorissa lainauksissa. Keskityn niiden asioiden avaamiseen, joista Laureassa voimme päättää. Opetussuunnitelmia ohjataan toki myös monin tavoin ulkoapäin tutkintojen viitekehyksellä, lainsäädännöllä sekä alakohtaisin ohjein, joita ei ole ohjeistuksessa unohdettu.
Työskentely käynnistyi opetussuunnitelmatyölle asetettujen tavoitteiden kirkastamisella
Työryhmä käynnisti työskentelynsä työstäen uudistukselle asetettavia tavoitteita. Lähtökohdaksi asetettiin, että uuden opetussuunnitelman tulee vastata Laurean strategisiin tavoitteisiin (ks. Laurean strategia 2030). Lisäksi tunnistettiin toiminnallisia tavoitteita, kuten opetussuunnitelman rooli hyvinvoinnin näkökulmasta.
Yksi merkittävä tavoite, johon opetussuunnitelmalla voidaan vaikuttaa, on Laurean toiminnan taloudellinen kestävyys tutkintokoulutuksen rahoituksen laskiessa (ks. Koski 2024), mutta opiskelijamäärien noustessa (Vipunen 2025). Talouden näkökulmasta työryhmä kiinnostui tarkastelemaan yhteisten opintojen mahdollisuuksia osaltaan vastata tähän haasteeseen. Yhteisten opintojen jatkuva tarjonta tuo joustavuutta opintojen etenemiseen opiskelijalle tukien tavoiteajassa valmistumista ja mahdollistaa laadukkaan opintojen yhteissuunnittelun ja toteutuksen. Toisena vahvana ajurina yhteisten opintojen kehittämiselle oli palautteet siitä, että yleisten kompetenssien kehittymistä tulisi vahvistaa. Yhteisten kompetenssien osaamistarpeesta kertovat monet tutkimukset ja selvitykset, kuten esimerkiksi valmistuneiden uraseurantatulokset (Laurea 2025c). Näiden pohjalta perattiin ja ryhmiteltiin osaamistarpeita. Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena onkin ottaa käyttöön yhteiset opinnot yhdessä määriteltyjen kompetenssien kehittymisen varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa koulutuskohtaisten opintojen uudistamista, jotta opinnoissa ei ole turhaa päällekkäisyyttä.
Jatkuvasta opetussuunnitelmien hiomisesta määräajan voimassa oleviin opetussuunnitelmiin
Laureassa edellinen suuri opetussuunnitelmauudistus tehtiin 2014 ja sen jälkeen vielä toinen kierros kampuskohtaisten opintojen yhtenäistämiseksi aloittain vuonna 2016. Varsinaisten ops-uudistusten jälkeen opetussuunnitelmia on uudistettu tarpeen mukaan tarkoittaen, että yksittäisiä opintoja on voitu uusia ketterästi tarpeen mukaan. Vuonna 2019 päivitettiin tutkintojen tuottamien yhteisten kompetenssien kuvaukset. Vuonna 2020 opetussuunnitelmia tarkasteltiin opintotarjonnan karsimiseksi. Viime vuosina muutama amk-koulutus on uusinut koko opetussuunnitelmansa, ja yksi kokonaan uusi amk-koulutuskin on alkanut.
Nyt käynnissä olevan uudistuksen lähtökohdaksi on asetettu, että opetussuunnitelmauudistuksessa laadittavat opetussuunnitelmat ovat voimassa määräajan. Työryhmässä on päädytty ehdottamaan neljän vuoden voimassaoloaikaa. Tämä tarkoittaa työajan rauhoittamista opintototeutusten kehittämiseen. Voimassaoloajan lopulla on tarkoitus arvioida toimintaympäristön muutoksia ja opetussuunnitelmista saatua palautetta sen arvioimiseksi, onko aika uudistaa opetussuunnitelmaa.
Määräaikainen opetussuunnitelma tarkoittaa mahdollisesti muutoksia opetussuunnitelmien tekniseen rakentamiseen. Ohjeistuksia kirjoitettaessa on siksi listattu järjestelmän testaustarpeita uusia tarpeita vastaamaan.
Opetussuunnitelmalla on oltava rajansa, mutta samalla niiden pitää mahdollistaa
Omassa työssäni opetussuunnitelmatyön tukihenkilönä olen viime vuosina huomannut, että opetussuunnitelmamme herkästi paisuvat. Usein vasta avoimen amkin tarjontaan suunniteltujen opintojen, MOOCien sekä hankkeissa tuotettujen opintojen valmistuessa ne pyydetään lisäämään tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmaan. Harvoin samalla otetaan mitään opetussuunnitelmasta pois. Tämä ilmiö on herättänyt yleisesti huolta, sillä kehitys on ollut täysin vastakkaista kuin aiempi työskentely opetussuunnitelmien rönsyjen karsimiseksi.
Samaan aikaan on tarve lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, lisätä opintojen joustavia suoritusmahdollisuuksia MOOCeja ja automatisoituja opintojen osia kehittäen sekä hakea rahoitusta koulutuksen kehittämiseen. Ops-uudistus onkin erinomainen paikka linjata tämän kehitystyön ja tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelman välistä suhdetta sekä prosessia, jossa eri koulutustuotteiden kehittämisestä päätetään. Tätäkin oleellisempaa on, että saamme valmisteluja tekevät tietoiseksi näistä pelisäännöistä ja miten prosessissa edetään. Tiesitkö sinä esimerkiksi, että ammattikorkeakoululain 10 § mukaan (Finlex 2025) ”Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja”? Ei siis mitä tahansa. Tulkitsemme kuitenkin asiaa niin, että tarjontaan sopivat myös selkeät opintojaksojen osat.
Laurean 1.1.2025 voimaan tulleen organisaatiouudistuksen myötä amk-koulutuksen kehittämistyön langat niputtuvat aiempaa tiiviimmin koulutusjohtajien sekä kehittämispäälliköiden käsiin. Opetussuunnitelmatyötä tehtäessä on avoimen amkin tarjonnan lisäksi huomioitava mm. 2. asteen väyläopinnot sekä vaihto-opiskelijoiden opintomahdollisuudet.
Opetussuunnitelmatyöhön kuuluu väkisin nykyisten opetussuunnitelmien ja viime vuosina syntyneiden uusien opintojen perkaaminen . Osa käyttöönotetuista MOOCeista on ehkä jo vanhentumassa sisällöllisesti, osa voitaneen hyödyntää kokonaan tai osin uudessa opetussuunnitelmassa automatisoituina osasuorituksina ja osa löytänee paikkansa opetussuunnitelmasta jatkossakin. Kaikkinensa täydentävän osaamisen opintojen tarjonnan laajuutta täytyy tarkastella kantokykymme huomioiden. Tarpeen ja sisällön lisäksi rajauksia täytyy tehdä suhteessa Laurean valitsemaan koulutusprofiiliin sekä nojautua päätöksissä myös tilastoihin, kuten osallistujamääriin ja opintojen läpäisyyn. ”Mikäli opetussuunnitelmaan halutaan sisällyttää uusia täydentävän osaamisen opintoja, on tunnistettava, mistä vanhasta voimme samalla luopua toimintamme taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi” (Laurea 2025b, 12).
Kansainvälisyysosaamisen kehittyminen ja Suomeen integroituminen tavoitteina oman ohjeistuksensa arvoisia asioista
Jos Laureassa nyt käynnistynyttä ops-uudistusta vertaa aiempaan, niin opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen kehittymisen tukeminen ei toki ole uusi teema. Tätä on aiemmissa uudistuksissa pyritty tukemaan tavoitteella, että jokaisessa tutkinnossa tulee olla 30 opintopistettä kansainvälisyyttä tukevia opintoja. Nyt laaditussa ohjeistuksessa ei tällaista määrää ole, vaan ohjeistuksen mukaan kansainvälisyysosaamisen kehittyminen tulee huomioida opintojen osaamistavoitteissa.
Verrattuna aiempaan monimuotoisuuteen liittyvä osaaminen on nostettu yhdeksi yhteisten opintojen teemoista. Tämä näkyy myös ohjeistuksessa esimerkiksi kehotuksena tarkastella opetussuunnitelmatasolla niitä paikkoja, joissa opetusta voidaan suomenkielisen ja englanninkielisen koulutuksen osalta yhdistää.
Kansainvälistymistä tapahtuu niin Laurean omien opintojen puitteissa, kuin Laurean ulkopuolella. Esimerkiksi opiskelijavaihtoon lähtemistä opetussuunnitelma ei saisi rajoittaa. Lisäksi huomioitavaksi ops-työssä tulee jatkossa PIONEER-yhteistyö (Laurea 2025a) eli mitä yhteisopintoja eurooppalainen korkeakouluyhteistyö jatkossa opiskelijoillemme tuo. Tähän asiaan on valmistauduttu siten, että täydentävän osaamisen opintoihin lisätään moduuli Kansainvälinen yhteistyö, johon opintoja voidaan sijoittaa ja siten lisätä kansainvälisyysosaamisen näkymistä opiskelijan hopsilla ja suoritusotteessa.
Verrattuna aiempaan uudistukseen olemme päätyneet tällä kierroksella ohjeistamaan myös suomen kielen osaamisen kehittymisen huomioinnista sekä Suomeen integroitumisen tukemisesta opetussuunnitelmaa kirjoitettaessa. Näitäkin pyrkimyksiä voidaan huomioida opintojen tavoitteita laadittaessa.
Opetussuunnitelmien teksteillä suuri merkitys, jota ohjeissa avataan
Yksi huolellisista kirjoittamisen paikoista ohjeistuksessa on ollut, miten moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteet kirjoitetaan. Tähän liittyen kävimme ohjeistusta valmistelleessa työryhmässä yhteistä keskustelua niiden merkityksestä.
Ohjeistuksessa olemme päätyneet edelleen vahvistamaan toimintatapana sitä, että tutkintojen ydinosaamisen opintojen moduulien tavoitteet kuvaavat tutkintovaatimukset. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että ne kirjoitetaan harkiten ja kuvaavat nimenomaan tutkinnon ydinosaamisen. Näitä osaamisia vasten tutkintoon voidaan joustavasti tunnistaa ja tunnustaa muualla hankittua korkeakoulutasoiseksi tunnistettua osaamista .
Opintojen osaamistavoitteiden ohjeistamisen olemme ottaneet tässä kohti erityisen huolelliseen tarkasteluun. Uudistuksessa on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, mikä merkitys opinnon tavoitteilla on. Käytännössä ops-uudistusta tulee koordinoimaan koulutuskohtaiset ops-vastaavat yhteistyössä pedagogiikan kehittämisestä vastaavien kehittämispäälliköiden kanssa. Osaamistavoitteiden kirjoittamiseen osallistuu kuitenkin varmasti moni lehtori, joten ohjeistus hyvien osaamistavoitteiden laatimiseksi toivottavasti huomioidaan laajalti.
Huolella kiteytetyt osaamistavoitteet, jotka kertovat opiskelijalle, mitä hän osaa opinnon suoritettuaan työelämässä tehdä, palvelevat niin tutkinto-opiskelijoita kuin jatkuvan oppimisen opiskelijoita. Osaamistavoitteiden tulee olla arvioitavissa, ja niiden muotoilulla voidaan ohjata opinnon toteutustapaa.
Oman valmistelutyömme rinnalla osaamistavoitteiden kuvaamisesta on käyty valtakunnallista keskustelua Digivisio-hankkeen puitteissa yhteisten suositusten tuottamiseksi. Näistä luonnoksista olemme ottaneet näkökulmia Laurean ohjeistuksiin. Myös omille linjauksille on jäänyt edelleen hyvin tilaa. Esimerkiksi tuodaksemme osaamistavoitteet lähemmäksi opiskelijaa, olemme päätyneet siihen, että jatkossa kuvaamme opinnon osaamistavoitteet sinä-muodossa aiemman ”opiskelija osaa” muodon sijaan.
Ohjeistuksien avulla kehitystyö käynnistyy koulutuksissa, mutta jatkuu myös Laurea-tasolla
Julkaistuun opetussuunnitelmauudistuksen ohjeistuksiin pohjaten Laureassa päästään nyt amk-koulutuksissa työstämään niiden tavoitteita sekä opetussuunnitelmaa. Yamk-koulutusten ohjeistus valmistuu maaliskuussa. Hallinto-, ohjaus- ja tukipalveluissa pyrimme tukemaan parhaamme mukaan työn etenemistä yhteistyössä koulutusyksiköiden pedagogisesta kehittämisestä vastaavien kehittämispäälliköiden kanssa.
Vaikka monia asioita on ennakoitu ja valmisteltu, paljon on kuitenkin jatkossa Laurea-tasollakin tehtävää: opetussuunnitelmia kuvaavat liitteet, miten opetussuunnitelmat Peppi-järjestelmään rakennetaan, miten laatu arvioidaan ja varmistetaan sekä millä perustein opetussuunnitelmat hyväksytään. Tätä valmistelua koordinoidaan pedagogiikan ja opetussuunnitelmauudistuksen kehittämisryhmässä.
Opetussuunnitelmatyö huipentuu keväästä 2026, kun työ jatkuu kohti opintojen toteutuksen pedagogista suunnittelua. Työn ytimeenhän kuuluu aivan keskeisesti se, että opetussuunnitelmia jatkossa myös toteutetaan linjakkaasti eli opiskelijan osaamisen kehittämisessä ja arvioinnissa keskitytään nimenomaisesti nyt asetettaviin osaamistavoitteisiin. Arvaan, että tämä työvaihe on se, joka tulee eniten kaikkia innostamaan. Pohjatyö on kuitenkin tehtävä huolella, sillä opetussuunnitelma on kaiken toimintamme keskeisin perusta.
Lähteet
