Laurea-ammattikorkeakoulu tunnisti mahdollisuuden vahvistaa laurealaisten tulevaisuusajattelun ja ennakointiosaamisen taitoja ja haki mukaan Sitran vuonna 2022 toteutettuun kumppanuusohjelmaan. Sitran ohjauksessa Laurean Tulevaisuusluotaajat-tiimi kouluttautui Tulevaisuustaajuus-menetelmän fasilitaattoreiksi ja jalkauttivat työpajamenetelmän Laurean organisaatioon.
Kuva 1. Osallistujien palaute Tulevaisuustaajuus -työpajasta. Kuva Emilia Risu.
Korkeakoulutuksen yhtenä vastuualueena on vastata yhteiskunnan tarpeeseen rakentaa kestävää tulevaisuutta osaamisen kehittämisen avulla. Ennakointitaidot ovat opettajille ja TKI-toimijoille välttämättömiä työskentelytaitoja yhteiskunnan ja työelämän rakenteiden kehittämiseksi. Korkeakouluilla on iso potentiaali olla tukemassa tulevaisuuden työelämän osaajia tarjoamalla taitoja erilaisten tulevaisuuskuvien luomiseen ja toivottavien tulevaisuuksien rakentamiseen.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on myös suositellut ennakointiosaamisen nostamista yhtenä yhteisistä kompetensseista. Arene näkee, että Suomen ammattikorkeakoulujen tutkintoja (AMK ja YAMK) tulisi kehittää tukemaan opiskelijoiden ennakointi- ja tulevaisuuskyvykkyyksiä. (Arene 2022.) Laurea-ammattikorkeakoulu haluaa tukea niin henkilöstön, sidosryhmien ja opiskelijoiden tulevaisuusajattelua, jotta otamme omassa toimintaympäristössämme huomioon niin nykyiset kuin tulevat sukupolvet.
Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on myös olla tunnettu työelämän osaamisen uudistaja ja ratkaisujen kehittäjä. Kiihtyvässä työelämän osaamistarpeiden muutoksessa on ylläpidettävä yleisiä työelämätaitoja, joihin kuuluvat mm. itsensä johtaminen, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisuosaaminen sekä ennakointi- ja innovaatio-osaaminen. Vastatakseen näihin haasteisiin Laurea on nostanut yhdeksi strategiseksi poikkileikkaavaksi teemaksi ennakointiosaamisen. (Laurea 2023a.)
Ennakointitaidot ja tulevaisuusajattelu antavat valmiudet toimia korkeakoulukontekstissa työelämän osaamistarpeiden kouluttajana ja kehittäjänä. Laurea osallistui Sitran kumppanuusohjelmaan, jossa Tulevaisuustaajuus-menetelmä tarjosi mahdollisuuden jalkauttaa ennakointiosaaminen valmiin konseptin avulla Laurean toimintaan.
Valmis konsepti ja Tulevaisuustaajuus-menetelmästä tuotettu materiaali on helposti integroitavissa niin koulutukseen, TKI-toimintaan, aluekehitykseen, kuin liiketoimintaan. Laurean strateginen aluekehittämisen rooli yhdessä kumppaneiden kuten yritysten, julkisorganisaatioiden, kolmannen sektorin sekä työ- ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa antavat mahdollisuuden Tulevaisuustaajuus-menetelmän monipuolisen leviämisen ja käyttöönoton.
Tulevaisuusluotaajien avulla kohti osaamisen kehittämistä
Kuva 2. Tulevaisuustaajuus-menetelmän koulutus Leppävaaran kampuksella. Kuva Emilia Risu.
Sitra kehitti ja lanseerasi vuonna 2021 Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän, jonka tavoitteena on lisätä osallistujien kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja toimia toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi (Wartiovaara 2021). Sitra käynnisti vuonna 2021 kumppanuusohjelman, johon haettiin mukaan menetelmästä kiinnostuneita tiimejä eri toimialoilta ja sektoreilta. Kumppanuusohjelman tavoitteena oli popularisoida tulevaisuusajattelua ja edistää Tulevaisuustaajuus-menetelmän hyödyntämistä. Kumppanuusohjelmaan haki yhteensä 78 tiimiä ympäri Suomea, josta Sitra valitsi kymmenen ja Laurean tiimi oli yksi valituista. (Sitra 2021; Nurmi 2021.)
Tulevaisuustaajuus-hankkeen tavoitteena oli kehittää Laurean henkilöstön ennakointiosaamista ja tulevaisuusajattelua sekä edistää Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän hyödyntämistä ja soveltamista käytännön työssä. Hankkeessa toteutettiin lähi- ja verkkototeutuksina yhteensä kahdeksan Tulevaisuustaajuus-työpajaa, joihin osallistui yhteensä 120 laurealaista: opetushenkilöstöä alemman ja ylemmän korkeakoulun tutkinto-ohjelmista, TKI-toimijoita sekä Laurean palveluyksikössä työskenteleviä työntekijöitä. Työpajojen lisäksi hankkeessa järjestettiin sparraustapaamisia työpajojen osallistujille ja loppuseminaari. (Kauppinen 2022; Laurea 2021; Laurea 2022; Laurea 2023b.)
“Uusia ideoita tulevaisuusajattelun käyttöön ja hyödyntämiseen heräsi kyllä tämän työpajan jälkeen.” kommentti työpajaan osallistuneelta laurealaiselta
Hankkeessa toteutetun vaikuttavuuskyselyn vastausten perusteella puolet osallistujista koki, että Tulevaisuustaajuus-työpajan jälkeen käsitykset tulevaisuusajattelusta ja ennakointiosaamisesta muuttuivat selkeämmiksi ja niistä tuli helpommin ymmärrettäviä. Osallistujien mukaan työpaja oli innostava, inspiroiva ja hyödyllinen. Parasta antia oli oman ajattelun ravistelu ja rikastava vuorovaikutus muiden kanssa, joka ilmeni yhdessä tekemisenä ja ryhmäkeskusteluina. Toimiva menetelmä ja hyvät materiaalit loivat osallistujille hyvän kokemuksen yhdessä paremman huomisen kaavailusta ja toivottavan tulevaisuuden ideoinnista. Osallistujat myös kokivat, että Tulevaisuustaajuus-työpaja on konkreettinen ja helposti tulevaisuusajattelua edistävä työkalu, joka lisää tulevaisuustoivoa ja uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin paremman huomisen toteutumiseksi.
“Käsitys siitä, että tulevaisuuteen voi ja pysty vaikuttamaan vahvistui.” kommentti työpajaan osallistuneelta laurealaiselta
Osalle osallistujista tulevaisuusajattelu ja ennakoinnin menetelmät olivat ennestään jo tuttuja, eivätkä he kokeneet, että olisivat varsinaisesti oppineet jotain uutta. He kuitenkin mainitsivat, että Sitran kehittämä menetelmä on toimiva sekä hyödyllinen työkalu ja helposti implementoitavissa korkeakoulukontekstiin. Työpajan järjestäjien mielestä Tulevaisuustaajuus-menetelmä sopiikin erinomaisesti ensikosketukseksi tulevaisuusajattelusta ja ennakoinnista kiinnostuneille.
Tulevaisuustaajuus maistuu myös opiskelijoille
Tulevaisuustaajuus-menetelmä soveltuu mainiosti opetukseen ja erilaisten tulevaisuuksien määrittämiseen, kuvitteluun ja toimeenpanoon eri koulutusohjelmissa. Menetelmän etuna on sen joustava sovellettavuus. Kolmen tunnin mittaisen työpajan voi jakaa eri opetuskerroille. Näin voidaan määritellä toivottu tulevaisuus esimerkiksi opintojakson alkupuolella ja tarkentaen visiota sekä toimenpiteitä matkan varrella.
Laurean strategian ohjaamana ja erilaisten tulevaisuuksien kuvittelun innostamana työpajaan osallistuneet Laurean opettajat lähtivät kokeilemaan Tulevaisuustaajuus-menetelmää aktiivisesti opetuksessa esimerkiksi liiketalouden ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmissa. Menetelmän käyttöönottokynnys oli matala, koska Sitran sivuilta löytyvät valmiit materiaalit ja työpajan vetäjän ohjeet sekä suomeksi että englanniksi.
Palvelumuotoiluosaaminen on yksi Laurea-ammattikorkeakoulun vahvuuksista ja palvelumuotoilua opetetaan eri koulutusohjelmissa. Palvelumuotoilun yksi tärkeä lähtökohta on se, että uutta palvelua tai olemassa olevaakin kehitetään tulevaisuuden liiketoiminnan tarpeisiin (Forsberg, Koivisto & Säynäjäkangas 2019). Esimerkiksi tradenomien palvelumuotoilun opintojaksoilla hyödynnetään tulevaisuusajattelua, jota nyt täydennetään Tulevaisuustaajuus-menetelmin.
Myös Palveluliiketoiminnan liikkeenjohdon ja palvelumuotoilun koulutusohjelmassa Tulevaisuustaajuus-menetelmän pilotoinnissa visioitiin tulevaisuuden toimintatapoja opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa yhdessä. Opiskelijat harjoittelivat tulevaisuustaitojaan ja oppivat kuinka yritykset tekevät ennakointi- ja skenaariotyötä. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ja kokivat sen erittäin hedelmälliseksi (Vakkuri & Vähänikkilä 2022).
Tulevaisuustaajuus-menetelmän avulla opiskelijoille syntyy ymmärrys, että tulevaisuuksia on useita ja joita voidaan visioida. Opiskelijat voivat myös vaikuttaa tulevaisuuteen omalla toiminnallaan ja vievät toimintamallia tuleviin työyhteisöihin suuntaamalla tekemistä haluttua tulevaisuutta kohti.
Tulevaisuuden visiointi tutkimus- ja kehittämistyössä
Tulevaisuustaajuus-menetelmä soveltuu hyvin myös korkeakoulujen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI). TKI-toimintaan osallistuu tyypillisesti lukuisia eri sidosryhmiä, joilla kaikilla on omat perspektiivinsä ja oletuksensa kehitettävään aiheeseen liittyen. Tulevaisuustaajuus-menetelmä mahdollistaa näiden näkökulmien ja oletusten tunnistamisen, yhteen keräämisen ja haastamisen. TKI-toiminnassa on erittäin tärkeää muodostaa eri sidosryhmien välille yhteisiä visioita eli toivottuja kehityksen suuntia.
TKI-toimintaa toteutetaan muun muassa aluekehittämisessä yhteistyössä kaupunkien, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi Smart Countryside Mobility –hankkeessa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueille uudenlaisia henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita yhteistyössä Karkkilan, Järvenpään ja Raaseporin kaupunkien kanssa. Laurea hyödynsi hankkeessa Tulevaisuustaajuus-materiaaleja yhteiskehittämistyöpajojen suunnittelussa. Tämän avulla edistettiin liikkumispalvelujen toivottujen tulevaisuuksien terävöittämistä yhdessä kumppaneiden kanssa.
Myös Lyckan – Maaseudun innovaatio- ja inspiraatiotoiminnan tulevaisuus-hub -hankkeessa hyödynnettiin Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmästä tuttuja visiointityökaluja. Hanke kokosi yhteen monimuotoisen tulevaisuustyöryhmän, johon osallistui Itä-Uudenmaan alueen toimijoita kuntapäättäjistä yrittäjiin sekä kuntalaisia. Hankkeessa muun muassa hahmotettiin maaseudun kehittymisen aikaa vuosina 1920–2022, sekä pohdittiin mitkä tämän hetken asiat vaikuttavat tulevaisuuden maaseutuun. Lapinjärvelle myös luotiin visioita toivottavasta tulevaisuudesta vuodelle 2050.
Tulevaisuustaajuus-koulutukset jatkuvat Laureassa
Tulevaisuustaajuus-työpajat ovat innostaneet laurealaisia hyödyntämään ja soveltamaan menetelmää monipuolisesti. Tulevaisuustaajuus-menetelmän opit ja osaaminen ovat juurtuneet henkilöstön ja opiskelijoiden arkeen sekä TKI- että organisaation kehittämistyöhön. Tätä kautta pystymme vastaamaan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin sekä toimimme Arenen suositusten mukaisesti, lisäämällä kaikkien ennakointi- ja tulevaisuuskyvykkyyksiä.
Laurea-ammattikorkeakoulun johto on päättänyt jatkaa Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän hyödyntämistä ennakointiosaamisen kehittämisessä myös tulevaisuudessa. Laurean Tulevaisuusluotaajat-tiimin työ henkilöstön kouluttamisen parissa jatkuu ja näin varmistetaan, että henkilöstö saa valmiudet toimia työelämän osaamisen uudistajina ja ratkaisujen kehittäjinä myös tulevaisuudessa. (Laurea 2023b.)
Kirjoittajat ovat Tulevaisuustaajuus-hankkeen toteuttajat ja Laurean Tulevaisuusluotaajat:
- Siiri Jalo, TKI-asiantuntija & Laurea Tulevaisuustaajuus-hankkeen projektipäällikkö
- Päivi Williams, Liiketalouden lehtori
- Jaakko Hannula, TKI-projektipäällikkö & palvelumuotoilija
- Emilia Risu, TKI-projektipäällikkö & palvelumuotoilija
Lähteet:
