Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa. Naisten ja miesten ammattien segregaatio ilmenee naisten suuntautumisena opetus- ja hoiva-alalle, miesten tekniikkaan ja logistiikkaan. Eri alojen sisällä sukupuolen mukainen epätasa-arvo näkyy vertikaalisesti naisten ja miesten sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. (Tilastokeskus 2021, Eige 2020.)
Vaikka naisten asemassa työmarkkinoilla on tapahtunut edistymistä ja naisilla on mahdollisuus edetä urallaan, niin silti sukupuoli määrittää vielä tänäkin päivänä valmistuvan opiskelijan urapolkuja.
Laurea on mukana ESR-rahoitteisessa Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! –hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Osana hanketta Laureassa toteutettiin maalis-huhtikuussa 2021 tasa-arvokysely, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijat kokevat tasa-arvon alallaan ja koulutuksessaan.
Kyselyn teemoja olivat opetusmateriaalit ja -opetussisällöt, asenneilmapiiri ja kulttuuri, verkostoituminen opiskeluyhteisössä, uraohjaus ja uralla eteneminen sekä opiskelijoiden välinen yhdenvertaisuus. Kyselyn vastausprosentti oli 12 %. Vastaajia oli 71, joista naisia 54, miehiä 13, muun sukupuolisia tai ei halunnut sanoa 4.
Katsaus kyselyn tuloksiin
Seuraavaksi esitämme kyselyn tärkeimmät tulokset teemoittain. Olemme tulosten tarkastelussa halunneet tuoda esiin erityisesti opiskelijoiden nostamia koulutukseen ja tulevaisuuden työuraan liittyviä kehittämishaasteita sekä huolia. Opiskelijoiden mielestä asiat olivat Laureassa pääsääntöisesti hyvin, mutta parannettavaakin löytyy. Opiskelijat toivat huolenaiheitaan esille avovastauksissa, joita on hyödynnetty lainauksissa.
Opetusmateriaalit ja –sisällöt sekä tilat
Kyselyn perusteella opiskelijat kokivat opetusmateriaalit pääasiassa neutraaleiksi. Materiaaleissa on kuitenkin nähtävissä, että sukupuolia verrataan välillä stereotyyppisesti, esim. väkivaltainen käyttäytyminen, työttömyys ja syrjäytyminen liitetään useimmin miehiin kuin naisiin.
Sukupuolista mainitaan miehet ja naiset, eikä sukupuolten moninaisuudesta ole juurikaan mainintoja. Opiskelijat toivatkin esiin, että he eivät saa koulutuksen aikana tarpeeksi valmiuksia kohdata erilaisia sukupuoli-identiteetin omaavia ihmisiä. Oppimisympäristöjä opiskelijat pitävät sopivina erilaisille oppijoilla. Ainoana puutteena opiskelijat toivat esiin sen, että kaikilla kampuksilla ei ole unisex wc-tiloja.
“Sosionomiopinnoissa joissakin tehtävissä olen huomannut sukupuolistereotyyppisiä piirteitä. Esim. työttömyys ja syrjäytyminen liitetään helpommin miehiin kuin naisiin.”
“Terveydenhoitajaopinnoissa käydään läpi nais- ja miessukupuolen eroja ja yhtäläisyyksiä, mutta muunsukupuolisten kohtaamista ei oteta tarpeeksi huomioon. En itse koe osaavaani täysin palvella esim. transsukupuolista murrosikäistä.”
Asenneilmapiiri ja –kulttuuri
Opiskelijat kokevat asenneilmapiirin pääasiassa myönteisenä. Opiskelijoista 77 % on sitä mieltä, että heidän on helppo tutustua muihin opiskelijoihin riippumatta heidän sukupuolestaan ja 84 % kokee, että he voivat olla oma itsensä opiskeluyhteisössä. Vastaajista 94 % kokee, että opintojen ohjaus ei vaihtele sukupuolen mukaan.
”En näe Laureassa mitään ongelmaa tällä saralla.”
”Mielestäni Laurea kannustaa ihan tasapuolisesti erilaisia urapolkuja ym. eri sukupuolille. Sukupuolien jakauma eri aloille tapahtuu mielestäni ihan oman kiinnostuksen mukaan.”
Avovastauksissa opiskelijat toivat kuitenkin esiin, että he ovat kohdanneet sukupuolistereotyyppisiä odotuksia ja käyttäytymistä opiskelijayhteisössä sekä myös opetuksessa ja ohjauksessa. Esimerkiksi sairaanhoidon opiskelijoiden oletetaan olevan hoivaavia tai elävän terveellisesti ja toisaalta miesopiskelijoiden oletetaan omaavan hyviä tietoteknisiä taitoja.
Vastaajista 9 % oli melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa, että opiskelijoita ohjataan ottamaan sukupuolelle tyypillisesti sopivia opintoja.
“Opettajien asenteet ja sukupuoliroolitukset tulevat ilmi sivulauseissa, jotka vaikuttavat siihen, mihin lokerikkoon opiskelija tulee huomaamatta laitetuksi. Esim. Nämä työtehtävät ovat sellaisia, mihin naisetkin voivat hakeutua. Tytöt hei…! Näitä on yllättävän paljon.”
Verkostoituminen opiskelijayhteisössä
Kysymykseen ”Koetko olevasi vähemmistössä opiskelemallasi alalla seuraaviin tekijöihin perustuen?” Vastanneista 28 % vastasi myöntävästi. Elämänkatsomuksen tai -vakaumuksen (esim. uskonto, ruokavalio, alkoholittomuus) valitsi vähemmistötekijäksi 30 % kysymykseen myönteisesti vastanneista. Vähemmistöryhmään kuului sukupuolen perusteella 20 % vastaajista, iän perusteella 15% ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella 15 % vastaajista.
Yleisesti ottaen asenneilmapiiri erilaisuuteen on suvaitsevainen. Suurin osa opiskelijoista (70%) oli täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa, että he voivat tuoda esiin oman sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen opiskelijayhteisössä. Vastanneista 6 % oli väittämän kanssa täysin tai melko tai eri mieltä. Toisaalta melko suuri osuus vastaajista eli 24 % ei arvioinut asiaa.
“En koe, että sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista edes pitäisi ihmeemmin tuoda esille opiskelu- tai työpaikoissa. Koen etenkin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät asiat yksityisiin asioihin.”
Sukupuolen merkitys työllistymiseen ja tulevaisuuden urapolkuihin
Kyselytutkimuksen mukaan opiskelijoista lähes puolet eli 44 % kokee sukupuolen vaikuttaneen heidän hakiessaan työpaikkaa ja hieman yli puolet (53%) uskoi sukupuolen vaikuttavan tulevaisuuden uraan.
Osa naisopiskelijoista kokee, että työtehtäviin valitaan mieluimmin mies. Yhdeksi syyksi naisten heikompaan työmarkkina-asemaan he näkivät lasten hankinnan ja perheen perustaminen. Vaikka lain mukaan työhaastattelussa ei saa kysyä perhetilanteessa, oli muutamalta kyselyyn vastanneelta opiskelijalta kysytty työhaastattelussa epäsuorasti perheenperustamisesta. Yksi opiskelija kuvasti tulevaan uraansa liittyviä huolia seuraavasti:
“Sukupuoli vaikuttaa tulevaan uraani, koska naisena lapsen hankinta on merkittävä, vaikkakin mieluisa hidaste uralle. Edelleen on myös työnantajia, jotka eivät palkkaa mielellään nuoria naisia, joten tätä kautta haasteita tulevalle uralle on tiedossa.”
Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia hankkeen muiden korkeakoulujen osaprojektien tutkimusten ja selvitysten kanssa. Esimerkiksi Aalto yliopiston opiskelijakyselyn mukaan 40 % naisista olivat huolestuneita siitä, miten sukupuoli vaikuttaa heidän työuraansa tai työnhakuunsa. (Sukupuolittuneet opiskelukäytännöt 2021)
Avovastauksissa ilmeni, että osa opiskelijoista kokee, että miesten on helpompi edetä uralla ja saada tunnustusta työstään ja miehillä voi olla etulyöntiasema, kun he hakeutuvat naisvaltaisille aloille. Työmarkkinoilla on tehtäviä, joihin kaivataan erityisesti miehiä esim. sosiaalialan työtehtävissä. Eräs opiskelija näki oman alansa tilanteen seuraavasti:
“Sosiaalialalla on niin suuri puute miehistä, että heidät palkataan todennäköisemmin työtehtäviin, jotta asiakkaat voivat reflektoida omaa sukupuoltaan.”
Toisaalta naisvaltaisilla aloilla myös miehet voivat kokea tulevansa syrjityksi. Avovastauksissa yksi opiskelija toi esiin että, miesten ei oleteta omaavan yhtä hyviä valmiuksia menestyä hoitotyössä kuin naisten. Tämä korostuu erityisesti neuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa.
Käsitys omista kyvyistä ja osaamisesta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisiin työtehtäviin ihminen hakeutuu. Epävarmuus työmarkkina-asemasta liittyy toki muuhunkin kuin sukupuoleen. Esimerkiksi 17 % kyselytutkimukseen osallistuneista koki, että heillä ei ole ominaisuuksia, joita tarvitaan alan johtotehtävissä. Opiskelijat toivat esiin, että koulutuksen aikana tulisi esitellä monipuolisemmin erilaisia urapolkuja sekä jatkokoulutusmahdollisuuksia.
Epäasiallinen kohtelu ja häirintä
Vastaajista 7 % on kohdannut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Häirintä ilmenee mm. seksistisinä ja naista alentavina kommentteina. Vastausten perusteella seksuaalisävytteistä kommentointia esiintyy niin asiakkaiden taholta työharjoitteluissa kuin myös opiskelijatovereiden taholta:
“Eräs mies vuorikurssiltani on ryhmän yhteisessä whatsapp-viestiketjussa jakanut aika seksistisiä vitsejä, jotka eivät suurimman osan naisten mielestä olleet kovin hauskoja.”
Opiskelijoista 14 % on kokenut myös epäasiallista kohtelua opinnoissa tai opiskelijayhteisössä, joka ei liity sukupuoleen. Epäasiallisena kohteluna koetaan nimittely, vähättelevä käytös sekä epätasa-arvoinen kohtelu.
“Peruslyttäämistä ja kuvittelemista, etten osaa tehdä tehtäviä ja oletus, että teen kaikki väärin ryhmätöissä.”
Vastaajista 20 % oli epätietoisia siitä, mitä kanavia opiskelijoilla on käytössä ilmoittaakseen huomionsa tai kokemuksensa häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä. Opiskelijoita tulisikin entistä paremmin informoida eri väylistä ilmoittaa häirinnästä ja saada tukea.
Yhteenveto
Opiskelijoiden mielestä Laureassa useimmat asiat ovat hyvin, eivätkä opiskelijoiden kokemukset ole sukupuolen perusteella vinoutuneet kyselyssä käsiteltyjen teemojen osalta. Opiskeluilmapiiri on suvaitsevainen ja suurin osa opiskelijoista koki, että Laureassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu hyvin. Muutama opiskelija jopa koki, että tällaiset tasa-arvoon liittyvät kyselyt ovat tarpeettomia ja pikemminkin kyselyillä lietsotaan ongelmia. Kehitettäviäkin asioita tuotiin esiin. Koulutuksessa muunsukupuoliset tulisi paremmin huomioida opetussisällöissä, jotta opiskelijat oppisivat paremmin ymmärtämään sukupuolten moninaisuutta sekä kohdata asiakastyössä erilaisia ihmisiä. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat tulisi myös tiedostaa. Tiedostamattomat sukupuolirooliodotukset voivat tulla esiin esimerkiksi opettajan ja opiskelijan välisissä ohjaustilanteissa tai opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Opiskelijoiden huolenaiheet kohdistuivat lähinnä tulevaisuuden työuraan. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet on sitä mieltä, että sukupuoli vaikuttaa tulevaisuuden uraan. Naisilla on sekä uskomuksia että omakohtaisia kokemuksia siitä, että edelleen työmarkkinoilla syrjitään naisia, ja työtehtäviin valitaan mieluimmin mies. Yhdeksi syyksi naisten huonompaan työmarkkina-asemaan nousi kyselyssä lasten hankinta ja perheen perustaminen.
Kyselyn perusteella on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota siihen, mikä on sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin vaikutus opiskelijoiden urasuunnitteluun ja –ohjaukseen. NAU!-projektin yhtenä tavoitteena on vaikuttaa uraohjauksen ja tutoropettajien tasa-arvotietoisuuden lisäämiseen. Koko yhteiskunnan tasolla koulutuksella tulee vaikuttaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen työelämässä.
Lisätietoja:
Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Sitä koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ja toteuttaa kolme yliopistoa (Aalto, LUT ja Tampere), viisi ammattikorkeakoulua (TAMK, Haaga-Helia, JAMK, OAMK ja Laurea) sekä ammattiliitto Tekniikan akateemiset TEK.
Laureassa hankkeen projektipäällikkönä toimii Riitta Dincay, koordinaattorina Piia Tiilikallio sekä asiantuntijana Anna-Liisa Männikkö.
Lähteet:
